25.01.2016

Biokaasun ja LNG:n käyttö kasvoivat-Lämmin sää, edullinen pörssisähkö ja halpa kivihiili vähensivät maakaasun käyttöä.

Biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö kasvoi merkittävästi vuonna 2015. Maakaasun käytön vähenemiseen vaikuttivat poikkeuksellisen lämmin sää koko vuonna ja kaasun alentunut käyttö yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Maakaasun käyttö oli 26,0 TWh:ta, 10 % vähemmän kuin vuonna 2014. Biokaasun käyttö kasvoi jopa 155 % ja oli 40,8 GWh:ta. Nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö kasvoi 33 % ja oli 376 700 tonnia eli 5,2 TWh:ta.

Vuositasolla maakaasun kokonaiskäyttö oli 26,0 TWh (2014: 29,3 TWh). Maakaasun kulutukseen vaikutti merkittävästi edelleen koko vuoden jatkunut lämmin sää. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pidempään vallinnut alhainen hintasuhdanne jatkui vuonna 2015, heikentäen edelleen maakaasun kilpailukykyä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, ennen kaikkea maailmanmarkkinahinnaltaan hyvin edulliseen kivihiileen nähden.

Kaasun hintakilpailukyky energiantuotannossa on ollut viime vuosina heikko. Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät kuten päästöoikeuden hinta, alhainen sähkön hinta sekä kotimainen energiaverotus. Kaasun verotus on kahdeksankertaistunut vuodesta 2010 ja muodostaa lähes 50 prosenttia asiakkaiden loppuhinnasta. Tämän lisäksi sähkön hinta pysyi alhaisena koko vuoden ja markkinanoteeraukset sähkön hinnalle ovat olleet alhaiset vuoteen 2021 saakka. Tämän seurauksena sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavuus pysyi heikkona vaikuttaen suoraan myös maakaasun kysyntään. Öljyn hinnan voimakas lasku viime aikoina on vaikuttanut osaltaan myös maakaasun hintaan. Maakaasun energiahinta laskikin vuoden 2015 aikana yli 30 prosenttia.

Teollisuusasiakkaat kiinnostuivat biokaasusta

Vuonna 2015 biokaasua käytettiin liikenteen lisäksi valmistavassa teollisuudessa, lämmön tuotannossa, ravintoloissa sekä kotitalouksissa. Erityisesti teollisuuden biokaasu käyttö kasvoi monin kertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Liikenteessä tankatun biokaasun osuus oli noin 40 % julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta. Biokaasua syötettiin verkkoon Kouvolan Mäkikylästä, Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolta sekä Lahdesta Kujalasta 75,6 GWh:ta (2014: 34 GWh). Kaasuverkostoon syötettävän biokaasun kapasiteettia lisätään edelleen vuonna 2016 rakentamalla Ekokemin kiertotalouskylään Riihimäelle uusi biokaasulaitos. Gasum on allekirjoittanut Taaleritehtaan kanssa Biotehdas-yrityskaupan. Valtakunnallinen Biotehdas-ketju on Suomen biokaasualan markkinajohtaja ja siihen kuuluvat tuotannossa olevat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) myyntivolyymit kasvoivat Skangas toimitti vuonna 2015 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä yhteensä 376 700 tonnia (5,2 TWh:ta), joka on 33 % enemmän kuin viime vuonna. Myynnin kasvuun vaikuttivat mm. Lysekilin tuontiterminaalin käyttöönotto Ruotsissa vuoden 2014 lopulla ja useat uudet meriliikenteen ja teollisuuden asiakkuudet. Porin LNG-terminaalihankkeen ja TornioMangaLNG-yhteishankkeen rakentaminen etenee suunnitellusti. Suomen ensimmäinen Porin terminaali valmistuu jo elokuussa 2016.

”LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat reippaasti, vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailukykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti. Kaasujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena ja monipuolistettava kaasun tuotantoa ja hankintakanavia. Jatkamme vahvaa panostusta kaasun kilpailukyvyn sekä pohjoismaisen kaasuekosysteemin kehittämiseen”, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Kaasun huippukulutus osui tammikuuhun

Vuoden 2015 huippukulutusjakso osui vuoden alkuun tammikuuhun pakkasjaksolle. Huippukulutus-vuorokautena 12. tammikuuta 2015 maakaasua käytettiin 138 GWh/vrk (n. 14 milj. m3) ja huippukulutustunti oli klo 9–10. Kaikkein aikojen maakaasun huippukulutusvuorokausi on vuodelta 2011, jolloin 18. helmikuuta maakaasua käytettiin yhteensä 22,1 miljoonaa kuutiometriä. Kaasun siirtoverkoston pituus Suomessa on yhteensä 1 287 km.

Lisätiedot: Jouni Haikarainen, johtaja, maakaasu, Gasum puh. 020 44 78 481, etunimi.sukunimi(a)gasum.fi

Jukka Metsälä, johtaja, biokaasu, Gasum puh. 020 44 78 656, etunimi.sukunimi(a)gasum.fi

Tommy Mattila, johtaja, markkinointi ja myynti, Skangas puh. 020 44 78 523, etunimi.sukunimi(a)skangas.com