Juha Ala-Huikku

Juha Ala-Huikku

Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. 044 522 2181
juha.ala-huikku@gasum.com

Lisätietoja tietosuojakäytännöistämme koskien henkilötietojesi käsittelyä, oikeuksistasi ja kuinka kauan säilytämme henkilötietojasi saat Gasumin tietosuojaselosteesta.

Hallituksen kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa kaasulla on selkeä rooli

Uudessa hallitusohjelmassa annetaan paljon painoarvoa ilmastonmuutosta hidastaville toimille ja Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Kaasu ja puhtaampi liikenne ovat keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Maanantaina 3. kesäkuuta 2019 julkaistiin Säätytalolla käytyjen hallitusneuvottelujen lopputulos, eli esitys seuraavan hallituksen ohjelmaksi. Hallitusohjelmassa on Gasumin kannalta paljon positiivista sisältöä. Hallitusohjelmassa annetaan todella paljon painoarvoa ilmastonmuutosta hidastaville toimille. Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia, mutta keinovalikoima kaipaa vielä osin tarkennuksia. Jotain keinoista tiedämme kuitenkin jo nyt.

Biokaasuun kohdistuu suuria odotuksia ja konkreettisia toimenpiteitä

Biokaasulle on annettu merkittävä asema hallitusohjelmassa. Ensinnäkin, hallitus laatii kansallisen biokaasuohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa sekä vahvistaa biokaasun merkitystä Suomen elinvoiman ylläpitäjänä. Toiseksi, Suomessa otetaan käyttöön ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki, jonka avulla pyritään ohjaamaan ensisijaisesti lantaa biokaasun tuotantoon. Tämän lisäksi hallitus tulee jatkossakin tukemaan uusia biokaasuinvestointeja. Positiivinen uutinen on aina myös kirjaus siitä, että biokaasulaitosten sääntelyä selkeytetään muun muassa luvituksen ja energian myynnin osalta.

Kiertotaloutta edistetään verotuksen ja lainsäädännön avulla

Biokaasun tuotanto on tunnetusti järkevää kiertotaloutta ja siksi on hienoa, että tuleva hallitus on linjannut haluavansa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Käytännössä tämä tarkoittaa verotukseen, lainsäädäntöön ja ohjelmatyöhön liittyviä toimenpiteitä.

Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta. Tämä voi hallitusohjelman mukaan tarkoittaa esimerkiksi energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvaa jätteenpolton veroa sekä jäteveron korottamista kaatopaikalle päätyvän jätteen osalta. Molemmilla toimenpiteillä voidaan edesauttaa biohajoavan jätteen tehokkaampaa ohjautumista biokaasun tuotantoon. Lisäksi hallitus on sitoutunut vahvistamaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta. Verokepin lisäksi tarjolla on myös investointiporkkanaa, sillä hallitus ottaa käyttöön määräaikaisen kiertotalouden investointituen vauhdittaakseen kiertotalouden investointeja.

Jätesektorille luodaan kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio. Lisäksi tullaan tekemään poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma, jossa asetetaan tavoitteet, määritellään tarvittavat toimenpiteet ja varataan tarvittavat resurssit kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.

Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi

Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan mukaisia, mutta suomalaisen kaasumarkkinan kannalta negatiivisia muutoksia on luvassa maakaasun verotukseen: yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa nykyistä verotukea halutaan alentaa ja samalla korottaa verotasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Miten summa tulee jakautumaan eri polttoaineiden kesken tai onko esimerkiksi turpeelle tulossa veronkorotuksia, on vielä kuitenkin auki.

Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali 2035 mennessä ja sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa on linjattu toimia kivihiilestä, öljystä ja turpeesta luopumisen edistämiseksi. Maakaasu nähdäänkin puhtaimpana fossiilisena polttoaineena ja samalla ymmärretään kaasuinfrastruktuurin arvo matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Liikenne ilmastotoimien keskiössä

Liikenteen päästöt aiotaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon ja Suomen tavoitteena on hiiletön liikenne. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia, joiden avulla mahdollistetaan ajoneuvojen käyttövoimien uudistaminen ja muutetaan ajoneuvokantaa asteittain nollapäästöiseksi. Myös esimerkiksi autoilun työsuhde-etua tullaan hallituskaudella uudistamaan siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Miten nämä tavoitteet tullaan käytännössä toteuttamaan, selkiytynee tulevien kuukausien aikana.

Hallitusohjelmassa on useita liikennekaasun käyttöä edistäviä suoria linjauksia. Raskaan liikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön edistetään, joukkoliikenteen vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa vahvistetaan, viime vuosilta tuttua konversiotukea jatketaan nykytasolla, kestävästi tuotettu biokaasu tullaan jollain aikavälillä ottamaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin ja kaasutankkausinfastruktuurin laajentumista tullaan tukemaan.

4.6.2019

Tutustu myös näihin
KOLUMNI

Euroopassa pyritään vauhdittamaan biometaanin tuotantoa ja käyttöä

Biokaasu on jäänyt aiemmin melko vähälle huomiolle EU:n energiapolitiikassa. Nyt tavoitteena on kasvattaa biokaasun tuotanto kymmenkertaiseksi nykyisestään.

Lue lisää
Content image
KOLUMNI

Science Based Targets -aloite – Biokaasu osana vastuullisuustavoitteiden saavuttamista

Yritykset asettavat nyt kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita, joista osa tukee Pariisin ilmastosopimuksen linjauksia. Tunnetuin tavoitteista on Science...

Lue lisää
Content image
KOLUMNI

Uusiutuva biokaasu on polttoaineena suositumpaa kuin koskaan - lue mitkä tekijät vaikuttavat Gasumin liikennebiokaasun hinnan muodostumiseen

Kaasuautoilijat ovat syystäkin seuranneet kiinnostuneina biokaasun viimeaikaista hintakehitystä. Lue blogistamme, mitkä tekijät biokaasun hintaan vaikuttavat.

Lue lisää
Content image