Onko kaasu ratkaisijan paikalla, kun puhutaan Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan suuresta linjasta?

Ilmasto- ja energiapolitiikka ovat keskiössä uuden Euroopan parlamentin ja komission käynnistäessä viisivuotista kauttaan. Odotukset eri maiden kansalaisilta päästöjen vähentämiseen ja energiamarkkinan uudistamiseen ovat korkealla. Onko Euroopassa odotettavissa aito muutos vai jääkö politiikka vain puheiden tasolle? Gasumin yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Ala-Huikku vastaa kysymyksiin Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan suuresta linjasta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen vaatii voimakkaita päästövähennyksiä nopeasti kaikilla sektoreilla. Euroopan parlamentin ja komission linjaukset ovat tässä asiassa myös Suomen kannalta keskeisiä. Tavoitteeksi Euroopassa on asetettu hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa peräti 80 prosentin päästövähennyksiä.

Tavoitteeseen pääsemiseksi uudistuksia on tehtävä kaikilla yhteiskunnan alueilla: tavassa miten rakennamme ympäristöämme, liikumme ja liikutamme tavaroita teillä, raiteilla ja ilmassa sekä tuotamme sähköä ja lämpöä koteihimme ja työpaikoillemme. Tähän mennessä parlamentaarikot ja komissaarit ovat olleet varovaisia lukitsemaan selkeitä teknologioita tai polkua hiilineutraaliuteen. Kaikki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että jotain on tehtävä – ja pian. Kokonaiskuvaa energiapolitiikan uudistamiselle on kuitenkin vaikea hahmottaa.

Juha Ala-Huikku, Gasumin yhteiskuntasuhdepäällikkö, vastasi muutamaan kysymykseen energia- ja ilmastopolitiikasta.

Miltä tuleva EU-kausi näyttää energia- ja ilmastopolitiikan kannalta?

”Uusi Euroopan parlamentti ja komissio eivät tule ainakaan löysentämään aiempien linjaa energia- ja ilmastopolitiikassa. Totta kai aste-eroja on jäsenmaiden sitoutumisessa tähän tavoitteeseen, mutta jos tarkastelee tilannetta alkuvuodesta ennen europarlamenttivaaleja ja nyt vaalien jälkeen, muutos on selvä: yhä useampi jäsenmaa sitoutuu hiilineutraaliustavoitteeseen. Suomi omassa hallitusohjelmassaan jo vuoteen 2035 mennessä.

Samalla toki on hyvä muistaa, ettei näin iso laiva ei käänny muutaman kuukauden aikana. Jos ajatellaan aikaa ja poliittista tahtotilaa mikä vaadittiin, että vanhan energiajärjestelmän rinnalla ryhdyttiin aidosti keskustelemaan uusiutuvasta energiasta, ymmärtää, että 2050 on monelta osin aika lähellä. Vaikka toiminnassa pitää olla kunnianhimoinen, on samalla muistettava, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on pidettävä kaikki väestöryhmät mukana ja muutoksen tahti uusien teknologioiden käyttöönotossa ei saa olla liian nopea. Eri mailla on eri valmiudet taloudellisesti ja sosiaalisesti uusien tapojen käyttöönottoon.”

Gasum näkee, että yksi ratkaisu kohti hiilineutraaliutta on kaasun roolin kasvattaminen. Kaasu on kustannustehokas ja vähäpäästöinen energianlähde, jolla voidaan saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Tällä hetkellä kaasua käytetään korvaamaan saastuttavampia polttoaineita, kuten kivihiiltä tai öljypohjaisia polttoaineita.

Miten kaasu sitten sopii Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan uudistamiseen?

”Kaasu tulee olemaan keskeisessä asemassa hiilineutraalia järjestelmää rakennettaessa. Sen avulla tuotetaan vähäpäästöistä energiaa pienemmillä kustannuksilla kasvavalle määrälle ihmisiä ja teollisuutta.

Euroopan vahvuus on aina ollut se, että energiapaletti on pidetty laajana. Keskeisenä on aina ollut päästökaupan toimivuus. Päästökauppajärjestelmän toimivuus on varmistettava myös jatkossa, jotta markkinoiden kautta voidaan hakea paras tapa toimia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä on toki vähennettävä myös päästökaupan ulkopuolella, niin kutsutulla taakanjakosektorilla, jonka päästöt ovat tällä hetkellä suurin haasteemme. Liikenteen osuus on noin 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Liikenteen ja esimerkiksi maatalouden aiheuttamia päästöjä on leikattava välittömästi, jotta voimme hillitä ilmastonlämpenemisen vaikutuksia. Kaasun avulla on mahdollista vähentää päästöjä jopa 85 prosentilla jo nyt.”

Mitkä näet tärkeimmiksi asioiksi heti EU-kauden aluksi?

”Uskon ja toivon, että kiertotalous tulee olemaan keskeisessä asemassa heti kauden alusta. Uuden komission ohjelma on keskeinen kiertotalouden seuraava vaiheen aloittamisessa ja seuraavalle tasolle viemisessä. Tähän myös Suomella on paljon annettavaa. Suomalaista kiertotalousosaamista arvostetaan ja esimerkiksi Fortumin, Gasumin ja muiden toimijoiden toimesta asia on aina pidetty hyvin esillä. Komissiolta on tulossa kattava kaasupaketti kauden alkupuolella ja toivon, että uusiutuvien kaasujen osalta se sisältäisi tehokkaita toimenpiteitä markkinan kehityksen tehostamiseksi.

Gasumin osaaminen biokaasun tuotannosta ja liikennekäytöstä on aina kiinnostava aihe Brysselissä. Gasum on tehnyt pitkäjänteistä työtä Pohjoismaissa, ja nyt muutkin energia-alan toimijat Euroopassa alkavat havahtua biokaasun rooliin osana hiilineutraalia yhteiskuntaa. Haluaisinkin nähdä uuden komission ottavan biokaasun aseman erityisesti liikenteen polttoaineena vahvemmin agendalle. Siirtymää on jo oikeaan suuntaan, mutta keskustelu biokaasun hyödyistä pitäisi laajentaa myös henkilöautoihin ja bussiliikenteeseen.

EU on jo kokonaisuudessa sitoutunut vahvasti vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon. Tämä vaatii kuitenkin paljon panostuksia myös infrastruktuuriin, oli kyse sitten sähköautojen latauspisteistä tai maa- tai biokaasun tankkausasemista. Nyt pitääkin saada nopeasti päätökset aikaan, jotta tarvittavaa infrastruktuuria päästään rakentamaan. Puitteet ja tahtotila ovat olemassa. Kaasu on saatava nopeammin tarjolle.”

Gasum kehittää omalta osaltaan aktiivisesti tankkausasemaverkostoa. Tavoitteena on lisätä Gasumin tankkausasemien määrää noin 35 uudella asemalla lähivuosien aikana. Myös raskaan liikenteen osalta Gasum laajentaa tankkausasemaverkostoaan noin 50 asemalla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkupuoliskolla.

23.8.2019