Kaasua, sähköä, biopolttoaineita ja vetyä – Tulevaisuudessa energiaa käytetään monessa muodossa

Tulevaisuudessa energiantuotanto sähköistyy. Energiavaihtoehtojen moninaisuus varmistaa energian riittävyyden ja sen hyödyntämisen kannattavimmalla mahdollisella tavalla. Suoran sähköistymisen lisäksi uusiutuvan sähkön avulla voidaan valmistaa muita energiamuotoja, kuten vetyä ja synteettistä metaania. Näitä täydentämään tarvitaan biokaasua ja muita biopolttoaineita.

Ilmastonmuutos, globaali geopoliittinen tilanne ja energiapula muuttavat energiantuotannon kenttää nyt vauhdilla. Merkittävä muutos tulee tapahtumaan jo seuraavien kymmenen vuoden aikana. Nykyiseen verrattuna esimerkiksi teollisuuden toimijoiden päästöjen pitää laskea radikaalisti jo 2030-luvulle tultaessa, jotta ilmastonmuutoksen myötä asetettuihin tavoitteisiin on mahdollista päästä.

Mutta miltä energiantuotanto näyttää tulevaisuudessa eri energialähteiden suhteen? Gasumin liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Syrjäsen mukaan vastauksia on yksi: moninaiselta.

Henkilöautot sähköistyvät nyt, raskas liikenne ei vielä

Henkilöautojen EU-sääntely ajaa vahvasti autokannan sähköistämistä. Henkilöautoissa ja esimerkiksi pakettiautoilla tapahtuvassa kevyessä jakeluliikenteessä sähköistäminen onkin teknisesti järkevää.

”Tosin niin kauan kuin polttomoottoriautoilla vielä ajetaan, tulee biokaasu olemaan hyvä vaihtoehto päästöjen vähentämiselle”, Syrjänen toteaa.

Raskaassa liikenteessä tilanne on kuitenkin erilainen. Rekkojen energiantarve on huomattavasti suurempi kuin henkilöautojen, mikä asettaa reunaehtoja niin akkujen koolle kuin latausinfrastruktuurille.

Scanian kaasukäyttöinen rekka

Kuva: Nesteytetty ja paineistettu biokaasu ovat hyviä vaihtoehtoja raskaalle liikenteelle.

”Näemme Gasumilla nesteytetyn ja paineistetun biokaasun hyvänä tulevaisuuden energialähteenä raskaalle liikenteelle. Tämä vaatii kuitenkin, että EU:n päästölaskennassa raskaan liikenteen osalta huomioitaisiin polttoaineen koko elinkaaren aikaiset päästöt. Se mahdollistaisi biokaasua käyttävien ajoneuvojen valmistamisen ja myynnin, sillä niiden valmistajat ovat vastuussa siitä, että päästöt ovat sääntelyn mukaisia”, Syrjänen sanoo.

Lue myös: Orklan suklaat ja sipsit kulkevat vähäpäästöisesti biokaasulla

Kaasupolttoaineet meriliikenteen potentiaalisin vaihtoehto

Meriliikenteessä tilanne on haastavampi. Tällä hetkellä energialähteitä, joita voidaan hyödyntää päästöjen alentamiseen laajamittaisesti ja välittömästi, on käytännössä vain yksi: nesteytetty maakaasu eli LNG. Merkittävämpien päästövähennysten savuttamiseksi tulevaisuudessa LNG-käyttöiset laivat voivat siirtyä käyttämään uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä ja nesteytettyä synteettistä metaania.

Sähkö on meriliikenteessä vaihtoehto vain hyvin lyhyille lauttareiteille. Varsinainen meriliikenne käyttää niin paljon energiaa, että sen vaatimat akut eivät yksinkertaisesti mahtuisi laivoihin.

Powered by LNG

Kuva: Merkittävämpien päästövähennysten savuttamiseksi tulevaisuudessa LNG-käyttöiset laivat voivat siirtyä käyttämään uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä.

