Uusiutuvalla biokaasulla voidaan tehokkaasti vähentää päästöjä
Biokaasu on täysin uusiutuva ja ympäristöystävällinen polttoaine, jolla voidaan vähentää koko elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 % fossiilisen polttoaineen käyttöön verrattuna.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei voida enää odottaa – päätöksiä ja konkreettisia toimia tarvitaan heti. Kaasuratkaisuilla on muutoksessa tärkeä rooli. Biokaasulla voidaan saavuttaa erityisen merkittäviä päästövähennyksiä, uudenlaisia innovaatiota syntyy muun muassa kiertotalouden saralla.
Ilmaston lämpeneminen jatkuu kohti katastrofaalisia seurauksia, mutta toimet päästöjen leikkaamiseen ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ongelma näkyy esimerkiksi liikenteessä.
”Päästöjen vähentyminen on ollut hidasta. Nykytoimilla liikenteen päästöt eivät vähene asetettujen tavoitteiden mukaisesti”, toteaa Suomen liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Eero Hokkanen.
Hän kertoo, että esimerkiksi Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n mukaan maailman meriliikenteen päästöt kasvavat 50–250 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos tehokkaisiin päästövähennystoimiin ei ryhdytä.
Tänä keväänä Ruotsin ilmastopoliittinen neuvosto antoi samansuuntaisen varoituksen maan ilmastotoimista. Neuvoston mukaan Ruotsissa ei nykytoimilla päästä lähellekään asetettuja ilmastotavoitteita.
Yksi tehokas ja heti käyttöön otettava ratkaisu päästöjen leikkaamiseen on kaasu, erityisesti uusiutuva biokaasu. Pohjoismaissa on jo käytössä monia mielenkiintoisia kaasuratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä niin teollisuudessa kuin tie- ja laivaliikenteessä.
”Biokaasun avulla voidaan päästä jopa 90 prosentin päästövähenemään”, kertoo Gasumin vastuullisuuspäällikkö Elina Saarivuori.
Gasum on panostanut jo vuosia uusiutuvan biokaasun ja sen nesteytetyn version LBG:n tuotannon ja markkinan kehittämiseen. Päästöt vähenevät vaikka uusiutuvaa vaihtoehtoa ei voitaisi heti hyödyntää.
”Vaikka maakaasu ei ole uusiutuvaa, se on kuitenkin vähähiilisin fossiilinen polttoaine. Sen hiilidioksidipäästöt ovat lähes 40 prosenttia pienemmät kuin hiilellä ja noin 20 prosenttia pienemmät kuin nestemäisillä fossiilisilla polttoaineilla”, Saarivuori kertoo.
Kaasulla päästöjä voidaan myös vähentää nopeasti, sillä ratkaisut ovat heti käytössä.
”Gasum on kehittänyt kaasuinfrastruktuuria todella paljon Pohjoismaissa. Nesteytetyn maakaasun LNG:n saatavuus on viime vuosina parantunut huimasti. Kaasun käyttö ei ole enää sidottu kaasuputkiverkostoon”, kertoo Saarivuori.
Kaasuratkaisujen käyttö Pohjoismaissa kasvaa vauhdikkaasti. Yksi käyttäjistä on logistiikkayhtiö Samskip, joka hoitaa kuljetuksia pääasiassa Euroopan alueella.
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen kertoo, että Samskip sai kolme vuotta sitten yrityskaupassa kaksi LNG-alusta, jotka liikkuvat Norjan ja Manner-Euroopan välillä. Ne tankkaavat LNG-polttoainetta Gasumin terminaalissa Norjan Risavikassa.
”LNG on vielä fossiilinen polttoaine, mutta sillä voi poistaa huomattavasti päästöjä. Näemme sen askelmana entistä hiilineutraalimpaan ratkaisuun”, Laaksonen sanoo.
Toinen syy LNG-tekniikan käyttöön on laivojen muunlaisten päästöjen vähentäminen. Tämä on erityisen tärkeää Itämeren herkällä merialueella.
Hokkanen kertoo, että hiukkas- ja mustan hiilen päästöt ovat erityinen haaste pohjoisilla arktisilla alueilla. Lisäksi koko Itämeri on rikin yhdisteiden rajoitusalue ja siitä on tulossa myös typen yhdisteiden rajoitusalue.
Kaasu on tehokas keino tällaisten päästöjen vähentämiseen. Hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt poistuvat lähes kokonaan, ja typen oksidien päästöt vähenevät jopa 85 prosenttia.
”Teknisesti olemme olleet hyvin tyytyväisiä LNG-ratkaisuun. Molemmilla laivoilla oli tänä vuonna ensimmäinen kuivatelakointi, eikä niissä havaittu mitään yllättävää. Ympäristöystävällinen teknologia ja polttoaine on investoidessa hieman kalliimpaa. Näemme kuitenkin, että tämä on välttämätön tie. Myös asiakkaamme odottavat sitä”, sanoo Laaksonen.
