Gasum on yksi Pohjoismaiden suurimmista energian toimittajista ja suurin biokaasun tuottaja Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö investoi voimakkaasti myös kaasun käyttöön liikenteessä. Gasumin liikenteen liiketoimintajohtaja Jukka Metsälä luottaa kaasuautoilun potentiaaliin tieliikenteen päästöjen nopeassa vähentämisessä, mutta toivoo, että asiasta puhuttaessa sama potentiaali huomioitaisiin myös EU:ssa.
Kuluttajien tietoisuus kaasuautoilun ympäristöystävällisyydestä ja taloudellisuudesta on kasvanut ja samanaikaisesti kasvava ympäristötietoisuus kannustaa myös yrityksiä siirtymään vauhdilla vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Kokonaisvaltainen muutos luo pohjan kaasun laajalle liikennekäytölle ja Pohjoismaisen kaasutankkausasemaverkoston rakentamiselle. Tällä hetkellä Gasumilla on Suomessa yhteensä 35 kaasuajoneuvoille tarkoitettuja kaasutankkausasemia. Kaikkiaan yhtiöllä on Pohjoismaissa liikennettä palvelevia kaasutankkausasemia noin sata. Näistä 26 asemalla jaellaan nesteytettyä kaasua raskaalle liikenteelle.
”Tehtävämme on toimittaa asiakkaillemme puhtaampaa energiaa. Tätä edistämme kehittämällä ja laajentamalla Pohjois-Euroopan kaasujärjestelmää. Keskitymme kolmeen segmenttiin, teollisuuteen, meriliikenteeseen ja tieliikenteeseen, jotka kaikki ovat vahvassa kasvussa.”
”Kehitys täällä on ollut hyvin positiivista. Yksin Suomessa on tällä hetkellä liikenteessä yli 13 000 kaasuautoa, joista 4 000 tuli teille viime vuonna. Kaasun markkinaosuus on vielä pieni, mutta se kasvaa ja siinä on paljon potentiaalia. Olemmekin investoineet infrastruktuuriin, ja huomanneet, että myös muiden toimijoiden kiinnostus kaasutankkausasemien rakentamiseen on lisääntynyt. Kaasun saatavuus eri segmenteille on tänä päivänä hyvällä tasolla, ja suurimmat investoinnit sen suhteen on tehty. Liikenteen näkökulmasta nyt jäljellä on verkoston laajentaminen eli uusien tankkausasemien rakentaminen.”
”Emme missään tapauksessa. Kaasuautoja on jo nyt saatavilla monissa eri ajoneuvoluokissa, ja olen varma, että kaasuautoilun edut tukevat niiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Suurempana haasteena näen sen, miten EU-lainsäädännössä suhtaudutaan tulevaisuudessa biokaasun käyttöön kaasuautoissa eli millaisen roolin kaasuautot saavat ajoneuvovalmistajien keskipäästölaskelmissa. Raskaassa liikenteessä tämä näyttää jo hyvältä, mutta henkilöautojen suhteen biokaasua ja sen potentiaalia ei vielä huomioida. Esimerkiksi Ruotsissa on jo yli 55 000 kaasuautoa, jotka kulkevat yli 90-prosenttisesti biokaasulla. Suomessakin on jo suuri määrä autoilijoita, jotka käyttävät 100-prosenttista biokaasua. Biokaasun osuus liikenteessä kasvaa kovaa vauhtia myös muualla Euroopassa.”
”Kaasu voi saavuttaa täydellisen läpimurron vain, jos se nähdään laeissa ja asetuksissa tasa-arvoisena muiden käyttövoimien kanssa. Avain tähän on poliitikoilla. Meidän on onnistuttava lisäämään tämän kohderyhmän tietoisuutta kaasun eduista vielä nykyistä paremmin. Lainsäädännön kehittyessä voimme tukea myös autoilijoita vahvemmilla kannustimilla.”
”Rooli on keskeinen. Meillä on yhteinen intressi maahantuojien ja myyjien kanssa – lisää myyntiä. Kaasuautoja on hyvin saatavilla ja niitä myydään. Tärkeää on toki varmistaa, että myös myyjillä on viimeinen tieto kaasuautoista. Totuus on, että Suomessa autojen myynti putosi 5 % viime vuonna samalla, kun kaasuautojen myynti kasvoi 85 %. Autoilijoissa on kasvava joukko, jota kiinnostaa hankkia kaasuauto. Tietoisuutta kaasuautoilusta ja sen eduista voimme lisätä myös asiakkaidemme kautta. Esimerkiksi Nokian ja Gasumin yhteistyön myötä Nokian työntekijöillä on mahdollisuus saada työsuhdeautoksi kaasuauto. Tällä hetkellä lähes 300 Nokian työntekijää Suomessa ajaakin biokaasulla.”
”Julkinen ja raskas liikenne ovat meille erittäin kiinnostavia. Kyseiset segmentit kuluttavat paljon energiaa, mutta vaihtoehdot niiden päästöjen nopeaan vähentämiseen ovat rajalliset. Kaasuliiketoiminta perustuu volyymille ja samaa infrastruktuuria voi käyttää laajasti polttoaineen jakeluun. Siksi olemme kiinnostuneet kaikista segmenteistä, joissa näemme potentiaalia.”
14.10.2020