Ilmastonmuutos ajaa kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen uskoo, että ilmastonmuutos otetaan vakavasti ja ympäristöuhkien edessä on ryhdytty toimimaan. Pariisin ilmastosopimus astui voimaan vuonna 2016 ja vaikka sen ympärillä käydään yhä poliittista myllerrystä, on hiilijalanjäljen ja kasvihuonepäästöjen pienentäminen Gasumin isojen asiakkaiden arkipäivää.

Näemme ilmastonmuutoksen uhkakuvia päivittäin: pellot hukkuvat tulviin, luonnonkatastrofit koettelevat, nälänhätä ajaa ihmisiä pois kotiseuduiltaan. Tulevaisuus näyttää helposti toivottomalta, mutta Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen on toista mieltä:

– Aina on toivoa! Me ihmiset olemme alkaneet vaatia muutosta. Sieltähän se lähtee, ihmisten, kuluttajien vaatimuksista, joihin yritysten pitää vastata pärjätäkseen kilpailussa.

Pariisin ilmastosopimus astui voimaan marraskuussa 2016, ja sen allekirjoittaneet maat sitoutuivat kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Sopimuksen ympärillä käy kuitenkin poliittinen myllerrys.

– Minulla on luotto siihen, että sopimus pitää ja ilmastonmuutoksen merkitys on ymmärretty. Maailma on täynnä puhetta, mutta en usko, että toimenpiteitä lopetettaisiin tai asioita ei vietäisi eteenpäin. Ainakin Euroopan tasolla olemme sopimukseen sitoutuneita, Lamminen kertoo.

Aihe näkyy Lammisenkin työssä päivittäin, sillä hiilijalanjälkiseuranta on Gasumin isojen asiakkaiden arkipäivää. Esimerkiksi biokaasu on aiheena jatkuvasti pöydällä.

– Se, miten sitoutuneita yritykset ovat, on toivon lähde. Kyllä se ajattelutavan muutos on jo tapahtunut, eikä sitä voi enää pysäyttää.

Pohjoismainen kiertotalous kiinnostaa EU:ssa ja Brysselissä

Euroopan Unionin jätehierarkiassa ensimmäisenä periaatteena on tuottaa mahdollisimman vähän jätettä, toisella tasolla on jätteen mahdollisimman tarkka kierrätys ja viimeisenä kierrättämättömän jätteen käyttö energiaksi mädättämällä tai polttamalla.

– Pohjoismainen kiertotalouskonsepti on tätä hierarkiaa parhaimmillaan, ja olen sen suuri puolestapuhuja. Konsepti on noteerattu myös EU:n tasolla. Pohjoismaat ovat tässä ajattelussa edellä muuta Eurooppaa, ja tuottamamme biokaasu on kiertotalousenergiaa oikeasti ja aidosti. Siksi meidän tulisi viedä konseptia eteenpäin vieläkin voimallisemmin esimerkiksi Ruotsin kanssa yhteistyössä, kertoo Lamminen.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on energiayhtiöiden tärkein ilmastotavoite, ja siinä kaasulla on Lammisen mukaan merkittävä rooli. Kaasu toimii siltana kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Siirtyminen kivihiilen tai öljyn käytöstä maakaasun käyttöön vähentää päästöjä jo merkittävästi, ja samaa infrastruktuuria hyödyntäen on myöhemmin mahdollista siirtyä biokaasun käyttöön.

Ilmastotalkoiden osalta olisi merkittävää saada ison logistiikan eli merenkulun ja raskaan liikenteen päästöt pienemmiksi. Kaasun kulutuksen arvellaankin globaalilla tasolla kasvavan yli 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämän kasvun uskotaan tulevan erityisesti logistiikasta ja teollisuudesta.

– Euroopassa on yhteinen tavoite päästä vihdoin kivihiilestä eroon. Kaasun hiilidioksidipäästöt ovat jopa 40 prosenttia pienemmät kuin kivihiilen, ja biokaasu on kiertotalousmittarilla todellinen ympäristöteko. Biokaasu- ja uusiutuvan energian laitoksia nouseekin alueella koko ajan.

Enemmänkin voitaisiin Lammisen mukaan tehdä lainsäädännön ja verotuksen keinoin, sillä Suomessa kaasun verotus on noussut jopa yhdeksänkertaiseksi kuluvan vuosikymmenen aikana. Kokonaisuus on kuitenkin iso ja vaatii laajaa perspektiiviä parhaan vaihtoehdon löytämiseksi sekä kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

– Jos aletaan ohjata liikaa politiikan keinoin, voidaan mennä ojasta allikkoon. Esimerkiksi Norjassa hybridiautoista tuli tukien myötä edullisia. Mutta kuinka ollakaan, bensiinin kulutus nousi, koska perheillä oli nyt varaa hankkia toinen auto, ja lataamisen sijaan he tankkasivatkin enemmän bensaa.

Vähemmän hiilidioksidia jo nyt

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen on tapahduttava nyt, sillä luonto reagoi ilmaston lämpenemiseen rajusti. Tässä Lamminen näkee energiayhtiöiden roolin tärkeänä.

– Juttelen paljon nuorten kanssa, ja nuoret sukupolvet ovat erittäin valistuneita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän energiayhtiöiden tehtävänä on tuoda puhtaampi energia tarjolle niin, ettei ihmisten tarvitse sitä joka päivä pohtia.

– Pohjolassa on vaatimus puhtaammasta energiasta, ja siihen meidän on vastattava rakentamalla pohjoismaista kaasumarkkinaa. LNG:n kohdalla työ on jo hyvässä käynnissä: infrastruktuuri on kehittynyt ja kaasua saadaan tarjolle vanhan putkiverkoston ulkopuolellekin. Yhteistyö on ratkaisevan tärkeää: sen voimalla voisimme esimerkiksi kasvattaa kestävän biokaasun tuotantoa Pohjoismaissa, summaa Lamminen.

Teksti: Päivi Laajalahti 
18.12.2017