Mistä biokaasua voidaan tehdä? Mihin sitä käytetään Suomessa?

Tutustu biokaasun rooliin kiertotaloudessa.

Lue lisää

Suomi ja Hollanti kiertotalouden kärkimaita

Jaa:

Suomen tiekartta on suunnannäyttäjä eurooppalaisessa kiertotaloudessa. Materiaalin arvon säilyminen tai jopa kasvaminen on kiertotalouden keskiössä.

Siirtyminen kohti kiertotaloutta on väistämätön askel. Maailman väestömäärä kasvaa, ja keskiluokkaan tulee kolme miljardia ihmistä lisää seuraavan 20 vuoden aikana. Tämän seurauksena kulutus nousee ja tarvitsisimme noin 2,5–4 maapalloa, jotta luonnonvarat riittäisivät nykykulutuksella.

Näin latoo tosiasioita pöytään Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtaja Mari Pantsar ja perää samalla valtioilta ripeää toimintaa.

– Tarvitsemme ehdottomasti fiksumpia tapoja käyttää luonnonvaroja. Useat maat miettivät ja suunnittelevat toimia. Tärkeää olisi päästä nopeasti konkreettiseen työhön käsiksi.

Pantsar korostaa, että kiertotalous ja viisas raaka-aineiden käyttö on yksi Euroopan komission määrittelemä kilpailukyky- ja kärkitekijä. Hän nostaa Suomen ja Hollannin edellä kävijöiksi kiertotalouspakettiin tarttumisessa.

– Hollannilla on vähän omia luonnonvaroja, jolloin materiaalien käytön ja kustannusten tulee pysyä kurissa. Suomessa taas on selkeä halu olla heti tosissaan mukana kiertotaloudessa. Tämä onnistuu pieniltä mailta helpommin.

Raaka-aineissa on kyse osaltaan turvallisuudesta omavaraisuuden rinnalla. Pantsar ottaa esimerkiksi tietyt elektroniikkateollisuuden käyttämät maametallit, jotka tulevat 95-prosenttisesti Kiinasta.

Kiertotaloudessa materiaalin arvo säilyy

Suomessa syksyllä 2016 julkaistu kiertotalouden tiekartta viitoittaa suuntaa käytännön toimille. Painopistealueina ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot, metsäperäiset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Pantsar on nähnyt jo vuoden aikana kehitysaskeleita muun muassa ravinteiden kierrättämisessä, ruokahävikin pienentämisessä ja biokaasun ekosysteemeissä.

Hollannissa hallinnollisia toimia tukee vahva yritysverkosto, joka miettii käytännön hyötyjä. Toimivasta jätteen kierrätyksestä tunnettu Saksa ei ole nostanut kiertotaloutta kärkiteemakseen, vaan puhuu kierrätyksestä ja resurssitehokkuudesta.
– Jätteen syntyminen ja käyttö eli kierrätys on eri asia kuin kiertotalous, missä on tavoitteena jätteen syntymisen minimointi.

Kiertotaloudessa materiaalit pysyvät kierrossa ja niiden arvo säilyy, mikä ei aina toteudu jätteen hyödyntämisessä. Tämä on Pantsarin mukaan yksi kiertotalouden kulmakivistä.

– Materiaalin arvon säilyminen (recycling) tai jopa sen nouseminen (upcycling) on ajatusmalli, johon suuntaan Suomessakin pitää katseet suunnata.

Monessa maassa kiertotalous on pinnalla, ja valtiot etsivät omaa lähestymistapaansa asiaan. Ruotsissa on jo tuotu esiin suunnitelmia, mutta projektit ja konkretia puuttuvat sielläkin. Vasta käytännön toimet saavat kuitenkin kiertotalouden toimimaan välttämättömien tavoitteiden hyväksi.

Teksti: Vesa Vainio

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Jyväskylään avautui Gasumin kaasutankkausasema

Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston mukaan kaupunki etsii tapoja hyödyntää yhdyskuntajätteitä paremmin, ja biokaasun tuotannolla on tässä suuri rooli.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Ilmastonmuutos kuriin päästötavoitteilla

Ministeri Anne Bernerin motto, "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää" kuvaa erityisen hyvin ilmaston tulevaisuuden rakentamista.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Kohti puhtaampaa liikennettä

Miten päästään kohti pienempiä päästöjä? Ratkaisu ei ole sähkö, kaasu tai edes polkupyöräily, vaan yhdistelmä kaikkia eri keinoja ja teknologioita.

Lue lisää