Vieraslajeista biokaasun raaka-aineeksi? Apuraha mahdollistaa tutkimuksen

Gasumin kaasurahaston apuraha mahdollistaa väitöskirjaansa työstävän Marjaana Hassanin tutkimustyön. Hassanin tutkimus antaa viitteitä siitä, että joutomaiden vieraslajeja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää biokaasun raaka-aineina.

Tienvarsilla ja joutomailla rehottavat lupiinit, jättiputket ja kurtturuusut ovat maanvaivoja, joista eroon pääsemiseksi kannattaa ottaa kaikki keinot käyttöön. Tätä tutkija Marjaana Hassani jäi pohtimaan muutama vuosi sitten, kun hän työskenteli Ely-keskuksella ja kartoitti työkseen Keski-Suomessa sijaitsevia perinnebiotooppeja.

– Ajelin käytännössä ympäri maakuntaa, kun tutkimuksen aihe alkoi kehittyä. Jotta arvokkaita perinnebiotooppeja pystytään suojelemaan, näistä vieraslajeista täytyisi päästä eroon, Hassani kertoo.

Nyt Hassani työstää väitöskirjaansa Jyväskylän yliopistolle. Tutkimuksen aiheena on pientareiden ja joutomaiden vieraslajien hyödyntäminen bioenergiaksi.

–  Biokaasun raaka-aineena käytettävää biomassaa voidaan mahdollisesti jatkossa kerätä joutomailta hyödyntäen myös niillä kasvavia vieraslajeja – kuten lupiineja ja jättiputkia, Hassani kertoo.

Biomassa hyötykäyttöön

Hassanin tutkimuksen tavoitteena on käytännössä lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hankkiutua eroon joutomaiden vieraslajeista ja saada nämä kiertotalouden keinoin biotalouden käyttöön.

– Biotaloudessa käytettävälle biomassalle olisi kysyntää. Maaseudulla sitä syntyy kyllä esimerkiksi eläinten lannasta, mutta jotta raaka-aineesta saadaan laadukasta, mukaan täytyy sekoittaa myös muuta ainesta. Laskennallisesti ei ole kuitenkaan järkevää alkaa viljellä esimerkiksi nurmea pelkäksi biokaasun raaka-aineeksi, Hassani sanoo.

Aihe on ajankohtainen, sillä vieraslajien myrkyttämisestä ollaan luopumassa ympäristösyistä.

– Monessa maassa lampaat ja lehmät laiduntavat pientareilla ja syövät niiden ja joutomaiden vieraslajit, mutta meillä se ei ole mahdollista. Käytännössä ainoa mahdollisuus torjua vieraslajien leviämistä on niittää ne ja kerätä pois pientareilta. Tälle biomassalle olisi tärkeää löytää järkevää käyttöä esimerkiksi biokaasulaitoksissa.

Siementen itävyys tuottaa haasteita

Hassani on selvittänyt tutkimuksessaan erityisesti sitä, miten vieraslajeja tulee käsitellä, jotta niiden siemenet eivät pääse leviämään senkään jälkeen, kun ne on käsitelty biomassaksi.

Haasteena on se, että siemenet ovat todella tehokkaita leviämään ja todella sitkeitä. Ne kestävät monenlaisia ääriolosuhteita. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että lyhyt, esimerkiksi noin kuukauden mittainen kompostointi tai mädätys ei vielä tuhoa siemeniä riittävän tehokkaasti, Hassani sanoo.

Jos siis vieraslajit halutaan biomassan raaka-aineeksi, ne on käsiteltävä pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi eri lajien siemenet vaativat myös erilaiset olosuhteet tuhoutuakseen.

– Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että tätä raaka-ainemassaa tulisi käsitellä sekä pitkällä kompostointi- tai mädätysajalla että esimerkiksi korkeissa lämpötiloissa. Tämä on tärkeää vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi, sillä myös laissa sanotaan yksimielisesti, ettei vieraslajien siemeniä saa päästä takaisin luontoon, Hassani huomauttaa.

Apurahan ansiosta nopeampia tuloksia

Hassanin Gasumin kaasurahastosta saama apuraha on ollut tutkimuksen toteuttamisen kannalta erittäin tärkeässä osassa.

– Ilman sitä en varmastikaan olisi voinut aloittaa tällaisen tutkimuksen tekemistä. Apurahalla on täysin keskeinen rooli siinä, että väitöskirja voi valmistua, eikä sen tekeminen jää roikkumaan vuosikausiksi. Tutkimuksen viivästyminen ei hyödyttäisi ketään, sillä aihe on ajankohtainen juuri nyt, hän sanoo.

Hassanin mukaan apurahan hakeminen kannatti myös siksi, että biokaasun tuotanto on kovassa nosteessa.

– Meillä riittää EU-tasolta saakka vaateita siitä, millä tavoin energiaa tuotetaan tulevaisuudessa ja miten liikenne järjestetään. Nyt tarvitaan toimintaa tukevaa tutkimusta. Kaikki tiedon lisääminen esimerkiksi biokaasun mahdollisuuksista mahdollistaa sen, että toimintaa voidaan kehittää myös jatkossa.

Hän huomauttaa, että eri tutkimusaloja yhdistämällä päästään parempiin tuloksiin niin biokaasun tuotannon, ravinteiden kierrätyksen kuin vieraslajien torjunnankin suhteen.

– Toivon, että tällainen tutkimus tuo esiin sen, että ongelmien ratkaisuun tarvitaan tässä tapauksessa eri toimijoiden yhteistyötä.

Hassanin väitöskirjan on tarkoituksena valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä. Sitä ennen työsarkaa riittää vielä.

– Alkuvuodesta työstän tutkimusartikkelia aiempien kokeiden tuloksista, ja myöhemmin keskityn pientareiden niittokokeista kertovaan tutkimusartikkeliin, Hassani kertoo.

3.1.2022