Itämeren uusi aikakausi

LNG on Tallink Gruppin valinta ympäristöystävällisemmän laivaliikenteen puolesta. Yhtiön uusin Itämeri-laiva Megastar käyttää pääpolttoaineena LNG:tä.

 

Lue lisää 

01.06.2018  

Laiva on lastattu nyt LNG:llä: Nesteytetyn maakaasun markkinat rajussa kasvussa

Jaa:

Nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö lisääntyy varsinkin meriliikenteessä. Kasvuun vaikuttavat laivojen yhä tiukentuvat päästörajat. LNG:n valitseminen polttoaineeksi auttaa laivayhtiöitä alittamaan päästörajat.

Perämeren perukoilla ilma on talvisin kylmää, mutta Tornion satamasta löytyy vielä paljon hyisempi paikka. Valtavan rakennuksen seinät ovat yli puolen metrin paksuista betonia, ja sen takana on metrin verran eristeitä. Eristeet pitävät sisällön 163 pakkasasteessa. Säiliöön mahtuu 50 000 kuutiometriä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä (liquified natural gas). Se on lajissaan Pohjoismaiden suurin.

– Torniosta tulee koko Pohjois-Suomen ja käytännössä myös Pohjois-Ruotsin LNG-terminaali. Siinä on aika paljon lääniä katettavana, sanoo Gasumin tytäryhtiön Skangasin toimitusjohtaja Kimmo Rahkamo.

Tornion LNG-terminaali on ottanut kaasua vastaan marraskuusta lähtien. Terminaali otetaan käyttöön kesällä ja sieltä jaellaan kaasua teollisuuden sekä maa- ja meriliikenteen tarpeisiin. Terminaalin omistaa Manga LNG Oy, joka on Outokummun ja SSAB:n terästehtaiden, EPV Energia Oy:n ja Pohjoismaiden johtavan LNG-yhtiön Skangasin yhteinen hanke. Skangas on Gasumin tytäryhtiö. Terminaalin rakentaa Wärtsilä.

Energia- ja logistiikka-ala siirtyy nesteytettyyn maakaasuun

Ennusteiden mukaan LNG mullistaa lähivuosina energia- ja logistiikka-alaa ja korvaa kasvavassa määrin öljypohjaisia polttoaineita.

Maakaasua voidaan nesteytettynä kuljettaa pitkiä matkoja kaasuputkiverkon ulkopuolelle, mikä antaa joustavuutta energian tuontiin ja lisää huoltovarmuutta. Valtaosa maailman LNG:stä kuljetetaan tällä tavoin maailman kaasukentiltä terminaaleihin, joissa se höyrystetään jälleen kaasuksi ja syötetään terminaaleista kaasuverkkoon, mutta myös muun muassa Skangas noutaa LNG:tä laivoilla omaan jakeluketjuun.

LNG:tä käytetään yhä enemmän myös suoraan teollisuuden ja liikenteen polttoaineena. Suoraan loppuasiakkaalle toimitettavan LNG:n jakelu on kehittynyt etenkin Pohjoismaissa, joissa kaasuverkkojen peittävyys on rajattu.

EU edistää nesteytetyn maakaasun tankkauspalvelujen yleistymistä

Nesteytetystä maakaasusta odotetaan ratkaisua etenkin laivaliikenteen päästöjen vähentämiseen. EU:n tavoitteena on, että unionin alueen 139 tärkeintä satamaa tarjoaisivat bunkraus- eli tankkauspalveluja LNG-käyttöisille aluksille vuoteen 2025 mennessä. Tornion terminaalikin alkaa pian palvella muun muassa Perämerellä kulkevia LNG-aluksia.

– Tornion lähialueen suuria satamia ovat Kemi ja Ruotsin puolella Luulaja. LNG-käyttöisten laivojen määrä joka tapauksessa lisääntyy, ja niiden polttoainelogistiikka on järjestettävä, Rahkamo sanoo.

Skangas myi viime vuonna yli 400 tonnia LNG:tä. Siitä vajaa viidennes meni alusten polttoaineeksi. Segmentti kasvoi vuodessa peräti 40 prosenttia, Rahkamo paljastaa.

Syy LNG-käyttöisten laivojen suosion räjähdysmäiseen kasvuun löytyy meriliikenteen tiukentuvista päästörajoituksista. Laivoissa käytetty raskas polttoöljy tuottaa huomattavia määriä pienhiukkasia, rikki- ja typpioksideja ja hiilidioksidia, joista kärsivät niin meret, rannat kuin ilmasto.

LNG tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun päästörajojen noudattamiseen.

Jaa:

LNG tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun päästörajojen noudattamiseen. Maakaasu ei sisällä rikkiä lainkaan. Palaessaan se tuottaa 85 prosenttia vähemmän typen oksideja verrattuna perinteiseen raskaaseen polttoöljyyn. Pienhiukkasten päästöt ovat olemattomia.

