Ilmastokatastrofi uhkaa – näin kaupungit torjuvat kasvihuonepäästöjä

Kaupungit torjuvat kasvihuonepäästöjä kunnianhimoisin ilmastotavoittein. Kaasukäyttöisten autojen lisääminen on osa ratkaisua.

Ilmastonmuutos ja uhkaava ilmastokatastrofi pakottaa kaupungit pohtimaan kasvihuonepäästöjä uudesta näkökulmasta. Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi 15 vuoden kuluessa. Tavoitteena on, ettei pääkaupunki tuottaisi lainkaan kasvihuonepäästöjä vuonna 2035. Myös Tampere on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Oulu tavoittelee samoja lukuja vuoteen 2040 mennessä.

Koviin tavoitteisiin on syynsä. Maailman keskilämpötila on noussut jo asteen, ja tutkijoiden mukaan lämpötilan kohoaminen vielä yhdellä asteella voi johtaa katastrofaaliseen ketjureaktioon, josta ei enää toivuta.

Liikenteellä iso merkitys kasvihuonepäästöjen torjunnassa

Pääkaupunkiseudun kuntien kasvihuonepäästöt ovat jo hienoisessa laskussa. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tekemien laskelmien mukaan kasvihuonepäästöt laskivat viime vuonna noin kolme prosenttia. Päästöt vähenivät erityisesti liikenteen, jätteiden käsittelyn ja sähkön osalta.

Liikenne on pääkaupunkiseudulla kaukolämmön jälkeen toiseksi suurin päästölähde. Sen osuus oli viime vuonna 28 prosenttia kokonaispäästöistä. Vaikka liikenteen määrä lisääntyi, liikenteen aiheuttamat ilmastopäästöt laskivat viisi prosenttia, koska liikennepolttoaineiden bio-osuus kasvoi.

Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikusen mukaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon autokannasta. Uudet autot tuottavat systemaattisesti aiempaa vähemmän päästöjä, ja esimerkiksi Helsingissä liikennejärjestelmässä pyritään lisäämään pyöräilyn ja kävelyn suosiota.

– Joukkoliikenteellä on vankka suosio, sähköautoille rakennetaan lisää latauspisteitä ja vähäpäästöiset autot saavat alennusta parkkimaksuissa. Kaupungin omaan kalustoon kuuluu useita kaasuautoja, Nikunen kertoo.

Kaasuautot osa ratkaisua

Liikenne on toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja sähkön- ja lämmöntuotannon jälkeen: maailman hiilidioksidipäästöistä runsas viidennes on peräisin liikenteestä.

Suomessa liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna noin 12 miljoonaa tonnia. Näistä päästöistä ylivoimaisesti suurin osa on peräisin tieliikenteestä. 60 prosenttia tieliikenteen päästöistä on peräisin henkilöautoista.

Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen huomauttaa, että henkilöautojen tuottamat päästöt ovat pysyneet viime vuosina suurin piirtein samalla tasolla.

– Autot ovat hiemaan aiempaa energiatehokkaampia. Myös autoilla ajettu keskimääräinen ajomäärä on hieman lisääntynyt. Nykyisin autoihin on toki tuotu myös vihreyttä polttoaineen biokomponenttien avulla, Liimatainen sanoo.

Liimataisen mukaan näillä ratkaisuilla ei päästä vielä tarpeeksi pitkälle. Esimerkiksi bensiiniautoihin ei voida lisätä enempää biokomponentteja.

– Kaasuautot ja sähköautot ovat ilman muuta osa ratkaisua. Jotta päästötavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan kuitenkin uutta tekniikkaa ja aiempaa voimakkaampaa, määrätietoista poliittista ohjausta, Liimatainen lisää.

Ruotsin teillä jo 50 000 kaasuautoa

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen osuus Suomen autokannasta on yhä marginaalinen, vaikka määrät ovat nousussa. Ladattavia hybridejä oli liikennekäytössä vuoden 2017 lopussa noin 5 700, täyssähköautoja noin 1 500 ja kaasuautoja tai kaasua ja bensiiniä käyttäviä autoja noin 3 500 kappaletta. Kaasuautojen määrä on noussut tänä vuonna lähes 6 000:een.

Ruotsissa teillä ajaa jo noin 50 000 kaasuautoa ja Saksassa tätäkin reilusti enemmän. Kummassakin maassa kaasuautojen käytön lisäämistä on kannustettu voimakkaasti poliittisin toimin.

Varsinkin kaasuautolle olisi pitkien etäisyyksien Suomessa paikkansa. Liikennekäytössä biokaasu vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia.

Biokaasun painoarvo kasvaa kilpailutuksissa

Raskas kalusto tuottaa noin kolmanneksen kaikkien autojen päästöistä ja neljänneksen koko tieliikenteen päästöistä. Henkilöautojen päästöt ovat kokonaisuudessaan noin kuusi miljoonaa tonnia, kuorma-autojen 3,5 tonnia, pakettiautojen noin tonni ja linja-autojen päästöt noin 0,5 tonnia.

– Biokaasu on raskaassa kalustossa hyvä, sillä tällaisen kaluston sähköistäminen on haastavaa. Raskaimpien autojen sähköistämiseen tarvittaisiin johtimet ja suuret akut. Tutkimustemme mukaan noin kolmasosan kuljetuksista voisi sähköistää. Tämäkin vaatisi laajan nopean latauksen verkon ja tulisi kalliiksi, Heikki Liimatainen huomauttaa.

Henkilöautojen osuus päästönaiheuttajina on niin suuri, että julkisen liikenteen käytön lisääminen on tärkeä osa päästöjen vähentämistä kaupungeissa.

Liimatainen huomauttaa, että kaupungeilla on käytössään monia keinoja, joilla joukkoliikenteen suosiota voidaan kasvattaa.

– Esimerkiksi uusia asuinalueita kannattaisi rakentaa sellaisiin paikkoihin, joihin saa hyvät joukkoliikenneyhteydet. Metsän keskelle kaavoittaminen voidaan unohtaa, sillä taloja kannattaa rakentaa sinne, missä on jo asutusta. Pyöräilyn käytön lisäämiseen on hyvä kannustaa, mutta joukkoliikenteen palvelua pitää silti parantaa ja lyhentää vuorovälejä, Liimatainen sanoo.

Liimataisen mielestä julkisen liikenteen ajoneuvoista täytyy saada aiempaa ympäristöystävällisempiä. Helsingin kaupungilla on jo käytössä kaasukäyttöisiä busseja ja kaksi ainoastaan sähköllä ajettavaa bussilinjaa. Helsingin seudun liikennelaitoksen (HSL) tavoitteena on, että 90 prosenttia polttoaineesta on biodieseliä tai biokaasua jo vuoteen 2020 mennessä.

Liimataisen mukaan päästöt saadaan kyllä laskuun, mutta tavoitteet ovat vielä kaukana.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei tahtotila päästöjen vähentämiseen ole vielä tarpeeksi vahva. Haaste täytyy kuitenkin ottaa tosissaan.

Teksti: Samuli Kotilainen ja Pi Mäkilä
9.10.2018