Kaasumarkkinoiden vapautuminen Suomessa tuo uusia ratkaisuja kaasunkäyttäjien kasvaviin tarpeisiin. Maa- ja biokaasu ottavat isompaa roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Kaasumarkkinan vapautuminen Suomessa vuonna 2020 on iso muutos koko energia-alalle. Nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinat ja biokaasumarkkinat ovat jo avoimia kilpailulle, mutta symbolisesti muutos on iso. Sähkönmarkkinoiden vapautuminen parikymmentä vuotta sitten osoitti, minkälaisia mahdollisuuksia muutos voi tuoda.
– Olemme valmistautuneet uuteen tilanteeseen, jotta asiakkaamme pystyisivät parhaiten vastaamaan tuleviin haasteisiin ja saamaan muutoksesta kaikki irti, kertoo Gasumin johtaja Jouni Haikarainen.
Suomen kaasumarkkinalla on uudessa tilanteessa kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta markkina saadaan toimimaan alusta alkaen.
Maakaasun myyntihinnat ovat tähän asti olleet säänneltyjä ja avoimen markkinan edellyttämät markkinapaikat ovat puuttuneet. Nyt kaasumarkkinalle rakennetaan kokonaan uusi infrastruktuuri myynnin tarpeisiin. Samalla siirtoverkko eriytetään maakaasun myynnistä. Uusi Gasumista täysin eriytetty siirtoyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2020.
Maakaasumarkkina kasvaa merkittävästi putkikaasumarkkinan ulkopuolella. Myös siirtoverkossa näkymät päästöoikeuksien markkinakehityksen ja kivihiilen käytön kiellon myötä ovat pitkästä aikaa positiiviset.
– Käyttäjien ulottuville tulee uusia tuotteita, kun regulaatio kevenee, toteaa Haikarainen.
Eurooppalaiset kaasumarkkinat ovat vapautuneet asteittain pitkin 2000-lukua. Gasumissa on seurattu tarkkaan Euroopan kaasumarkkinan kehitystä.
Gasum pystyy Haikaraisen mukaan energiamarkkinapalvelujensa ansiosta palvelemaan asiakasta uudessa tilanteessa kokonaisvaltaisesti. Palvelujen kehitys tuo asiakkaille uusia mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa erilaisia yhdistelmäpalveluja, joilla Gasum voi huolehtia asiakkaan koko energiaportfoliosta sisältäen esimerkiksi kaasun ja sähkön hankinnan.
Maakaasulla on tulevaisuudessa yhä suurempi rooli ilmastomuutoksen torjunnassa. Tuore IPCC:n ilmastoraportti muistuttaa karulla tavalla siitä, että päästöjen määrä on saatava putoamaan. Pelkästään kivihiilen vaihtaminen kaasuun vähentäisi päästöjä 25 prosentilla.
Maakaasu toimii siltana siihen asti, kunnes vaihtoehtoisten käyttövoimien ja biokaasun saatavuus paranee. Maakaasu tuottaa fossiilisista polttoaineista vähiten kasvihuonekaasuja eikä lainkaan hiukkaspäästöjä.
Maakaasun merkitys on jo nyt Euroopassa suuri. Eurostatin tilastojen mukaan maakaasua käytetään esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa, Italiassa, Britanniassa ja Saksassa erityisesti lämmitykseen ja teollisuuden, kuten energiantuotannon, tarpeisiin. Euroopan oma tuotanto kattaa noin kolmanneksen maanosan maakaasuntarpeesta.
Saksan, Britannian, Hollannin, Ranskan ja Belgian kaasunkulutus vuonna 2016 oli yhteensä 178 miljardia kuutiometriä. Yli puolet siitä, noin 54 prosenttia, käytettiin vähittäisjakeluverkoissa. Se kului siis pääasiassa asuntojen ja muiden tilojen lämmittämiseen.
Tuotannon joustavuuden ansiosta kaasu sopii hyvin käytettäväksi sesonkimaisessa vaihtelussa. Sähköllä tätä sesonkivaihtelua olisi vaikea tasata, sillä lämmöntuotanto sähköllä vaatisi merkittäviä sähköverkkojen vahvistusinvestointeja erityisesti isoissa kaupungeissa.
Siksi maakaasun rooli tulee Euroopassakin yhä kasvamaan. Kaasulla korvataan kivi- ja ruskohiiltä energiantuotannossa. Saksa jatkaa ydinvoiman alasajoa ja täyttää sen jättämää aukkoa energiantuotannossa kaasulla.
Suomessa valtaosa kulutuksesta käytetään teollisuudessa ja loput energiantuotannossa, maa- ja meriliikenteessä sekä lämmityksessä ja liesikäytössä. Liikennekaasun käyttö on yleistynyt kovaa vauhtia saatavuuden parantuessa. Nyt kaasun käyttö on Suomessa pitkästä aikaa kasvanut. Kaasua on käytetty tänä vuonna kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Toimivan kaasuinfrastruktuurin luominen siirtoverkoston lisäksi on nyt avainasemassa koko Euroopassa, jotta kasvava kaasun tarve pystytään täyttämään.
Gasumilla on kattava LNG-terminaali- ja laivainfrastruktuuri, jota yhtiö edelleen laajentaa Pohjoismaissa. Gasum investoi tankkausasemaverkostoon ja pitää huolta nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuudesta Itämeren alueella. LNG:n kysyntä kasvaa raskaassa maa- ja meriliikenteessä sekä teollisuudessa.
Gasum avaa Pohjoismaihin tulevina vuosina 50 raskaan liikenteen tankkausasemaa.
– Panostamme merkittävästi raskaan liikenteen LNG-tankkausasemaverkoston kehittämiseen, Haikarainen kertoo.
Lisäksi yhtiö etsii yhteisiä toimintatapoja markkinoiden tehokkuuden kehittämiseen.
13.12.2018