Uusi rikkidirektiivi rajoittaa laivojen päästöjen rikkipitoisuutta – miten meriliikenteen rikkipäästöjä vähennetään?

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2016 päätöksen laivojen päästöjen rikkipitoisuuden rajoittamisesta: vuodesta 2020 lähtien laivojen päästöt saavat sisältää korkeintaan 0,5 prosenttia rikkiä nykyisen 3,5 prosentin sijaan. Energiayhtiö Gasumin LNG- ja maakaasuliiketoiminnan johtaja Kimmo Rahkamo ja myyntijohtaja Jacob Granqvist kertovat, miten uusi rikkidirektiivi tulee vaikuttamaan kansainväliseen meriliikenteeseen, ja miten laivojen on mahdollista saavuttaa uudet rikkipäästörajoitteet.

Meriliikenteen merkitys on valtava, sillä jopa 80 prosenttia kansainvälisen kaupan volyymista on meriliikenteen varassa. Myös meriliikenteen päästöt ovat suuret: merenkulku vastaa noin 2,5 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvihuonepäästöjen lisäksi laivaliikenne aiheuttaa haitallisia lähipäästöjä, kuten rikkipäästöjä, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle vahingollisia. Rikkipäästöt aiheuttavat esimerkiksi paljon keuhkosairauksia. Uuden rikkidirektiivin tarkoitus onkin rajata näitä haitallisia päästöjä asettamalla laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden rajaksi 0,5 prosenttia nykyisen 3,5 prosentin sijaan. Päästöjen rajaamisella uskotaan säästävän maailmanlaajuisesti jopa miljoonia ihmishenkiä tulevina vuosikymmeninä.

”Rajoittamalla rikkipäästöjen maailmanlaajuisesti yritetään erityisesti parantaa rannikkoalueiden ilmanlaatua ja asukkaiden terveyttä. Itämeren liikenteeseenhän tämä ei tule vaikuttamaan, sillä Itämerellä rikkipäästöt ovat rajattu 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 lähtien”, kertoo Jacob Granqvist.

Granqvistin mukaan meriliikenteen toimijoiden suurin huoli rikkidirektiivistä liittyy hintojen nousuun. Tällä hetkellä suosituin ja edullisin laivojen polttoaine HFO (heavy fuel oil) sisältää 3,5 prosenttia rikkiä. Granqvist kuitenkin uskoo, että siirtyminen puhtaampiin polttoaineisiin tulee tapahtumaan ilman suurempia ongelmia.

”Laivaliikenne tulee jatkumaan kuten ennenkin. Siirtymä Itämerelläkin vuonna 2015 hoitui sujuvasti, enkä näe mitään syytä miksi tällä kertaa kaikki ei sujuisi yhtä hyvin”, Granqvist toteaa.

LNG, scrubberit ja hybridipolttoaineet – rikkipäästöjä tullaan rajaamaan eri keinoin

Eri vaihtoehtoja rikkipäästöjen rajaamiseen on useita. Joissain laivoissa otetaan käyttöön esimerkiksi niin sanotut ”scrubberit”, jotka pesevät pakokaasuista rikin pois, jolloin rikkiä ei päädy ilmakehään. Pakokaasuista poispesty rikki hävitetään esimerkiksi mereen kaatamalla.

”Vaikka scrubbereilla voidaan estää rikin pääsy ilmakehään, rikistä ei päästä silti kokonaan eroon. Scrubberien käyttäminen voi ehkä tällä hetkellä olla edullisempaa kuin rikittömät polttoaineet, ei se kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, jos rikki päätyy mereen. Lisäksi scrubberien pesuvesien mukana mereen päätyy runsas määrä raskas metalleja ja muita haitallisia aineita”, Granqvist toteaa.

Laivojen scrubbereiden lisäksi meriliikenteessä aletaan todennäköisesti hyödyntää erilaisia hybridipolttoaineita, joita kehitetään jatkuvasti. Hybridipolttoaineiden avulla rahtilaivojen rikkipäästöt pystytään rajaamaan 0,5 prosenttiin, mutta esimerkiksi kasvihuonepäästöt pysyvät ennallaan. Gasumin LNG- ja maakaasuliiketoiminnan johtaja Kimmo Rahkamo toivookin, että meriliikenteen polttoainevalinnoissa huomioitaisi rikkipäästöjen lisäksi myös muut ympäristövaikutukset.

”Nesteytetty maakaasu (LNG) ei tuota lainkaan rikkipäästöjä, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää myös Itämeren alueella, jossa on tiukemmat päästörajat. Tämän lisäksi LNG:llä on mahdollista vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 20 prosenttia verrattuna perinteisiin polttoaineisiin”, Rahkamo avaa. ”Lisäksi LNG:n hinta on hyvin kilpailukykyinen verrattuna muihin vaihtoehtoihin.”

Kaasuinfrastruktuurin kehittäminen on ympäristöteko

Gasum kehittää määrätietoisesti pohjoismaista kaasuinfrastruktuuria lisätäkseen vähäpäästöisen energian tuotantoa ja jakelua. Rikki- ja kasvihuonepäästöjen lisäksi kaasun avulla on mahdollista vähentää meriliikenteen typpidioksidipäästöjä jopa 85 prosentilla sekä päästä pienhiukkasista eroon kokonaan, mikä parantaa rannikkoalueiden ja satamakaupunkien ilmanlaatua merkittävästi. Lisäksi LNG:n käyttöä varten rakennettua jakeluinfrastruktuuria voi tulevaisuudessa hyödyntää täysin uusiutuvan ja ympäristöystävällisen nesteytetyn biokaasun (LBG) käytössä. Biokaasua tuotetaan biohajoavasta jätteestä, kuten kotien biojätteistä tai yhdyskuntien jätevesilietteistä, ja sen käytöllä kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää jopa 85 prosenttia perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.

”Olemme Pohjoismaiden suurin LNG-jakelija ja haluamme tarjota osaamisemme kaikille meriliikenteen toimijoille, jotka harkitsevat ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Tavoitteenamme on kasvaa asiakkaiden ongelmia ratkaisemalla ja laajentua sitä kautta myös Pohjois-Euroopan mantereelle”, Granqvist kiteyttää.

3.10.2019