Tässä ovat energiapolitiikan tulevaisuuden kolme suurinta haastetta – mikä on kaasun rooli ratkaisijan paikalla?

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä, mikä tarkoittaa päästöjen rajua vähentämistä kaikilla toimialoilla energiantuotannosta liikenteeseen, asumiseen, maatalouteen ja teollisuuteen. Mitkä ovat energiapolitiikan kolme suurinta haastetta, ja miten pohjoismainen kaasuekosysteemi vastaa niihin?

Haaste 1: Energiaköyhyyden torjunta - siirtyminen hiilineutraaliin maailmaan, joka on myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä siirtyminen hiilineutraalin ja päästöttömään maailmaan on monen valtion ja yrityksen tavoite. Haasteena on varmistaa, että siirtymä tehdään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Jotta Suomen teollisuus voidaan pitää kilpailukykyisenä, energian hinnan on pysyttävä kurissa. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden kannalta on varmistettava, ettei energiaköyhyys lisäänny. Energiaköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisellä on vaikeuksia ylläpitää perustarpeita energian kustannusten takia.

”Energiaköyhyys on vielä melko harvinaista Suomessa, mutta esimerkiksi Saksassa sitä nähdään jo nyt”, kertoo Gasumin yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Ala-Huikku. ”Yksi suurimmista haasteista on varmistaa siirtyminen päästöttömään maailmaan ilman, että ihmiset kärsivät energiaköyhyydestä. Kaikki on pidettävä muutoksessa mukana.”

Ala-Huikun mukaan yksi ratkaisu tähän haasteeseen on kaasun roolin kasvattaminen, sillä maa- ja biokaasu ovat edullisia ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Tällä hetkellä kaasua käytetään korvaamaan saastuttavia polttoaineita, kuten kivihiiltä tai öljypohjaisia polttoaineita.

”Kaasu tulee olemaan globaalisti keskeisessä asemassa vähäpäästöistä tulevaisuutta rakennettaessa. Sen avulla tuotetaan vähäpäästöisempää energiaa pienemmillä kustannuksilla kasvaville väestöille ja talouksille”, Ala-Huikku toteaa.

Haaste 2: Systeemitasapaino – mistä saamme energiaa, kun ei tuule tai paista?

Lähitulevaisuudessa käytetään kaasun lisäksi myös muita uusiutuvia energianlähteitä enenevissä määrin. Tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman määrää lisätään energiantuotannossa. Alkuun uusiutuva energia tuo mukanaan maailmanlaajuisia haasteita, kuten riittävän säätövoimakapasiteetin varmistaminen ajanjaksoilla, jolloin ei tuule tai paista.

”Meidän on varmistettava systeemitasapaino, jotta energiaa on käytössä myös silloin kun luonnonvoimat eivät ole puolellamme. Muuten esimerkiksi pilvisellä ajanjaksolla sähkön hinta voi nousta hyvinkin nopeasti”, Ala-Huikku kiteyttää.

Säätövoimakapasiteetti varmistetaan käyttämällä kaasua tukemaan uusiutuvan energian tuotantoa. Kaasua voidaan hyödyntää energiana esimerkiksi, kun tuulivoimaloista ei saa riittävästi sähköä, ilman sähkön hinnan nousua. Tulevaisuudessa on myös mahdollista tuottaa kaasua kaasuverkkoon tuulivoimaloiden hetkellisistä ylijäämistä. Niin sanottua Power to Gas -konseptia ja samankaltaisia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, jotta energiaa ei menisi hukkaan.

Haaste 3: Miten vähentää päästöjä päästökaupan ulkopuolella?

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä on vähennettävä myös päästökaupan ulkopuolella, niin kutsutulla taakanjakosektorilla. Liikenteen osuus on noin 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä ja noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

”Taakanjakosektorin päästöt ovat suurin haasteemme. Esimerkiksi liikenteen ja maatalouden aiheuttamia päästöjä on leikattava välittömästi, jotta voimme hillitä ilmastonlämpenemisen vaikutuksia. Kaasun avulla on mahdollista vähentää päästöjä jopa 85 prosentilla jo nyt”, Ala-Huikku muistuttaa.

Suomen teillä kulkee tällä hetkellä jo lähes 7 000 kaasukäyttöisiä ajoneuvoja, jotka käyttävät maa- tai biokaasua polttoaineena. Maakaasulla on mahdollista vähentää liikenteen päästöjä jopa 20 prosentilla ja biokaasun liikennekäytöllä jopa 85 prosentilla verrattuna perinteisiin polttoaineisiin.

”Biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää myös maatalouden lantoja ja sivuvirtoja, jotka aiheuttavat tällä hetkellä mittavia ongelmia. Ohjaamalla lanta biokaasun tuotantoprosessiin vähennetään tehokkaasti lannan biologisesta hajoamisesta syntyvän metaanin vapautumista ilmakehään. Samalla saadaan lannan sisältämä energia käyttöön uusiutuvana energiana. Biokaasuprosessin myötä syntyvä mädätysjäännös voidaan käyttää tehokkaasti maatalouden luomulannoitteena. Tällä varmistetaan, että ravinteita levitetään oikea määrä pelloille ja siten ehkäistään lannan aiheuttamaa ylimääräistä ravinnekuormitusta vesistöihin.”, Ala-Huikku kertoo.

Energiapolitiikan haasteet ratkaistaan yhteistyöllä

Ilmastonmuutoksen aiheuttama energiamurros tapahtuu vauhdilla ja tuo mukanaan näiden haasteiden lisäksi monia muitakin. Samalla murros luo tilaisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi Gasum tekee tiivistä yhteistyötä päivittäistavaraketjujen ja metsäteollisuuden kanssa uusiutuvan energian tuotannossa.

”Kukaan ei ratkaise näitä haasteita yksin vaan meidän on tehtävä yhteistyötä. Meidän on käytävä avointa dialogia eri ratkaisuista ja vaihtoehdoista, jotta siirtymä päästöttömään maailmaan tapahtuisi mahdollisimman kestävästi”, Ala-Huikku sanoo.

7.3.2019