Raskas liikenne mukaan ilmastotalkoisiin

Vuonna 2025 raskas liikenne astuu uuteen aikaan, kun Euroopan komission esityksen mukaan uusien ajoneuvojen CO2-päästöjen tulee olla 15 prosenttia alemmat kuin vertailuvuonna 2019. Sama kehityssuunta jatkuu, sillä jo vuonna 2030 päästöjen tulee olla vastaavasti vähintään 30 prosenttia pienemmät. Samaan aikaan kansalliset tavoitteet ohjaavat merkittävään päästöjen vähentämiseen liikennesektorilla. Mikä on raskaan liikenteen uusi suunta – ja miten ala voi päästä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta?

Moni ilmasto- ja liikennepolitiikkaa seuraava pääsi yllättymään keväällä. Ennenkuulumatonta ei ollut niinkään se, että Euroopan komissio julkaisi toukokuussa esityksen, joka pyrkii suitsimaan raskaan maantieliikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Asiasta uutisen teki se, että kyseessä oli historian ensimmäinen kerta, kun sitovia CO2-päästötavoitteita esitettiin raskaalle liikenteelle. Henkilöautojen osalta päästövähennystavoitteet ovat olleet voimassa jo vuosia.

Taustalla on Junckerin komission johdonmukainen linja viedä EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisempaan suuntaan. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Eniten päänsärkyä päätöksentekijöille on aiheuttanut liikenne: se on ainoa sektori, jolla päästöt eivät ole suinkaan laskeneet vain päinvastoin kasvaneet vuosien 1990 ja 2015 välillä.

Kirittävää siis riittää. Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtaja Jukka Metsälä sanoo, että liikenteen osalta ilmastotavoitteet ovat niin kunnianhimoiset, että kaikki käytettävissä olevat keinot on otettava käyttöön.

"Pitkien etäisyyksien maana Suomella on erityinen tarve löytää maantieliikenteeseen puhtaita ratkaisuja kaikkiin liikennesegmentteihin", Metsälä toteaa.

Pohja 2020-luvun investoinneille tehdään nyt

Metsälän mukaan komission esitys raskaan liikenteen uusista päästörajoista on konkreettinen, ja suunta on selkeä kaikille: se luo markkinoille selkeän signaalin siitä, että tulevien investointien on otettava hiilidioksidipäästöt huomioon.

"Raskaan maantieliikenteen ajoneuvoissa vaihtoehdot ovat rajalliset. Nesteytetty maakaasu LNG on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä rekkaveturin toimintasäteestä tinkimättä", Metsälä sanoo.

Raskaan liikenteen osuus maantieliikenteen kokonaispäästöistä on merkittävä: Euroopan ympäristökeskuksen mukaan raskaat hyötyajoneuvot vastaavat yli neljännestä maantieliikenteen CO2-päästöistä EU-alueella.

"LNG ja nesteytetty biokaasu LBG ovat ratkaisu siihen, missä energian kulutus on suurinta. Raskaan maantieliikenteen ja erilaisten rakennustyömaa-ajojen siirtyminen nesteytettyyn kaasuun pienentää paitsi päästöjä, mutta myös parantaa kaupunkiseutujen ilmanlaatua, sillä LNG tai LBG ei tuota lainkaan hengitysilmaa pilaavia pienhiukkasia", Metsälä huomauttaa.

Biokaasun tuotannossa raaka-ainepohja on hyvin laaja teollisuuden, kaupan ja yhdyskuntien biojäteistä ja lietteistä aina karjan lantaan ja peltobiomassaan. Samalla biokaasun tuotanto on myös osa kiertotaloutta, sivuvirtojen käsittelyä ja orgaanisten ravinnetuotteiden valmistamista. Nesteytetty biokaasu tarjoaa jopa 85 prosentin päästövähennyksen ja luo täten valmiin polun kohti hiilineutraalia rekkaliikennettä.

"Gasum tuonut viime vuosina LNG:n teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin Pohjoismaissa. Nyt yhtiö rakentaa määrätietoisesti LNG:n ja LBG:n tankkausasemainfrastruktuuria raskaalle maantieliikenteelle Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Kyse on kymmenistä uusista tankkausasemista lähivuosien aikana. Juuri nyt on oikea aika rakentaa pelikenttää puhtaammille polttoaineille", Metsälä sanoo.

Komission esityksessä ensimmäinen maalitolppa on vuonna 2025. Aikaa on seitsemän vuotta, ja tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset ja investoinnit tehdään nyt.

10.7.2018