Yhä useampi suomalainen valitsee nyt auton, jossa on bensiinitankin lisäksi myös kaasutankki. Lue viisi hyvää syytä valita kaasuauto!
Porvoolainen Mika Kalakoski kokeili viikon ajan kaasuautoa. Kokeilu oli osa Porvoon kaupungin Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hanketta.
Kokeiltava kaasuauto oli saman merkkinen kuin Mika Kalakosken perheen nykyinen dieselauto, Škoda Octavia.
– Kokeiltava kaasuautomalli oli rakenteeltaan samanlainen tuttu perheauto kuin omakin automme mutta uudempi malli. Se oli myös paremmin varusteltu, Kalakoski kertoo.
Kokeiltavassa automallissa kaasutankki oli sijoitettu bensasäiliön viereen.
– Kaasusäiliö oli riittävän suuri eikä vienyt tilaa autosta. Kojelaudassa näkyivät sekä bensa- että kaasusäiliön polttoainemäärät. Jos kaasu loppui, polttoaineen syöttö vaihtui automaattisesti bensan puolelle, Kalakoski jatkaa.
Kalakosken kolmihenkinen perhe asuu Ilolassa, 15 kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Mika Kalakoski ajaa pari kolme kertaa viikossa töihin Helsinkiin, 65 kilometrin päähän. Hän toimii päällikkönä Ilmatieteen laitoksen Etelämanner-operaatiossa.
– Arkiajelu sujui hyvin kaasuautolla, koska Porvoon ja Helsingin välillä on monta kaasutankkausasemaa. Lähin on Porvoon Kuninkaanportissa. Tankkaus oli myös siistiä. Vapaalla kuljetin tytärtä ratsastustallille ja kävin kaupassa kaasuautolla. Viikonloppuna vierailimme kekrijuhlilla Pyhtäällä, hän kertoo.
Kaasun tankkausväli kokeiltavana olleessa autossa oli noin 300–400 kilometriä riippuen siitä, oliko enemmän kaupunki- vai maantieajoa.
Kalakoskea kiinnostaa kaasuautoilussa erityisesti sen ympäristöystävällisyys.
– Käytin kotimaista biokaasua, sillä haluan tukea kiertotaloutta. Käytettävällä kaasulla on oltava todellisia ympäristövaikutuksia. On hyvä, jos se on tehty biojätteestä tai puusilpusta, mutta sitä varten ei pidä erikseen kaataa metsää, hän pohtii.
Gasum tuottaa biokaasua Suomessa kotitalouksien, kauppojen ja teollisuuden biojätteistä sekä yhdyskuntien jätevesilietteistä. Puusilppua Gasum ei käytä, eikä biokaasun tuotanto uhkaa metsiä.
Paikallisesti tuotettavan biokaasun etuja ovat sen lyhyet kuljetusmatkat.
– Päästöjen suhteen on ratkaisevaa, että tarkastelee koko tuotantoketjua taaksepäin. Sähköautoilua pidetään päästöttömänä, mutta siinä on monta itseäni arveluttavaa seikkaa. Mistä esimerkiksi litium-akut tulevat ja miten ne kierrätetään?
Kaasuautoilu näkyy myös selvästi kukkarossa.
– Säästäisin vuodessa 1 500 euroa eli noin 40–50 prosenttia, jos tankkaisin kaasua, laskee Kalakoski.
Kalakoski matkustaa työnsä puolesta ympäri maailmaa. Hän uskoo, että ympäristötietoisuus on vahvasti nousussa.
– Kuluttaminen on muuttumassa arvoperusteiseksi. Ihmiset ovat kaikkialla huolissaan ilmastomuutoksesta ja valmiita tekemään valintoja sen mukaisesti. Ekologiset ratkaisut eivät tarkoita, että joutuisi luopumaan jostakin. Elämänlaatu voi niiden ansiosta jopa parantua, hän sanoo.
Kalakosken perheen arjessa ympäristötietoisuus näkyy myös ruokatottumuksissa.
– Meillä ei ole ollut mitään vaikeuksia vähentää lihansyöntiä. Syömme paljon kalaa ja kasviksia ja kerran viikossa vegaaniruokaa, hän kertoo.
Myös kaasuauton valitseminen on Kalakosken mielestä konkreettinen keino tehdä jotakin ilmastomuutoksen torjumiseksi.
– Seuraava autoni voisi olla kaasuauto, hän toteaa.
20.12.2018