”Kolmasosa tämän hetken tilatusta tonnistosta rakennetaan LNG-käyttöiseksi. Meriliikenteessä kaasun tarve tulee siis kasvamaan selvästi. Uusiutuvat kaasut soveltuvat suoraan näihin laivoihin. Biokaasun ja synteettisen metaanin lisäksi voitaisiin luonnollisesti hyödyntää myös nestemäisiä biopolttoaineita ja vedystä valmistettuja synteettisiä polttoaineita, mutta niitä tarvitaan vähentämään myös tie- ja lentoliikenteen päästöjä”, Syrjänen sanoo.

Meriliikenteen suhteen on käyty keskustelua myös esimerkiksi ammoniakin mahdollisuuksista. Ammoniakki on kuitenkin myrkyllistä, mikä hankaloittaa sen käsittelyä. Lisäksi sen käyttö vaatisi moottoriteknologialta kehitysharppausta.

Teollisuus vaatii energialähteiltä kysyntäjoustoa

Teollisuudessa vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseen on yleensä enemmän ja siten eri energialähteiden käyttö tulee olemaan sen piirissä moninaisinta. Vaihtoehdot riippuvat paljon energian käyttötarkoituksesta. Matalissa, alle sadan asteen lämpötiloissa tapahtuvat prosessit pystyvät hyödyntämään lämpöpumppuja ja sähköä. Syrjänen kertoo, että teollisuus tulee hyödyntämään myös vetyä esimerkiksi teräksen valmistuksessa ja raudan pelkistämisessä.

Sähköistäminen on päästöjen vähentämisen näkökulmasta houkutteleva vaihtoehto monessa kohteessa. Vaihtelevan uusituvan sähkötuotannon lisääntyessä sähkömarkkinoiden toiminta tulee kuitenkin muuttumaan ja sähkön hinta vaihtelee huomattavasti aiempaa enemmän.

”Teollisuudessa tärkeää on sähkön kysyntäjousto, mikä voi tarkoittaa useamman vaihtoehtoisen energialähteen käyttöä samassa tuotantolaitoksessa. Tuotantoon käytetään esimerkiksi sähköä silloin, kun se on kannattavaa, ja energialähteeksi vaihdetaan kaasu, kun sähkön käyttäminen ei ole kannattavaa”, Syrjänen sanoo.

Vaihtoehtoiset energialähteet takaavat myös teollisuudelle tärkeän katkeamattoman energiansaannin. Tällöin esimerkiksi mahdolliset sähkön jakelukatkot eivät lamauta koko toimintaa.

Gasum investoi biokaasuun ja synteettiseen metaaniin

Omassa tarjoamassaan Gasum keskittyy vahvimpiin osaamisalueisiinsa. Kaasuliiketoiminnassa tarkoitus on kasvattaa selvästi biokaasun tarjontaa. Sähkön osalta Gasum panostaa palvelutarjonnan kehittämiseen ja sähkön myynnin kasvattamiseen etenkin tuulivoiman muodossa.

Lue myös: Strategiamme kolme painopistettä – biokaasu, maakaasu ja sähkö

Tulevaisuuden energiantuotannossa Gasumilla nähdään tärkeänä niin sanotut Power-to-X eli P2X-ratkaisut, jotka ovat uusiutuvan energian avulla tuotettavia synteettisiä polttoaineita. Gasumin tapauksessa se tarkoittaa uusiutuvalla sähköllä tuotettua synteettistä metaania.

Syrjänen kertoo Gasumin tutkivan myös vedyn mahdollisuuksia. Useat Gasumin asiakkaat tarvitsevat vetyä prosessiensa raaka-aineeksi. Hän kuitenkin huomauttaa, että vedystä itsessään tuskin on energiakentän pelastajaksi.

“Vety on hankala molekyyli, jonka varastoiminen ja kuljettaminen on kallista. Käytännössä vedyn hyödyntäminen energia-arvoketjussa on helpompaa jalostamalla vety edelleen helpommin varastoitavaan ja kuljetettavaan muotoon kuten synteettiseksi metaaniksi”, Syrjänen toteaa.