Kaasu on keskeinen ratkaisu päästöjen leikkaamiseen raskaassa maantieliikenteessä, jossa vaihtoehdot päästöjen vähentämiseen ovat rajalliset. Samskip on mukana tässäkin muutoksessa.
”Maantieliikenteen puolella olemme juuri siirtymässä LNG:n käyttöön. Meillä on jo yhteistyökumppaneita, jotka käyttävät LNG:tä, ja tänä vuonna alamme tuoda LNG:tä omaan kalustoomme”, kertoo Laaksonen.
Lukuisat yritykset Pohjoismaissa ovat päätyneet samantyyppisiin ratkaisuihin.
Esimerkiksi Bring ja Vähälä Logistics ovat ottaneet käyttöönsä LNG-kalustoa, ja elintarvikeyritykset Lidl ja Valio ovat alkaneet käyttää nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä. Suomen Posti ja logistiikkayhtiö PostNord käyttävät myös jakelukalustossaan kaasua.
Tällaisilla ratkaisuilla on suuri potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhden raskaan liikenteen ajoneuvon ilmastokuormitus vastaa tyypillisesti 40–50 henkilöauton päästökuormaa.
Raskaan kaluston kaasuratkaisujen kysyntä tulee lähivuosina kasvamaan nopeasti, arvioi Gasumin liikenteen johtaja Jukka Metsälä.
Syy on nopeasti kasvanut kysyntä vähäpäästöiselle logistiikalle sekä uudet liikkumiseen liittyvät säädökset, jotka asettavat vieläkin kunnianhimoisempia päästövähennysten vaatimuksia.
”Raskaan maantieliikenteen päästöjä on välttämätöntä vähentää, sillä raskas liikenne kuluttaa lähes puolet maantieliikenteen energiankäytöstä Pohjoismaissa”, sanoo Metsälä.
Teollisuuden päästövähennyksissä ei useinkaan ole päästy yhtä pitkälle kuin esimerkiksi liikenteessä tai energiantuotannossa. Kaasu antaa tälläkin alueella mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Esimerkiksi teräsvalmistaja SSAB laski LNG:n avulla Suomen Raahessa sijaitsevan tehtaansa päästöjä kymmenellä prosentilla. Samalla tehdasta voitiin muokata kohti tulevia ratkaisuja, joilla hiilidioksidipäästöt on tarkoitus laskea lähes nollaan.
SSAB käyttää LNG:tä ja LBG:tä myös tehtaan raakamateriaalin laivakuljetuksissa, joiden hiilipäästöt vähenevät näin merkittävästi. Yhtiön tavoitteena on tuoda markkinoille täysin hiilipäästövapaata terästä vuonna 2026.
Erityisen kiinnostavia ovat hankkeet, joissa toteutuvat uudenlaisen kiertotalouden periaatteet.
Hyvä esimerkki tästä on Stora Enson paperitehdas Ruotsin Nymöllassa. Yhtiö on aloittanut Gasumin kanssa yhteistyön, jossa tehtaan jätevesistä kerätään orgaaninen materiaali ja siitä tehdään nesteytettyä biokaasua LBG:tä.
”Tuotetun biokaasun määrä vastaa jopa 150 raskaan liikenteen rekan vuosittaista kulutusta. Kiinnostus yhteistyöhankettamme kohtaan on ollut erittäin suurta myös muiden sellua ja paperia valmistavien yritysten keskuudessa”, kertoo kehitysjohtaja Erik Woode Gasumilta.
”Tuntuu siltä, että Pohjoismaissa vastuullisuus alkaa olla yrityksen perusarvo, joka integroituu yhä tiiviimmin liiketoimintaan. Yrityksissä on ymmärretty, että kestävä liiketoiminta vaatii hyvinvoivaa yhteiskuntaa”, sanoo Saarivuori.
Konkreettisia toimia tarvitaan kuitenkin paljon nykyistä enemmän kaikilla sektoreilla. Hokkanen nostaa esimerkiksi meriliikenteen.
”Meidän tulee vauhdittaa vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä meriliikenteessä. Kaksi vuotta sitten vain 0,3 prosenttia maailmalla liikenteessä olevista aluksista käytti jotain vaihtoehtoista polttoainetta. Samana vuonna telakoiden tilauskirjoissa olevista uusista aluksista vain 6,1 prosenttia oli vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä”, hän kertoo.
Hokkanen painottaa, että sekä maa- että meriliikenteessä tulee siirtyä mahdollisimman nopeasti uusiutuviin polttoaineisiin. Nyt tehtävien teknologiavalintojen tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat uusiutuvien biopolttoaineiden käytön.
”Aikaa päätösten tekemiseen ei ole paljon. Mielestäni varsinkin suurten toimijoiden velvollisuus on näyttää mallia ja toimia vastuullisesti”, Hokkanen sanoo.
Saarivuori kannustaa yrityksiä asettamaan päästövähennyksille selkeitä tavoitteita sekä mittareita, joilla tavoitteiden täyttymistä seurataan.
Kaikkien toimijoiden on tärkeää osallistua muutokseen kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, ja kaasulla on tässä muutoksessa merkittävä rooli.
4.9.2020