Lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa - miten Suomi voisi kiriä naapurimaat kiinni?

Lehmät on leimattu metaanipäästöjensä vuoksi ilmastomuutoksen haittaeläimiksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että lehmän kuten muidenkin kotieläinten lanta on erinomaista raaka-ainetta biokaasutuotantoon, joka vähentää riippuvuuttamme ilmastolle haitallisista fossiilisista polttoaineista. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella olisi vielä opittavaa – kotimaista lantaa hyödyntämällä voimme vähentää kasvihuonepäästöjä monin tavoin.

Suomen liikenteen päästötavoitteissa biokaasulla on tärkeä rooli, ja sen tuotantoa olisi lisättävä voimakkaasti. Biokaasun tuotannossa yksi olennaisimmista kysymyksistä on raaka-aineiden riittävyys: mistä saamme riittävästi raaka-ainetta ja mitä muita raaka-aineita biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää jo tuttujen biojätteiden, teollisuuden sivutuotteiden ja jätevesilietteiden lisäksi.

Yksi ratkaisu on kotieläinten lanta: Suomessa syntyy lantaa vuodessa 15 miljoonaa tonnia, tässä määrässä piilee valtava hyödyntämätön energiapotentiaali. Luonnonvarakeskus Luken mukaan lannasta tuotetun biokaasun vuosittainen energiasisältö voisi olla Suomessa olla 1,5 terawattituntia – tämä vastaa noin 170 miljoonaa litraa bensiiniä.

Biokaasun tuotanto maatalouden sivuvirroista Pohjoismaissa – Suomi perässähiihtäjänä

Suomi tulee pohjoismaisessa vertailussa takamatkalta, kun verrataan pohjoismaiden kykyä hyödyntää kotieläinten lantaa biokaasutuotannossa. Ruotsissa biokaasun kokonaistuotantokin on kolminkertainen Suomeen verrattuna.

”Lannan hyödyntäminen biokaasutuotantoon saa Ruotsissa erillistä julkista tukea. Meillä tulovirta laitoksista on sellainen, että takaisinmaksuaika venyy, jolloin rahoituksen saaminen laitosten rakentamiseen on vaikeaa”, kertoo Luken erikoistutkija Sari Luostarinen, joka on perehtynyt maatalouden sivuvirtoihin ja biokaasutuotantoon jo parinkymmenen vuoden ajan.

Suomessakin tarvittaisiin tukia lannan hyödyntämiseen

Lannankäsittelyyn sopivien laitosten rakentaminen ei ole tekniikasta kiinni, sillä prosessit tunnetaan ja laitteistoja on saatavilla. Silti vain 1,4 prosenttia suomalaisesta lannasta päätyy tällä hetkellä biokaasun raaka-aineeksi.

Suurin ongelma lannan hyödyntämisessä on raha. Lannan prosessointi biokaasulaitoksella vaatii kalliin logistiikan. Usein helpompaa on levittää lanta suoraan takaisin pelloille. Lannan suorasta peltolevityksestä aiheutuu kuitenkin ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasuja ja pelloilta ravinteet voivat huuhtoutua vesistöihin.

”Tuki tarvitaan tekemään lannan käsittely biokaasulaitoksella kilpailukykyiseksi ilmastolle ja ympäristölle haitallisemman suoran peltolevityksen kanssa”, selventää biokaasu liiketoiminnan kehitysjohtaja Matti Oksanen Gasumilta. 

Valio edelläkävijänä Suomessa lannan prosessoinnissa – biokaasulla maitokuljetuksia yhdessä Gasumin kanssa

Suomessa yritykset ja yritysyhteistyöt ovat tuoneet vauhtia lannan potentiaalin hyödyntämiseen. Suomessa Valio on edelläkävijä, joka käynnisti jo vuonna 2012 lannan prosessointiin liittyvän hankkeen. Hanke sai lisävauhtia Valion tuoreiden ilmastotavoitteiden myötä, joiden ytimessä on lannasta tuotetun biokaasun rooli fossiilisia polttoaineita korvaavana energialähteenä.

