Suomi kulkee kohti vähähiilistä yhteiskuntaa biokaasun voimin

Biokaasun kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomessa kulkee tätä nykyä ennätysmäärä kaasuautoja. Tämän ohella entistä useampi yritys on ottanut biokaasun käyttöönsä erilaisissa tuotanto- ja valmistusprosesseissa. Kasvun varaa silti riittää rutkasti edelleen, sillä Suomessa tuotetaan biokaasua nykyään vain noin kymmenes sen maksimipotentiaalista. Kasvu riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon töitä me suomalaiset teemme kunnianhimoisten päästötavoitteidemme saavuttamiseksi. Jotain merkkipaaluja on asetettu – vuonna 2030 kaasuautoja ollaan suunniteltu olevan liikenteessä jo 50 000.

Biokaasu on kotimaista ja vähäpäästöistä polttoainetta, jota tuotetaan muun muassa maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien jätteistä. Sen tuotantoprosessi on hyvä esimerkki kiertotaloudesta – yritykset voivat hyödyntää tuotettua biokaasua taas oman toimintansa polttoaineena, niin tuotantoprosesseissa kuin ajoneuvojenkin moottoreissa. Näin biopohjainen jäte saadaan hyödynnettyä uudelleen, ja sekä polttamisesta hukkaan päätynyt energia ja pienhiukkaspäästöt laskevat.

Gasumilla on Suomessa usean biokaasulaitoksen verkosto, joka tuottaa vähän alle puolet Suomessa tuotetusta biokaasusta. Pohjoisimpana biokaasua tuotetaan Oulussa.

Kokonaisuudessaan kaasua tuotetaan noin vuosittain 0,8 terawattituntia. Gasumin ohella tuottajina toimivat pienemmät yksityiset ja kunnalliset toimijat. Kapasiteettia raaka-aineiden osalta Suomessa on jopa 10 terawattitunnin vuosittaiseen tuotantovolyymiin. Tämä määrä riittäisi kattamaan jopa kolmanneksen koko Suomen tämänhetkisestä maantieliikenteestä.

Biokaasun tuotanto on kiertotaloutta parhaimmillaan

Biokaasun tuotanto on monen toimijan summa. Jätettä tuotamme me kaikki, sen käsittelystä vastaavat niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat. Biokaasun raaka-aineeksi kelpaa niin yritysten ja teollisuuden biohajoavat sivuvirrat kuin kuluttajilta kertyneet biojätteet, jätevedenpuhdistamoiden lietteet tai vaikkapa maatalouden lanta ja peltobiomassa.

Hyvä esimerkki biokaasua arvoketjussaan hyödyntävästä yrityksestä on Eerola-yhtiöt, joka kerää esimerkiksi ravintoloiden rasvakaivoista lietettä. Yritys toimittaa aiemmin hyödyntämättä jätevedenpuhdistamolle ja kaatopaikalle viedyn rasvan Gasumille. Gasum taas tuottaa tästä rasvasta puhdasta biokaasua, jota voidaan taas hyödyntää niin raskaiden kuin kevyidenkin ajoneuvojensa polttoaineena.

Rasvakaivolietteen hyödyntämisestä polttoaineena syntyy huomattavia päästövähennyksiä. Kun Eerola-yhtiöt rupeaa käyttämään biokaasua polttoaineenaan kahdeksassa ajoneuvossa, vähenevät niiden käytöstä syntyvät CO2-päästöt yhteensä jopa 2 600 tonnia vuodessa. Tämä vastaa lähes 600 asunnon (70 m2) lämmityksestä aiheutuvia päästöjä.

Päästövähennystavoitteet jouduttavat biokaasunkin käyttöönottoa

Kasvavat päästövähennystarpeet ohjaavat yhteiskuntaamme enemmän ja enemmän kohti jätteiden hyötykäyttöä. Esimerkiksi EU:n kiertotalousdirektiivin myötä yhdyskuntajätteen kierrätysaste pitää kasvattaa puolitoistakertaiseksi nykypäivään verrattuna vuoteen 2023 mennessä. Myös käsitellyn biojätteen määrää täytyy nostaa saman verran. Eräiden arvioiden mukaan kotitalouksien sekajätepussit sisältävät edelleen jopa 30 prosenttia biohajoavaa jätettä – sellaista, joka nyt menee poltettavaksi, kun sen sisältämä energia voitaisiin hyvin käyttää edelleen biokaasuna.

Vaatimukset päästövähennyksille kuulostavat kunnianhimoisilta, mutta esimerkkejä onnistuneesta kiertotalousajattelusta ei tarvitse hakea kaukaa. Kun Ruotsissa etsittiin 70-luvulla tapoja saada päästöjen määrä vähenemään, päätettiin turvautua kaasun tuotantoon. Ruotsin valtio kohteli kaasua hyvin muun muassa verojen näkökulmasta, ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä alkoi kasvaa nopeasti.

Noin 8 vuotta kaasuinfrastruktuurin rakentamisen alusta Ruotsissa oli jopa 40 000 kaasulla kulkevaa autoa. Nykyään Ruotsissa on toimiva kaasuinfrastruktuuri, jonka kehittämisessä myös Gasum on mukana. Yhtiöllä on raskaalle liikenteelle suunnattu nesteytettyä maakaasua tarjoavaa kaasutankkausasemaverkosto sekä Suomessa että Ruotsissa. Biokaasua voidaan myös nesteyttää, ja sitä tullaankin näkemään yhä enemmän ympäristötietoisten kuljetusyritysten polttoaineena.

Erilaiset tavat vähentää teollisuudesta ja liikenteestä syntyviä, maapalloa kuormittavia päästöjä ovat kaikki tarpeellisia, jotta saamme rakennettua sillan vähähiiliseen yhteiskuntaan. Kaasun tuotantoon käy käytännössä mikä tahansa biopohjainen aines, joka tekee siitä todella käyttökelpoisen keinon saavuttaa tulevaisuuden päästövähennystavoitteita. Kiertotalouden kehittyessä entistä suurempi osa ihmisten toiminnasta on kestävää ja ympäristöystävällistä.

4.12.2020