Tuulivoima kasvattaa osuuttaan sähkömarkkinoilla

Ilmastotietoisuus ja teknologian kehittyminen ovat siivittäneet tuulivoiman reippaaseen nousuun. Uudet tuulivoimahankkeet perustuvat esimerkiksi PPA-sopimuksiin, joissa ostaja sitoutuu hankkimaan voimaloiden tuotannon pitkällä aikavälillä.

Tällä vuosikymmenellä tuulivoiman tuotantoteknologia on kehittynyt harppauksin. Korkeammat voimalat ja roottorien suuremmat lavat tarkoittavat tuulivoiman tehon kasvua, ja teknologioiden yleistyessä niiden hinta laskee. Tuulivoima onkin lukuisten tutkimusten mukaan* nyt edullisin keino rakentaa uutta sähkön tuotantokapasiteettia.

”Suomessa useimmat uudet investoinnit ovat täysin markkinalähtöisiä, eli esimerkiksi valtio ei osallistu niiden rahoittamiseen”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen Heidi Paalatie kertoo. Hän on erittäin tyytyväinen tuulivoiman pohjoismaiseen kehitykseen.

”Ruotsissa ja Tanskassa ollaan toki paljon Suomea edellä. Norjan vesivoiman tuotanto sopii hyvin yhteen tuulivoiman kanssa, ja sielläkin on investoitu viime aikoina voimakkaasti myös tuuleen.”

Uusiutuvan energian ja tuulivoiman kysyntää lisäävät edullisuuden lisäksi kasvanut ympäristötietoisuus sekä lisääntyvät vastuullisuusvaatimukset. Pitkän tähtäimen vastuullisuusinvestoinnit kiinnostavat nyt yrityksiä. Taustalla vaikuttaa myös EU:n päästökaupan päästöoikeuksien viimeaikainen kallistuminen, joka suosii uusiutuvia energianlähteitä.

”Tuulivoiman tilanne näyttää todella lupaavalta. Lähivuosina kapasiteettia on tulossa todella paljon lisää”, Paalatie tiivistää tyytyväisenä.

Pohjoismaiset olosuhteet suosivat tuulta

Tuulivoiman tuotanto sopii hyvin pohjoismaisiin sääolosuhteisiin. Talvikuukausina, kun sähkön kysyntä kasvaa, on tuulisempaa ja ilma on tiheämpää.

”Maantieteellisesti siis Pohjoismaissa tuuli tuottaa eniten sähköä silloin, kun kysyntä on kovimmillaan”, Gasumin analyytikko Markus Herranen tiivistää suuren linjan.

Tästä huolimatta välillä on toki tilanteita, jolloin tuulivoima ei voi vastata kysyntään. Esimerkiksi talvisen korkeapaineen aikaan saattaa hetkellisesti olla samaan aikaan tyyntä ja hyvin kylmä, jolloin tuulivoiman tuotanto voi olla vähäistä. Näiden tilanteiden varalta on oltava riittävä valmius tasata tuotantoa muilla keinoilla.

”Pohjoismaissa vesivoima on äärimmäisen hyvä keino tuotannon tasapainottamiseksi”, Herranen kertoo.

Suurin osa pohjoismaisesta vesivoimasta tuotetaan tällä hetkellä Norjassa, jossa on sekä runsaat sademäärät että riittävästi korkeuseroja tehokkaan tuotannon varmistamiseksi.

Sähkön varastointia varten on kehitteillä myös erilaisia lämpö- ja sähköakkuja. Herranen arvioi kuitenkin, että lähivuosina tuulivoima kehittyy näitä teknologioita nopeammin.

Toisaalta hyvissä olosuhteissatilanne voi olla myös päinvastainen: uusiutuvasta energiasta voi olla myös hetkellistä ylitarjontaa.

”Hyvissä olosuhteissa, kun on tuulista ja aurinkoista, sähkön hinta saattaa painua negatiiviseksi. Tästä on nähty sähkömarkkinoilla esimerkkejä ja myös Suomessa sähkön spot-hinta painui ensimmäistä kertaa negatiiviseksi viime talvena”, Herranen huomauttaa.

Toki esimerkiksi vesivoima tasapainottaa myös näitä tilanteita.

Tuulivoiman tuotantomalleissa on valinnanvaraa

Markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja tekevät tällä hetkellä monet toimijat. Siksi myös rahoituksen mallit vaihtelevat.

Suomessa markkinaehtoiselle tuulivoimalle avattiin keväällä 2018 reilusti tietä. St1:n ja S-voiman omistama TuuliWatti Oy ilmoitti silloin investoivansa aiempaa suurempiin ja tehokkaampiin voimaloihin. Tällainen Mankala-periaatteen mukainen rahoitusmalli on tuttu muusta sähköntuotannosta.

”Lisäksi tuulivoiman tuotannossa ovat yleistyneet niin kutsutut PPA-sopimukset”, Heidi Paalatie kertoo. ”Niitä solmivat etenkin suuret toimijat, kuten Google.”

PPA-sopimuksessa suuri sähkönkäyttäjä sitoutuu ostamaan tuulivoimapuiston tuotannon sovitulla hinnalla pitkän ajanjakson aikana, ja näin hanke saa rahoituksen. Sopimusmalleja on erilaisia, mutta yhteistä on, ettei sähkönkäyttäjä osta tuotantolaitoksia itselleen.

Toisinaan tuulivoiman käyttäjä haluaa myös voimalaitokset omistukseensa, jolloin ei ole enää kyse PPA-sopimuksesta. Esimerkiksi IKEA on rahoittanut Suomessa yhteensä viiden tuulipuiston rakentamista, jotka jäävät sen omaan taseeseen.

Suurin osa tuulivoimahankkeen kustannuksista toteutuu hankkeen alkupuolella, voimalan rakennusvaiheessa. Tästä syystä suosittuja ovat olleet pitkän tähtäimen kannattavuuden pidemmällä aikavälillä takaavat sopimukset, kuten aiemmin tuulivoimatuet ja nyttemmin PPA-sopimukset.

”Pitkäaikainen PPA-sopimus on monille yrityksille luonteva tapa kantaa yritysvastuuta. Esimerkiksi Googlella on Suomessa käynnissä useita PPA-hankkeita. Heille on tärkeää, että heidän sitoumuksillaan ei ainoastaan osteta uusiutuvaa energiaa, vaan nimenomaan rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia”, Heidi Paalatie kertoo tyytyväisenä.

20.10.2020

Lähteet:

LUT: https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/sahkontuotannon-hintavertailu-tuulivoima-edullisin

Windpower Engineering: https://www.windpowerengineering.com/business-news-projects/research-reports/onshore-wind-solar-lead-as-cheapest-source-of-new-bulk-power-finds-bnef/