Kaupungit kiertotalouden eturintamassa

Kiertotaloudesta on viime vuosina tullut keskeinen teema energiajärjestelmää käsittelevässä keskustelussa, kun tuotantoprosesseihin on kaivattu tehokkaampaa resurssien hyödyntämistä ja jätemäärän kasvuun ratkaisuja. Kiertotalouden ratkaisut tehdään nyt enenevissä määrin kaupungeissa. Syy siihen on yksinkertainen: Sitra arvioi, että vuoteen 2050 mennessä maailman väestöstä 79 prosenttia asuu kaupungeissa ja niissä syntyy jopa 85 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Usein ajatellaan, että kaupungeissa kiertotaloutta voidaan toteuttaa vain jätteenkäsittelyn avulla. Kaupunkien kiertotalous syntyy kuitenkin paljon laajemmasta kokonaisuudesta ratkaisuja, kuten tuotantoprosessien ja liikenneratkaisujen kehittämisestä sekä alueiden kaavoituksesta.

Kiertotalouden periaatteita noudattavat kaupungit tuottavat esimerkiksi omien ja lähialueiden yhdyskuntajätteistä ja teollisuuden sivuvirroista sähköä ja lämpöä. Tämän ohella ne tuottavat esimerkiksi kaupan ja elintarvikealan biohajoavista jätteistä uusiutuvaa biokaasua bussien, jäteautojen tai esimerkiksi kaupungin sote- ja kiinteistöpalveluiden käyttämien ajoneuvojen polttoaineeksi.

Biohajoavan jätteen kiertokulkua on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kaupungin alueella syntynyt biohajoava jäte kerätään kotitalouksilta ja teollisuudelta biokaasulaitokselle, jossa jätteistä syntyy biokaasua. Jätteistä tuotettu biokaasu voidaan toimittaa säiliöissä kustannustehokkaasti takaisin alueille, jossa sitä eniten tarvitaan.

Perinteisiä kaatopaikkoja ei enää ole

Kehittyvän lainsäädännön ja kiertotalousratkaisujen ansiosta perinteiset kaatopaikat ovat käyneet yhdyskunnissatarpeettomiksi. Tämän myötä massiiviset jätevuoret eivät hallitse enää maisemaa kaupungin laitamilla. Nykyään vain pieni osa yhdyskuntajätteistä päätyy kaatopaikalle ja peräti 90 prosenttia yhdyskuntajätteistä hyödynnetään. Kehittyneimmissä kaupungeissa osuus voi olla jopa 99 prosenttia.

Kaupunkien jätehuolto onkin kehittynyt samaan tahtiin kiertotalouden innovaatioiden kanssa. Hyvä esimerkki on Oulun alueen jätehuolto, jota operoi kunnallinen yhtiö Kiertokaari Oy. Kiertokaari vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta, ehkäisee jätteen syntyä, sekä edistää sen kierrätystä ja hyötykäyttöä. Se vastaa toimialueellaan laissa kunnan vastuulle määrättyjen jätehuoltopalvelujen järjestämisestä.

Kiertokaari käsittelee jätteitä Ruskon jätekeskuksessa Oulussa. Jätekeskus on osoitus siitä, miten kaupungit ja lähialueet tekevät yhteistyötä. Yhtiöllä on 12 alueellista jätteiden vastaanottopaikkaa, joista jäte kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen.

Yksi Gasumin Suomen seitsemästä biokaasulaitoksesta sijaitsee juuri Kiertokaaren pihassa. Gasumin laitoskanta tulee lähivuosina todennäköisesti kasvamaan entisestään seitsemästä omasta biokaasulaitoksesta ja kolmesta yhteistyölaitoksesta, samalla kun talteen saatavan biojätteen määrä kasvaa.

Tämä kasvu on välttämätöntä, jotta kansallisen jätesuunnitelman kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään. Suunnitelmassa on vuoteen 2023 mennessä selkeitä tavoitteita jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Vuonna 2023 tulee biojätettä kierrättää 1,5-kertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna ja uudelleenkäyttö sekä kierrätys on nostettava uudelle tasolle.

Kiertotalous on kaupunkien ja yritysten yhteistyötä

Kiertotaloudesta syntyy uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia kaupunkeihin. Sitran arvion mukaan kiertotalouden vuotuinen arvopotentiaali on Suomen kansantaloudelle jopa yli kaksi miljardia euroa. Ne kaupungit, talousalueet ja päättäjät, jotka pystyvät parhaiten hyödyntämään tätä potentiaalia, menestyvät tulevaisuudessa parhaiten.

Kaupungin biojätteiden hyödyntäminen biokaasun tuotannossa sekä biokaasun käyttäminen esimerkiksi liikenteen polttoaineena tarjoavat oivan mahdollisuuden toteuttaa kiertotaloutta ja laskea päästöjä niiden toiminnassa. Perinteisin esimerkki kiertotalouden tarjoamasta potentiaalista on julkisesta liikenteestä. Uuden teknologian biokaasubussilla, joita on käytössä muun muassa Vaasassa, voidaan vähentää jopa 150–200 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa dieselbussiin verrattuna.

Kahvia ja jäätelöä kiertotalouden keinoin

Esimerkkejä on löydettävissä kuitenkin myös muilta toimialoilta ympäri Suomea. Suomen suosituin kahvi Juhla Mokka on paahdettu Pauligin tehtaalla Vuosaaressa Helsingissä jo vuodesta 2015 lähtien kotimaisella ja uusiutuvalla biokaasulla. Tämä on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä vuositasolla määrällä, joka vastaa noin 1 300 bensiinikäyttöisen auton vuotuisia päästöjä.

Viime vuonna Hämeenlinnan kupeessa Turengissa, Suomen suurimmalla jäätelötehtaalla, uusien litran Pirkka-jäätelöiden tuotannossa alettiin käyttää Riihimäellä valmistettua kotimaista biokaasua. Turengin tehtaalla on tehty suunnitelmia ottaa tulevaisuudessa talteen myös tehtaan omat, hävikkijäämiä sisältävät pesuvedet ja kierrättää ne takaisin biokaasulaitokselle biokaasun raaka-aineeksi.

Kaupungit ovat kiertotalouden eturintamassa. Järkevällä liikenneratkaisuilla ja sen suunnittelulla, yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden kierrättämisellä sekä tuotantoprosessien kehittämisellä kaupungit voivat tarjota yrityksille paremmat mahdollisuudet kiertotalouden innovaatioiden hyödyntämiseen. Samalla haitalliset hiilidioksidipäästöt pienenevät – kuten hyödyntämättömät jätevuoretkin.

25.4.2018