Maakaasun hinnat Suomessa ja Baltiassa liikkuvat tulevaisuudessa entistä enemmän

Vielä muutamia vuosia sitten maakaasun hinta Euroopassa perustui suurimmaksi osaksi putkikaasun kysyntä- ja tarjontabalanssiin sekä muiden energiantuotantovaihtoehtojen eli lähinnä hiilen markkinahintoihin. Kasvavat energian päästövähennystavoitteet ovat sittemmin ajaneet hiilen käyttöä alaspäin ja maakaasulle on avautunut lisää kysyntää osana energian säätömarkkinaa.

Lisääntyvä tuuli- ja aurinkovoiman käyttö, yhdistettynä muun muassa Saksassa suljettavien ydinvoimaloiden mukana poistuvaan sähkön säätökapasiteettiin, tulevat entisestään lisäämään maakaasun merkitystä. Manner-Euroopan oma kaasuntuotanto on laskenut viime vuosien aikana ja esimerkiksi Hollannissa Groningenin kaasukentän tuotanto tullaan ajamaan alas aiempaa nopeammassa aikataulussa synnyttäen vajauksen. Euroopassa maakaasun hintasidonnaisuus perinteisistä öljy&hiili-indekseistä on lisäksi lähtenyt hitaasti, mutta varmasti muuttumaan kohti likvidien kauppapaikkojen tarjoamia kaasun hub-referenssihintoja.

LNG-toimitusten osuus kaasun kokonaistarjonnasta kasvaa

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon merkittävä kasvu on kuitenkin muuttanut maakaasun hinnanmuodostuksen lähes täydellisesti. Vuoden 2019 aikana markkinoille on alkanut tulvia erittäin paljon LNG:tä eri puolilta maapalloa. Monelle öljyntuottajalle maakaasu on vain sivutuote, jolle ei ole löytynyt taloudellista reittiä markkinalle öljykentän läheisyydessä. Nesteytetyssä muodossa maakaasua on kuitenkin mahdollista kuljettaa toiselle puolelle maapalloa. Uusia LNG-tuotantolaitoksia on lähtenyt käyntiin ja tulee käynnistymään seuraavien vuosien aikana huomattavia määriä erityisesti Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

LNG-toimitusten osuus Euroopan kaasun kokonaistarjonnasta oli vuonna 2018 noin 11 % ja tämän vuoden aikana se nousee jo yli 20 prosentin osuuteen. Vuonna 2018 Eurooppaan tulleiden LNG-toimituksien määrä oli 55 miljardia kuutiometriä ja tänä vuonna ne tulevat olemaan jo noin 102 miljardin kuutiometrin tasolla. Samalla Euroopan merkitys globaalin maakaasun toimituskohteena on kasvanut. Euroopan tekee houkuttelevaksi kohteeksi olemassa oleva infrastruktuuri, varastokapasiteetti ja likvidit markkinat. Referenssitietona Suomen ja Baltian vuosittainen kaasunkäyttö on yhteensä noin 7 miljardia kuutiometriä.

Meriliikenne on siirtymässä kovaa vauhtia kohti puhtaampien polttoaineiden käyttöä, aluksi raskaasta polttoöljystä kevyempiin öljylaatuihin ja jatkossa entistä enemmän LNG:n käyttöön. Kasvava kysyntä ei vielä seuraavien vuosien aikana ehdi tasapainottamaan nopeasti kasvavaa LNG:n tuotantoa. Maakaasun markkinahinta manner-Euroopan kaasupörsseissä tulee liikkumaan LNG-toimitusten mukana ylös ja alas, tulevaisuudessa nämä vaikutukset näkyvät epäsuorasti myös Suomessa ja Baltiassa.

Suomi tiiviimmin osaksi Euroopan maakaasumarkkinaa

Tällä hetkellä maakaasun varastotasot ovat ennätyskorkealla manner-Euroopassa. Maksimitasoille yltävissä varastoissa näkyy Eurooppaan tulevien LNG-toimitusten räjähdysmäinen kasvu samanaikaisesti, kun Aasiasta tuleva kaasun kysyntä on hiljentynyt muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodan takia. Ukrainan ja Venäjän kaasusopimukseen liittyvä epävarmuus on osaltaan johtanut varmuusvarastojen täyttämiseen lähinnä Ukrainassa, mutta maakaasun hintaan sillä on ollut toistaiseksi hyvin vähän vaikutusta. Nordstream 2-kaasuputken valmistuminen ja käyttöönotto on siirtynyt jonkin verran eteenpäin, mutta merkittävää hintavaikutusta ei silläkään ole vielä ollut.

Kaasumarkkinan avauduttua Suomeen ja Baltiaan tulee pääosin putkikaasua Venäjältä, eikä LNG-toimitusten vaikutus ole vielä merkittävä. Todennäköistä kuitenkin on, että Suomen ja Baltian maakaasun hintataso alkaa tulevaisuudessa seuraamaan entistä tiukemmin manner-Euroopan hintatasoa. Hintavaihtelut todennäköisesti lisääntyvät ja hinnan suojaus tulee tärkeämmäksi osaksi yritysten toimintaa samalla tavoin kuin sähkön tapauksessa. Gasumin tuotevalikoimasta ja palveluntarjonnasta löytyy ratkaisuja myös tähän haasteelliseen tilanteeseen. Pyrimme auttamaan asiakkaitamme tässä mielenkiintoisessa ja muuttuvassa markkinaympäristössä.

Kirjoittaja on Jouni Liimatta, Head of Trading, Gasum

17.12.2019