Kaasumarkkina avautui – Viisi faktaa

Vuoden 2020 alussa Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle. Tämän myötä kaasun siirto ja energian myynti eriytettiin toisistaan, ja asiakkaille tuli nykyistä enemmän vaihtoehtoja. Samalla uusi Balticconnector-kaasuputki yhdistää Suomen, Viron ja Latvian kaasumarkkinat.

Kaasumarkkinoiden avautumista on edeltänyt vuoden 2018 alussa voimaan tullut maakaasumarkkinalaki ja laaja yhteistyö eri sidosryhmien välillä uusien markkinasääntöjen luomiseksi. Seuraavassa on listattuna keskeisimmät avoimen kaasumarkkinan mukanaan tuomat muutokset.

1. Uusi yhteys Baltiaan

Suomi, Viro ja Latvia kuuluvat 1.1.2020 alkaen samaan kaasumarkkina-alueeseen. Nykyisin Suomessa käytetään Venäjältä tulevaa maakaasua, ja ainoa kaasun syöttöpiste on Imatralla. Suomen ja Viron välille avattava Balticconnector-yhdysputki monipuolistaa kaasutoimitusten hankintaa ja parantaa kotimaan energiaturvallisuutta entisestään. Suomi on suurin kaasumarkkina 23 TWh kulutuksella, Virossa kaasun kulutus on 5 TWh ja Latviassa 13 TWh.

2. Kaasuenergia ja siirtokapasiteetti erikseen

Avoimilla tukkumarkkinoilla kaasun kokonaistoimitus koostuu jatkossa kahdesta tuotteesta: kaasuenergiasta ja siirtokapasiteetista. Kaasuenergia tarkoittaa tiettyä määrää kaasua kilowattitunteina ja siirtokapasiteetti oikeutta siirtää hankittu energia siirtoverkossa.

3. Gasgrid Finland TSO:ksi

Suomessa kaasun siirrosta vastaa vuoden 2020 alusta Gasumista eriytettävä uusi Gasgrid Finland -yhtiö järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan eli TSO:n (Transmission System Operator) roolissa. Kapasiteetti varataan Gasgrid Finlandilta kaasun syöttö- ja ottopisteisiin, joista kaasu virtaa sisään tai ulos järjestelmästä.

4. Uudet markkinaroolit

Markkinoille on odotettavissa useita uusia toimijoita ja palveluntuottajia. Uudessa järjestelmässä kaasun toimittaja eli shipper varaa siirtokapasiteettia TSO:lta ja toimittaa sen loppukäyttäjille. Loppukäyttäjä voi olla liittyneenä joko siirto- tai jakeluverkkoon. Kaasuenergiasta kauppaa käyvät myyjät eli traderit. Kauppaa voi käydä kahdenvälisesti tai kaasupörssin välityksellä.

5. Loppukäyttäjän monet mahdollisuudet

Siirtoverkon loppukäyttäjä voi jatkossa toimia aktiivisemmassa roolissa eli itse myös shipperinä, traderina tai ns. tasevastaavana shipperinä, joka vastaa käyttöpaikan kapasiteetin hallinnasta. Valittavana on siis joko perinteisempi rooli pelkkänä kaasun käyttäjänä, jolloin hankinnan, tasehallinnan ja kapasiteetin hallinnan voi ulkoistaa, taikka koko prosessin hallinnoijana. Tällöin myös mahdolliset markkinariskit tulevat loppukäyttäjän vastuulle. Myös erilaiset yhdistelmät ovat mahdollisia, jolloin esimerkiksi kaasun siirto ja tietty määrä kaasua tulevat yhdeltä toimittajalta, ja loppuosa kaasupörssistä tai toiselta shipperiltä.

2.1.2020