Anne Berner

Nimi: Anne Berner
Työ: Liikenne- ja viestintäministeri, kansanedustaja. Sukunsa perheyrityksen Vallila Interior Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Asuinpaikka: Espoossa
Perhe: Puoliso ja kolme lasta
Harrastukset: Lukeminen ja kuntosali

Anne Berner: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vaatii toteutuakseen myös poliittisia ratkaisuja

Jaa:

Ministeri Anne Bernerin motto ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” kuvaa erityisen hyvin ilmaston tulevaisuuden rakentamista. Suomi taklaa ilmastonmuutosta kunnianhimoisilla päästötavoitteilla.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomi tuprutteli vuonna 2016 ilmakehään kaiken kaikkiaan 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasuja. Päästökaupan ulkopuolisella sektorilla kotimaan liikenteen osuus ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä on 40 prosenttia, mistä puolestaan 90 prosenttia koostuu tieliikenteen päästöistä. Suomen toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseen liikennesektorilla painottuvatkin pitkälti tieliikenteen päästöjen vähentämiseen.

– Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa eduskunta on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa 3,6 miljoonan tonnin vähennystä. Tavoite on kunnianhimoinen jopa maailman mittakaavassa katsottuna, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoo.

Biopolttoaineiden käytön lisääminen lyhyellä aikavälillä tärkeintä

Berner avaa Suomen tilannetta kertomalla, kuinka liikenteen päästöhaastetta on lähdetty ratkomaan kolmella osa-alueella. Niistä merkittävin on biopolttoaineiden käytön lisääminen jopa 30 prosenttiin kaikesta tieliikenteessä käytettävästä moottoripolttoaineesta vuoteen 2030 mennessä.

– Biopolttoaineiden käytöllä voidaan saavuttaa noin kahden miljoonan tonnin päästö­vähennykset.

Loppuosaa päästövähennyksistä tavoitellaan autojen energiankulutuksen pienentämisellä, liikenteen sähköistämisellä ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden lisäämisellä. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkö- ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Bernerin mukaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenteen uusia palveluja, joilla vähennetään tarvetta oman auton omistamiseen, sekä automatisoimalla raskasta ja joukkoliikennettä.

– Laskemme todella paljon sen varaan, miten ja millä tulevaisuudessa liikumme paikasta toiseen. Myös kävellen tai pyörällä tehtävien matkojen määrässä tavoitellaan 30 prosenttia kasvua vuoteen 2030 mennessä, Berner kertoo. Samalla tämä tukee myös kansanterveyden edistämistä.

Lainsäädännöllä ja innovaatioilla kohti energiatehokasta liikennettä

Ministeri Bernerin mukaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii, että biopolttoaineiden käytön ja liikennejärjestelemän energiatehokkuuden lisäämiselle rakennetaan edellytyksiä lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.

– Liikennevälineiden vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääminen vaatii investointeja jakeluasemien ja latausinfran rakentamiseen ja mahdollisesti myös hankintojen tukemiseen. Myös pohjoismainen yhteistyö ja yhteisen politiikan tekeminen ilmastoasioissa on merkittävässä roolissa. Niin ikään ihmisten tiedon lisäämistä tarvitaan edelleen.

Innovaatioita, kuten uusia mobiiliratkaisuja, syntyy tällä hetkellä erityisesti liikenteen palveluihin.

– Itse omistettujen ajoneuvojen sijaan tulevaisuudessa voidaan entistä helpommin vuokrata kaupunkipyörien tapaan myös yhteiskäytössä olevia autoja ja hyödyntää liikenteen kutsujärjestelmää. Raskaan ja joukkoliikenteen osalta automatisointi, esimerkiksi etäohjatut, ketjussa toistensa imussa kulkevat rekat liikkuvat tasaisemmin, kuluttavat vähemmän ja parantavat näin järjestelmän tehokkuutta, Berner kertoo.

Raskaan liikenteen osalta hän näkee kaasun tulevaisuuden erityisen merkittäväksi, sillä moottoreiden vetotarve on monesti niin suuri, että riittävän tehokkaiden sähköisten ratkaisujen kehittäminen on hankalampaa.

Maailmalla liikenteeseen liittyvät innovaatiot ovat ylipäätään huimia.
– Dubaissa dronet kuljettavat jo ihmisiä. Suomeenkin on suunnitteilla supernopea Hyperloop-testirata, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat magneettiputkessa pitkälti yli 1 000 kilometrin tuntinopeudella.

– Ylipäätään meidän tulee kehittää liikennejärjestelmän ohjausta jatkossa yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa hyödynnetään keinoälyä. Datasta on tulossa liikenteen viides kulkumuoto tie-, raide-, ilma-, ja meriliikenteen rinnalle.

Teksti: Salla Peltonen, kuvat: Vesa Tyni

Lähteet: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia 4/2017; Suomen kasvihuonepäästöt 2016.

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Jyväskylään avautui Gasumin kaasutankkausasema

Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston mukaan kaupunki etsii tapoja hyödyntää yhdyskuntajätteitä paremmin, ja biokaasun tuotannolla on tässä suuri rooli.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Hämeenlinna sai kaasutankkauaseman

Gasum on avannut kaasutankkausaseman Hämeenlinnaan. Hämeen linnassa järjestetyssä avajaistilaisuudessa yhdistyivät mennyt ja tuleva – historiallisessa miljöössä keskusteltiin tulevaisuuden yhteiskunnasta.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Lappeenranta valitsi vähäpäästöiset ajoneuvot

Hiilineutraaliksi kunnaksi tähtäävä Lappeenranta on päättänyt siirtyä käyttämään pääsääntöisesti uusiutuvaa energiaa käyttäviä ajoneuvoja.

Lue lisää