Avoimen kaasumarkkinamallin yhteistyöskentely loppusuoralla – loppuvuoden työpajat keskittyvät biokaasuun

Gasum järjesti marraskuun lopussa 2017 asiakkaille ja sidosryhmille infotilaisuuden markkinasääntötyön tilanteesta ja avointa markkinaa varten laaditun toimintamallin pääpiirteistä. Alkukesästä aloitettu yhteistyöskentely on nyt loppusuoralla. Loppuvuoden työpajat pureutuvat toimitusehtoihin ja biokaasumarkkinan sääntöihin.

Suomen kaasumarkkinat avautuvat kilpailulle vuoden 2020 alusta, ja Gasum on työskennellyt yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Baltic Connector Oy:n kanssa luodakseen avoimille markkinoille lainsäädännön vaatimukset täyttävät kansalliset säännöt.

Markkinoiden järjestämisen tueksi on haettu asiantuntijatietoa ja kartoitettu muiden maiden parhaiksi havaittuja toimintatapoja. Markkinamalli rakennetaan yhteen liitettyjen kansallisten markkinoiden pohjalta siten, että Suomen tasealueella on yhteenliitäntäpiste (interconnection point) Baltian markkinaan.

Infotilaisuudessa kerrattiin syksyn työn saldoa, käytiin läpi uuden markkinamallin mukanaan tuomat muutostarpeet lainsäädäntöön ja luotiin katse prosessin seuraaviin vaiheisiin. Sääntötyö on loppusuoralla: lähes 30 työpajasta on jäljellä enää neljä. Tulevissa työpajoissa käsitellään kaasun toimitusehtoja ja biokaasumarkkinan sääntöjä.

Kaasudatahub laajenee kokemusten karttuessa

Yhteistyöskentelyn keskeiset tulokset liittyvät esimerkiksi tasehallintaan ja toimitussuhteisiin. Myös järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan sekä tukku- ja vähittäismarkkinoiden markkinaroolien ja kaasunsiirron ja kaasunjakelun sääntöjen määrittelyssä ollaan hyvin pitkällä.

Kaasun vähittäismarkkinan keskitetyn tiedonvaihtoalusta, kaasudatahubin, ylätason prosessit ja toiminnallinen laajuus on määritelty. Kaasudatahub edesauttaa markkinan avautumista ja vapaata kilpailua ja toimii myös kustannustehokkaana ratkaisuna markkinaosapuolten välisille liiketoimintaprosesseille. Sähködatahubia suppeampi kaasudatahub täyttää hallituksen maakaasumarkkinalain vaatimukset, ja tarkoituksena on kerätä käyttökokemuksia markkinan avauduttua ennen sen laajentamista.

Alueellinen markkinamalli selvityksessä

Timo Partanen Energiavirastosta avasi tilaisuudessa Suomen mahdollista roolia osana Baltian kaasumarkkinaa. Baltian maat rakentavat yhteistä kolmen maan alueellista markkinaa. Suomi rakentaa omaa kansallista markkinaansa ja toistaiseksi päätöstä Suomen liittymisestä Baltian kanssa yhteiseen tasealueeseen ei ole vielä tehty. Neljän maan yhteinen järjestelmä olisi globaalisti ainutlaatuinen malli, johon mahdollinen siirtyminen pyritään markkinasäännöillä tekemään Suomelle paitsi mahdolliseksi myös niin kustannustehokkaaksi kuin mahdollista.

”Integroidun markkinan toimiminen vuonna 2020 vaatii nykyisiltä toimijoilta muutoksia. Venettä on keikutettava. Vapaata kilpailua ei edesauta se, jos kaikki toimijat pitäytyvät omissa vanhoissa asiakkaissaan ja toimintamoodeissaan”, Partanen tiivisti.

Uusi markkinamalli tuo muutostarpeita verotukseen

Valmistelutyössä on havaittu myös lainsäädännön vaativan muutoksia: uusi markkinamalli luo muutostarpeita valmisteverojen ja huoltovarmuusmaksujen käsittelyyn. Sääntödokumentilla on seurauksia myös itse maakaasumarkkinalakiin.

17.12.2017