Valmiina maakaasumarkkinan avautumiseen

Gasum on valmistautunut huolella laajenevaan kilpailuun. Yhtiön keskeiset valtit ovat asiakastarpeiden hyvä tunteminen, luotettava palvelu sekä toimitusvarmuus.

Koko Suomen energia-ala muuttuu, kun putkikaasumarkkina avataan kilpailulle. Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen on seurannut uudistusta aitopaikalta, sillä Gasum on ollut mukana niissä pöydissä, joissa on rakennettu muun muassa tulevaa markkinamallia. Tammikuun 2020 alussa voimaan astuvaan uudistukseen on valmistauduttu kesästä 2017 lähtien.

Työtä on tehty yhdessä viranomaisten, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Uudistuksen myötä kaasun siirtoverkko eriytetään Gasumista omaksi yhtiökseen. Samalla kaasun maahantuonti ja myynti on mahdollista siirtoverkon kautta myös kilpailijoille.

– Odotamme, että Suomen kaasumarkkinat kiinnostavat kansainvälisiä toimijoita, jotka ovat toimineet jo aiemmin kilpailuilla markkinoilla esimerkiksi Baltian maissa.

Kaasulla on kilpailtu aiemminkin

Lammisen mukaan kaasumarkkinan vapautuminen on symbolisesti iso asia. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että siirtoverkon ulkopuolella nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat ovat jo avoimet kilpailulle. Sama pätee biokaasun tuottamiseen ja myyntiin Suomessa.

– Laajenevan kilpailun myötä asiakkaille avautuu mahdollisuus ostaa kaasua entistä joustavammin. Kaasun myyjät pystyvät puolestaan kehittämään asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin sopivia tuotteita.

Uudet palvelut tarkoittavat esimerkiksi erilaisia yhdistelmäpalveluja, joissa Gasum voi huolehtia asiakkaan koko energianhankinnasta sisältäen esimerkiksi kaasun ja sähkön.

– Kilpailuvalttimme on, että tunnemme hyvin asiakkaat ja heidän tarpeensa. Asiakkaatkin tuntevat hyvin Gasumin. Tämä ei tietenkään riitä, vaan meidän tulee palvella asiakkaita entistä paremmin ja kehittää palveluitamme.

Lammisen mukaan asiakkaat arvostavat ennen muuta luotettavaa palvelua ja toimitusvarmuutta.

– Hyvä palvelu tarkoittaa myös sitä, että pystymme vastaamaan sujuvasti asiakkaan vaihtuviin tarpeisiin.

LNG:n kysyntä kasvussa

Johanna Lamminen arvioi, että siirtoverkkoon liittyvän kaasumarkkinan kasvunäkymät ovat rajalliset. Nykyinen 1 300 kilometrin verkosto kattaa itäisen ja eteläisen Suomen, eikä sen varrelle ole odotettavissa merkittäviä määriä uutta kaasua käyttävää teollisuutta tai voimalaitoksia.

Putkiverkosto on tulevaisuudessakin tärkeä osa kaasun jakelua. Näköpiirissä ei silti ole esimerkiksi siirtoverkon laajentamista uusille paikkakunnille. Kaasumarkkinoiden kasvu tapahtuu tulevina vuosina siirtoverkoston ulkopuolella.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi LNG:n käytön voimakasta kasvua. Perinteisen teollisuuskäytön ohella sen kysyntää lisäävät etenkin merenkulku ja raskas maaliikenne.

Kaasun jakeluverkostot kehittyvät

Gasum on valmistautunut kasvuun kehittämällä suunnitelmallisesti LNG:n jakelujärjestelmiä Pohjoismaissa. Suomessa Gasumin LNG-terminaalit sijaitsevat Porissa ja Torniossa (Gasum osakkaana), ja kolmas muun toimijan terminaali on rakenteilla Haminaan.

Gasum panostaa myös jatkuvasti uusien LNG-tankkausasemien rakentamiseen raskaalle liikenteelle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Kaasuautoilun lisäämisestä on asetettu kansallisia tavoitteita. Esimerkiksi Suomen hallitusohjelmassa on useita liikennekaasun käyttöä edistäviä linjauksia.

Päästöjen vähentäminen yhteisenä tavoitteena

Lammisen mukaan ympäristöasioilla on keskeinen merkitys kaasumarkkinoiden kasvussa. Maakaasu tarjoaa tulevina vuosina kustannustehokkaan tavan vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun Pohjoismaissa siirrytään kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.

– Päästöjä voidaan vähentää merkittävästi, kun esimerkiksi diesel tai kivihiili vaihdetaan maakaasuun. Kaasun avulla on mahdollista vastata päästöjen leikkaamiseen jo tänään, ei vasta 15 vuoden päästä, Lamminen korostaa.

Maakaasu ratkoo ongelmia merellä

Maakaasun puolesta puhuvat monet näkökulmat: se ei tuota lainkaan rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä, ja typpipäästötkin vähenevät jopa 85 prosenttia. Näistä syistä esimerkiksi merenkulussa onkin siirrytty vauhdilla käyttämään LNG:tä, joka täyttää kaikki tiukentuvat laivaliikenteelle asetetut kansainväliset ja EU:n sisäiset päästörajat.

Merenkulun asiakkaille Gasum on kehittänyt jakelujärjestelmää niin, että aluksen tankkaus onnistuu rannikolla, rekasta tai laivasta laivaan -menetelmällä.

Biokaasu nousee Suomen kaasumarkkinassa

Toimiva maakaasun jakeluverkosto antaa hyvän pohjan myös biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseen, Johanna Lamminen huomauttaa.

– Biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä vähäpäästöisen energian ohella siihen yhdistyy myös jätteiden ja ravinteiden tehokas kierrätys.

Yksistään Suomessa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 terawattituntia vuodessa. Määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty vain noin neljä prosenttia.

– Olemme Pohjoismaiden biokaasumarkkinoilla suurin toimija ja aiomme jatkaa kasvua.

Gasum omistaa tällä hetkellä 13 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa sekä ostaa biokaasua kolmelta kumppanuuslaitokselta. Yhtiö on investoinut biokaasulaitoksen rakentamiseen Lohjalle, Ruotsin Nymöllaan sekä Turun biokaasulaitoksen laajentamiseen.

10.12.2019