Content image

Ilkka Hämälä

  • Tehtävä: Metsä Groupin pääjohtaja ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja

  • Koulutus: Diplomi-insinööri

  • Syntynyt: Oulussa 1961

  • Vapaa-aika: Kuluu muun muassa kesämökillä metsän keskellä Rautalammilla ja syksyisin hirvieläinten metsästyksessä Etelä-Suomessa.

Metsäteollisuus torjuu ilmastonmuutosta modernin teknologian avulla

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä povaa kaasusta korvaajaa kivihiilen tilalle. Metsätalous kumppaneineen kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnasta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä.

Metsäteollisuuden yritykset tehostavat toimintaansa uusilla teknologioilla. Metsä Groupin suunnittelupöydällä olevista hankkeista teknologisesti merkittävimmät ovat Kemin biotuotetehdas ja Rauman saha.

Molemmissa hyödynnettäisiin maailman moderneinta tuotantoteknologiaa.

– Äänekoskella jo käytössä olevassa biotuotetehdaskonseptissamme puuraaka-aine hyödynnetään jo 100-prosenttisesti ja sähköenergian tuotto on moninkertainen omaan käyttöön nähden. Sahoilla tukeista taas kerätään jatkossa yhä enemmän dataa muun muassa röntgenin avulla. Näin valmistamme tuotteita aiempaakin tehokkaammin, kertoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.

Sekä Kemin biotuotetehdas, että Rauman saha olisivat energiatehokkaampia kuin mitkään aiemmat laitokset alallaan. Tuotannossa päästään hyödyntämään suuruuden ekonomiaa.

Kaasua kivihiilen tilalle

Hämälä pitää teollisuuden näkökulmasta tärkeänä, että käyttövoiman saatavuus pysyy hyvänä ja sen hinta sekä energiavero pysyvät riittävän alhaisina. Hänen tavoitteenaan on, että Metsä Groupin tuotantolaitoksilla ei vuonna 2030 käytetä enää lainkaan fossiilisia polttoaineita ja tuotteet valmistetaan kokonaan fossiilittomista raaka-aineista.

– Valtakunnan energiahuollon turvaaminen on metsäteollisuuden ydinkysymyksiä, vaikka painopaperituotanto on laskevassa trendissä. Siksi toimialan energiaintensiivisyys on laskenut, samalla kun tuotannon energiatehokkuus on parantunut merkittävästi.

Hämälän näkemys käyttövoimista on selkeä.

– Teollisen käytön ulkopuolella tulisi esimerkiksi Helsingin seudulla tukea sellaisia energiantuotantomuotoja, jotka eivät perustu kiinteän biomassan polttamiseen. Tässä tilanteessa kaasu on hyvä vaihtoehto, sillä se pudottaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä energiayksikköä kohti.

Hyvä maine tuo asiakkaita

Hämälä on noussut 30-vuotisella urallaan Metsä Groupissa yrityksen huipulle. Pääjohtajana hän aloitti vuosi sitten huhtikuun alussa. Hämälä on myös metsäteollisuuden etujärjestön Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja. Samalla tavalla kuin Hämälällä on juuret syvällä metsäteollisuudessa, on metsäteollisuudella juuret Suomen kansantaloudessa ja sen menestyksessä. Tämä näkyy alan yritysten vahvana asemana globaaleilla markkinoilla.

– Metsävarat on nähty vuosikymmenten ajan meille tärkeänä luonnonvarana, jonka avulla olemme rakentaneet kansantaloutta ja taloudellista kasvua. Sekä julkisen sektorin toimijat että yritykset ovat rakentaneet vuosikymmenten ajan metsätalouden pohjaa systemaattisesti, hän sanoo.

Suomalaisten metsätalousyritysten maine on Hämälän mukaan menestystekijä, jonka avulla olemme päihittäneet isommat toimijat kovassa globaalissa kilpailussa.

Metsäteollisuus uudistaa toimintatapoja

Metsäteollisuus on Hämälän mukaan itse toimintatapojen uudistaja, eikä se jää odottelemaan lainsäädännön tai kansainvälisen sääntelyn muutoksia. Suurin paine työn jatkuvaan kehittämiseen tulee asiakkailta, ei lainsäädännöstä.

– Kestävän kehityksen mukainen agenda pitää olla kunnossa. Kun asiakkaamme tulevat Suomeen, he eivät ole kiinnostuneita tuotantolaitoksista tai tuotteista, vaan siitä miten hoidamme ympäristökysymykset ja metsään liittyvät asiat. Kun tiedämme puueriemme lähtöpisteet sataprosenttisesti ja meillä on maailman korkein sertifiointiprosentti, olemme saavuttaneet alan luotettavimman toimijan aseman.

Aktiivisia toimia luonnon puolesta

Ajankohtaisista ympäristö- ja vastuukysymyksistä Hämälä nostaa kaksi yli muiden. Miten metsäteollisuus voi ehkäistä ilmastonmuutoksen etenemistä ja miten sovittaa talousmetsien kasvattaminen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen?

– Suomalaisessa metsätaloudessa kehitetään menetelmiä, joiden vaikutuksesta metsiin jää nykyistä enemmän järeää lahopuuta. Tämän ansiosta metsään tulee erilaisia sammaleita, sieniä ja hyönteisiä, jotka puolestaan houkuttelevat metsiin lintuja ja eläimiä. Näin edesautamme talousmetsien monimuotoisuutta.

Aukkohakkuukeskusteluun Hämälä huomauttaa, että suomalainen puunkorjuu perustuu pienaukkoihin, joiden koko on päätehakkuuvaiheessa tyypillisesti vain pari hehtaaria.

– Mosaiikkimaisella hakkuutavalla turvaamme ekologisesti kestävän metsätalouden. Luonnonmetsistämme ei pidä kehittää plantaasimaista metsätaloutta.

Metsätalous pyrkii kaikin tavoin edistämään puiden kasvua. Se on hyvä lääke ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsien vuotuista kasvua voidaan lisätä metsänhoidon ja puunjalostuksen keinoin jopa 40 miljoonaa kuutiometriä.

– Esimerkiksi kehittämämme kääntömätästys on maaperää säästävä maanmuokkausmenetelmä, joka korvaa perinteisiä, enemmän hiiltä vapauttavia menetelmiä, kuten aurausta, Hämälä kertoo.

Teksti: Jukka Nortio, kuvat: Aleksi Poutanen

4.6.2019

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Biokaasun saatavuuden parantaminen on yksi tapa vähentää päästöjä heti

Uusiutuvan biokaasun ja muiden päästöttömien metaanipohjaisten polttoaineiden käyttöönotto on olennainen tekijä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Gasum...

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Puhtaampia polttoaineita raskaaseen liikenteeseen: vertailussa nesteytetty biokaasu, HVO-diesel ja sähkö

Sekä EU että kuljetusalan asiakkaat edellyttävät päästöjen vähentämistä. Millaisia tarjolla olevat polttoaineratkaisut ovat toisiinsa verrattuina?

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Joutsenmerkki kertoo biokaasun kestävyydestä

Biokaasu on ainoa Suomessa käytössä oleva polttoaine, jolle on myönnetty Joutsenmerkki. Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki, joka takaa, että...

Lue lisää