Myös sähkömarkkina oireilee koronaviruksen kourissa
Viime viikkoina koronaviruksen vaikutuksilta tuskin on kukaan voinut välttyä. Maailmantalous sai jo aiemmin tartunnan ja epidemia vaikuttaa vahvasti myös sähkön hintoihin. Kulutuksen vähentyminen laskee lähijaksojen sähkönhintoja ja epävarmuus kriisin ja taantuman pitkittymisestä painaa myös tulevien vuosien hintoja. Positiivista on, että sähkön tuotanto ja siirto ovat hyvin valmistautuneet toiminnan jatkumiseen kaikissa tilanteissa ja nähtävissä ei ole häiriöitä sähkön saatavuuteen.
Kulutuksen lasku jo valmiiksi runsaassa vesitilanteessa laskee sähkön hintaa
Pohjoismaissa sähkön kulutus on laskenut toistaiseksi hyvin vähän, mutta tilanne voi muuttua, kun taloustilanne alkaa heijastua teollisuuteen tai rajoitukset lisääntyvät. Italiassa ja Espanjassa sähkön kulutus on laskenut jopa 20 prosenttia, mutta Suomessa yhtä voimakkaita toimia epidemian rajoittamiseksi tuskin joudutaan ottamaan käyttöön. Täällä sähkön kulutuksen odotetaan laskevan edellisen taantuman tavoin noin seitsemästä kymmeneen prosenttia.
Kulutuksen laskun vaikutus sähkömarkkinoihin on merkittävä, mutta vielä voimakkaammaksi sen tekee lähtötilanne. Kulunut talvi oli poikkeuksellisen lämmin ja sateinen, minkä seurauksena kokonaisvesitilanne Pohjoismaissa on korkein 20 vuoteen. Kulutuksen laskiessa vesivoimantuottajilla ei ole mahdollisuutta laskea hydrobalanssia eli vesivarantoja kohti normaalia. Systeemi spot-hinnan odotetaan pysyvän aivan pohjatasolla syyskuun loppupuolelle, jolloin sateet muuttuvat vuoristossa jälleen lumeksi. Tilanteen voisi muuttaa vain poikkeuksellisen kuiva ja aurinkoinen kevät ja kesä, toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole merkkejä.
Samalla aluehintaero Suomen ja systeemihinnan välillä on noussut poikkeuksellisen korkeaksi ja suurinta piikkiä odotetaan elo- ja syyskuulle. Tosin Suomen kulutuksen lasku epidemian seurauksena vähentää hintaeroa hieman.
Kriisi laskee polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintoja -mutta myös päästöjä
Myös polttoaineiden hinnat ovat laskeneet rajusti. Öljyn hinta on painunut alimmilleen 18 vuoteen. Maakaasun hinta on laskenut voimakkaasti ja on nyt vuoden 2009 tuntumassa, jolloin todistettiin edellinen hintakuoppa. Maakaasulauhde on tulevana kesänä selvästi hiililauhdetta edullisempi, vaikka myös hiilen hinta on laskenut.
Polttoaineiden lisäksi kriisin vaikutus näkyi päästöoikeudessa, joka laski 24 euron tietämiltä 16 euroon per tonni. Hinnan nousua on kuitenkin jo havaittavissa. Päästöjen odotetaan laskevan tänä vuonna vielä runsaasti talouden hyytyessä ja maakaasun hinnan pysyessä edullisena. Päästömarkkinaan on nykyisin sisäänrakennettuna markkinavakausvaranto, joka vähentää päästöoikeuksien ylitarjontaa. Pidemmän aikavälin kysymys on, miten taantuma ja tiukempi taloustilanne vaikuttavat poliittiseen tahtotilaan - haluaako Eurooppa kiristää omaa päästökauppaansa ilman muun maailman aktiivista osallistumista?
Talouden toipuminen seuraa viruksesta toipumista
Askeleet kohti normaalia määräytyvät sen mukaan, miten pandemia saadaan taittumaan. Historiasta nähdään, että ilman rajoitustoimenpiteitä yhden epidemia-aallon kesto olisi noin kaksi-kolme kuukautta. Rajoituksilla saadaan terveydenhuollon kuormaa tasattua, mutta talous joutuu kriisin pitkittyessä koville. Normaalisti ulkoisen shokin aiheuttama taantuma on V-muotoinen. Nykyinen taloussykli on kuitenkin vanha ja Euroopan talous oli ennen koronaakin perussairas, joten taantuman muoto lienee normaali U-muotoinen. Tällä kertaa maat ja keskuspankit ovat kuitenkin toimineet erittäin nopeasti ja voimakkaasti, mikä helpottaa tilannetta, kunhan epidemia saadaan kohtuullisessa ajassa kuriin.
Pandemia koettelee meitä ja järjestelmiämme poikkeuksellisella tavalla ja pysyviäkin muutoksia toimintatapoihimme varmasti jää. Näkyvyys tulevaisuuteen on edelleen varsin rajoittunut ja usvainen ja tämän osalta tilanne ei juuri poikkea vuosien 2008-2009 finanssikriisistä. Yrityksiltä vaaditaan jälleen strategian mukaista rohkeaa, mutta hajautettua toimintaa niin osake- kuin sähkömarkkinoillakin.
Kirjoittaja on Gasumin energiamarkkinapalveluiden pääanalyytikko.
8.4.2020