Nesteytetyn maakaasun suosio palvelee myös vientiteollisuutta

Suomalainen logistiikkakonserni Containerships päätti hyvissä ajoin ennen rikkidirektiivin tuloa siirtyä LNG-käyttöisiin rahtialuksiin Itämeren kuljetuksissaan.

Tämän vuoden aikana se alkaa operoida neljää LNG-laivaa ja tarjota logistiikkaketjua, johon sisältyvät myös maakuljetukset LNG-rekoilla.

– Emme halunneet mennä sieltä, missä aita on matalin. Halusimme varmistaa, että ratkaisu on oikeasti kestävällä pohjalla, sanoo yhtiön raportointi- ja analytiikkajohtaja Antti Laukkanen.

Myös suomalainen vientiteollisuus voi hyötyä LNG:n yleistymisestä meriliikenteessä. Pellervon taloustutkimuslaitoksen (PTT) mukaan Suomen viennistä tonneina mitattuna 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kulkee merellä. Siksi kustannustehokas mutta päästörajat toteuttava logistiikkajärjestelmä on elintärkeä.
Vaikka LNG on polttoaineena suhteellisen huokeaa, sen logistiikkaketju on kalliimpi kuin öljyn, sillä kaasun höyrystymistä pitää jatkuvasti hallita. Kaasun pitäminen 163 pakkasasteessa aiheuttaa logistiikkaketjulle lisäkustannuksia, ja sen vuoksi Tornion LNG-säiliö on itse asiassa jättikokoinen termospullo. Normaalissa ilmanpaineessa metaani nesteytyy alle 160 pakkasasteen lämpötilassa.

Näin jäähdytettynä yksi tonni LNG:tä vastaa 1 300 kuutiometriä kaasumaista metaania. Valtavat lämpötilaerot edellyttävät toki voimakkaita eristeitä ja tarkkaa turvallisuutta, sillä höyrystymään päästessään kaasu on yhä jääkylmää ja voi aiheuttaa palovamman kaltaisia paleltumia. Eristeeksi kelpaa esimerkiksi suomalainen koivuvaneri, jota muun muassa UPM myy LNG-säiliöaluksiin.

Kun tekniikka yleistyy, myös kustannusten odotetaan laskevan. Itämeren alueella LNG-jakeluinfrastruktuuri on kehittynyt viime vuosina vauhdilla, sanoo Containershipsin Antti Laukkanen.

– Tilanne näyttää tällä hetkellä jo ihan erilaiselta kuin 3–5 vuotta sitten. Kolmessa vuodessa on tullut uusia bunkrausratkaisuja autosta laivaan ja laivasta laivaan, ja niitä tulee koko ajan lisää. Kun mennään viisi vuotta taas eteenpäin, ollaan jälleen ihan uudessa tilanteessa, Laukkanen sanoo.

Laivakannan uudistuminen vie aikaa

Kehittyvän LNG-jakeluinfrastruktuurin etuja on myös sen monikäyttöisyys. Fossiilisen maakaasun sijaan sama jakeluketju soveltuu kierrätystuotteena syntyvän nesteytetyn biokaasun (LBG) kuljetukseen ja jakeluun. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista puhtain, mutta se on silti fossiilinen polttoaine. Biokaasulla sen sijaan on mahdollista pudottaa myös hiilidioksidipäästöt nollaan.

Laivakannan uudistuminen tosin vie todennäköisesti vielä pitkän ajan. Muutos on nopeaa, mutta alusten käyttöikä voi olla kahden tai kolme vuosikymmenen luokkaa ennen, kuin se päätyy kierrätysmetalliksi. Vaikka LNG muodostuisi uusissa aluksissa standardiksi lähitulevaisuudessa, valtaosa aluksista kulkee vielä jonkin aikaa polttoöljyllä.

Suomalaisia LNG:tä polttoaineenaan käyttäviä aluksia on liikenteessä vasta muutama, mutta määrä kasvaa vuosi vuodelta. Arctian uusi jäänmurtaja Polaris on maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja ja yksi Tornion terminaalin ensimmäisistä asiak­kaista. Matkustajalaivoista LNG:llä käyvät Viking Grace ja Tallinkin Megastar.

– Muutos on vasta alkutaipaleella. Reilut sata vuotta laivat ovat kulkeneet öljyllä, joten on aikakin keksiä uusia vaihtoehtoja, Rahkamo toteaa.

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Polttoainevalinnoilla suojellaan Itämerta

Meriliikenteen päästöjen vähentäminen polttoainevalinnoilla ja kiertotalouden periaattein ovat keskeisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Itämerellä.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Raskas liikenne mukaan päästönvähennystalkoisiin

Suomen teillä kulkee liki 100 000 Suomeen rekisteröityä kuorma-autoa. Niiden synnyttämien pienhiukkaspäästöjen suitsimiseen tarvitaan ratkaisuja.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Jätteen matka kaasuksi – näin syntyy ekologista polttoainetta

Gasumin biokaasulaitoksella Riihimäellä hyödynnetään niin kotitalouksien biojätepussit kuin teollisuuden pilaantuneet ruokaerät.

Lue lisää