Kaasulla rakennetaan siltaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan

Biokaasun rooli kiertotaloudessa ja luonnonkaasujen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä olivat keskiössä, kun Kaasurahaston seminaari kokosi yhteen suomalaisia huippuasiantuntijoita Tampereella 30. marraskuuta 2017.

”Energia-ala ja koko yhteiskuntamme on valtavan murroksen edessä. Kaasurahaston tavoitteena on mahdollistaa konkreettisten ratkaisujen syntyminen nykypäivän haasteisiin”, totesi Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen avauspuheenvuorossaan Tampereen Teknillisellä yliopistolla.

”Myös Gasum tavoittelee joka päivä entistä kestävämpiä ja kaasuun pohjautuvia toimintatapoja niin teollisuudessa, liikenteessä kuin energiantuotannossa”, hän jatkoi.

Lamminen hahmotteli neljä energia-alan murrosta leimaavaa megatrendiä – ja myös sen, kuinka Gasum niihin pyrkii vastaamaan. Ensimmäinen, valitettavasti tunnetuin, on ilmastonmuutos. Vuosi 2016 oli jälleen lämpimin vuosi maailman historiassa. Globaalisti sovittu tavoite pitää ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahdessa asteessa näyttää tällä hetkellä erittäin vaikealta.

”Etenkin pitkäjänteisesti toimintaansa kehittävillä, eteenpäin katsovilla ja yhteiskuntasuhteensa tuntevilla energiayhtiöillä on edessään todellinen työsarka: meidän on kyettävä rakentamaan silta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa – mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kasvua luovalla tavalla”, Lamminen sanoi.

Miten Gasum sitten pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen? Yhtiö muun muassa kehittää intensiivisesti uusiutuvan biokaasun valmistusmenetelmiä. Biokaasun käyttö vähentää merkittävästi päästöjä niin liikenteessä kuin teollisuustuotannossakin.

Toisena megatrendinä Lamminen esitteli jätteen kasvavan määrän. Maailmanpankin mukaan maailman kaupungeissa syntyvä jäte kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä, jos sitä vertaa vuoteen 2012. Gasum tutkii ja kehittää aktiivisesti kiertotalouden ratkaisuja. Esimerkiksi K-kauppojen biojäte kierrätetään Gasumin biokaasun valmistukseen. Toinen Gasumin yhteistyökumppani Soilfood valmistaa bioenergiateollisuuden jätteistä korkealaatuisia lannoitteita ja tekee Gasumin kanssa tiivistä yhteistyötä.

Kolmantena trendinä digitalisaatio tulee mullistamaan energiajärjestelmän. Kuluttajan rooli kasvaa esimerkiksi sähkön kysyntäpiikkien tasaajaksi ja jopa energiantuottajaksi. Kuluttajat ottavat energiamarkkinoilla roolia, joka oli aiemmin mahdollinen vain suuren kokoluokan teollisille toimijoille. Digitalisaatio haastaa meitä toimimaan tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Työn tekemisen tavat muuttavat, ja kykymme reagoida muuttuviin tilanteisiin vahvistuu. Gasumin kohdalla tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että LNG:n eli nestemäisen maakaasun toimituksista tulee yhä lyhyempiä.

Neljäntenä megatrendinä Lamminen näki kasvavan poliittisen epävarmuuden ja lisääntyvän protektionismin. Energiayhtiöiden kannalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi entistä ennakoimattomia tuki- tai lainsäädäntöpäätöksiä.
”Meidän pitää olla joustavia ja kyvykkäitä tekemään nopeita muutoksia. Yhtiön tulevaisuutta ei ole enää mahdollista rakentaa vakiintuneiden totuuksien varaan”, Lamminen kuvasi.

Iltapäivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa keskustelivat toimitusjohtaja Johanna Lamminen, professori Jukka Rintala (TTY), erikoistutkija Ilkka Hannula (VTT), professori Jukka Konttinen (TTY) ja toimitusjohtaja Eljas Jokinen (Soilfood).

Kaasurahasto on Gasumin tapa tukea kaasualan kehitystä ja tutkimusta. Rahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön erikoisrahastoista Vuonna 2017 rahasto on myöntänyt tutkimusapurahoja yli 80 000 euron edestä.