”Tavoitteemme on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä. Suurimmat haasteet liittyvät elintarvikeketjun hajapäästöihin eli siihen, miten otamme erilaisia uusia teknologioita käyttöön läpi tuotantoketjun”, kertoo Valion Hiilineutraali maitoketju -hankkeen johtaja Juha Nousiainen.

Valion kaasukäyttöiset keräily- ja jakeluautot kulkevat Gasumin tuottamalla biokaasulla, jonka raaka-aineena on hyödynnetty muun muassa Valion meijereillä syntyvää jätettä. Kaasuautot ovat yksi askel hiilineutraaliuuteen. Toinen on se, että Valio edistää lannan hyötykäyttöä yhteistyössä maidontuottajien kanssa.

”Tilakoon kasvu on yksi lannankäytön muutosta edistävistä tekijöistä. Suurilta tiloilta saadaan keskitetysti suuret määrät lantaa. Olemme mallintaneet logistiikkaa niin, että kolmasosa lannasta voisi olla nopealla aikataululla keskitetyn hyödyntämisen piirissä.”

Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2018 tekemä Ilmo-selvitys on yksi lantabiokaasutuotantoa vauhdittava tekijä. Ilmossa tavoitellaan fossiilivapaata liikennettä vuoteen 2045 mennessä. Biokaasu ja sähkö ovat tässä avainrooleissa.

Lue lisää yhteistyöstä: Valio ja Gasum haluavat muuttaa tiloilla muhivan lannan energiaksi

Lannan ravinteiden kierrättäminen säästää ehtyviä luonnonvaroja

Biokaasun tuotannon rinnalla tärkeä osa lannan hyödyntämistä on ravinteiden kierrätys. Luken erikoistutkija Sari Luostarisen mukaan biokaasulaitos ei ole koskaan pelkkä energiantuotantolaitos vaan sen tuottama mädäte on tärkeä osa kiertotaloutta.

”Biokaasuprosessin aikana vapautuu liukoista typpeä, jonka kasvit voivat käyttää suoraan. Kun mädätettä edelleen jalostetaan, siitä saadaan erilaisia lannoitetuotteita, jotka sopivat juuri tietynlaiseen lannoitetarpeeseen eli kullekin pellolle tai kasville sopivinta ravinnetta”, Luostarinen kertoo.

Lanta sisältää typen lisäksi fosforia, joka on kasvulle olennainen kivennäisaine, mutta myös ehtyvä luonnonvara. Kun lannan ravinteet saadaan kiertoon, tarvitsemme vähemmän kemiallisia lannoitteita ja säästämme maapallon fosforivarantoja. Lannan hyödyntäminen edistää näin myös kokonaisvaltaisesti kiertotaloutta.

Lue lisää: Biokaasu osana kiertotaloutta

Biokaasutuotannolla voidaan kompensoida karjankasvatuksen haitallisia ilmastovaikutuksia

Moni kuluttaja pitää ajatuksesta, että biokaasutuotannolla voidaan kompensoida karjankasvatuksen haitallisia ilmastovaikutuksia. Siitä syystä jokaisen suomalaisen kuluttajan kuin päättäjänkin kannattaisi kiinnostua siitä, minne lanta päätyy.

”Kun lannalle rakennetaan biokaasulaitoksia, ne voivat ottaa vastaan myös muuta biomassaa, jolloin samalla investoinnilla saadaan muustakin jätteestä kierrättämällä energiaa. Tämä vähentää jätekuormaa ja riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Tämä on taas yksi keino laskea kasvihuonekaasupäästöjä”, Luken Luostarinen selventää.

Kiri muiden Pohjoismaiden tasolle on siis jo alkanut, mutta lannan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan paljon yhteistyötä niin yrityksiltä kuin valtioltakin. Lannan käytöstä biokaasun tuotannossa ja ravinteiden tehokkaasta kierrosta on saatava taloudellisesti kannattavaa.

Hyvä avaus asiassa on tuore hallitusohjelma, jossa nostetaan esille ravinnekiertoon perustuvan biokaasun tuotantotuen käyttöönotto. Tämä mahdollistaisi investoinnit lannan hyödyntämisen ja kenties tulevaisuudessa toisenlaisen lopputuloksen Suomi-Ruotsi maaotteluun myös biokaasun tuotannon osalta. Biokaasutalkoot luvassa!

7.7.2019