Juha Ala-Huikku

Juha Ala-Huikku

Yhteiskuntasuhdepäällikkö
p. 044 522 2181
juha.ala-huikku@gasum.com

Lisätietoja tietosuojakäytännöistämme koskien henkilötietojesi käsittelyä, oikeuksistasi ja kuinka kauan säilytämme henkilötietojasi saat Gasumin tietosuojaselosteesta.

11.12.2018  

Rikkidirektiivi tuli, kilpailukyky suli - vai suliko sittenkään?

Jaa:

Merenkulun merkitys maailmantaloudelle on niin valtava, että mittakaavaa on usein vaikea hahmottaa. Jopa 80 prosenttia kansainvälisen kaupan volyymista on meriliikenteen varassa. Suomen osalta lähes 90 prosenttia maamme viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.

Yhtä lailla on totta, että merenkulun päästöt ovat suuret, ja suunta on valitettavasti ylöspäin. Noin kolme prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin meriliikenteestä ja se tuottaa noin 90 prosenttia globaalin liikenteen rikkipäästöitä. Euroopan komission arvion mukaan merikuljetusten päästöt ovat kasvamassa jopa 50-250 prosentilla 2050 mennessä.

Mikä tilanteelle on mahdollista tehdä? Merenkulun päästövähennysten onnistuminen tai epäonnistuminen määrittää ratkaisevalla tavalla sen, pystymmekö täyttämään Pariisin sopimuksen tavoitteet määräajassa.

Ratkaisuja tarvitaan kipeästi, mutta onneksi kehitys on jo alkanut.

Suomalaisen meriklusterin sävellaji on soinut syksyn aikana duurissa. Telakoiden tilauskirjat ovat pullistelleet, ja varustamot ovat investoineet tulevaan kasvuun. Mediamaiseman esimerkkiotsikot kertovat selkeän viestin:

Tallink visioi Raumalla rakennettavasta laivasta suunnannäyttäjää – "Tämä tulee olemaan meille erittäin tärkeä saavutus"”

(satakunnankansa.fi 18.10.2018)

Päästöleikkaus Itämerellä – tässä on maailman vähäpäästöisin irtolastilaiva

(moottori.fi 15.11.2018)

Turun telakalla alkoi ensimmäisen Pohjois-Amerikan markkinoille tarkoitetun LNG-laivan rakentaminen

(ts.fi 15.11.2018)

Muutos on käynnistynyt, ja sen taustalla on nesteytetyn maakaasun kysynnän vahva kasvu.

Kuluneena vuonna LNG on osoittautunut edelläkävijävarustamoiden valinnaksi. Se tarjoaa toimivan yhdistelmän sekä kilpailukykyä, että mittavia ympäristöhyötyjä. Samalla se avaa mahdollisuuden siirtyä käyttämään nesteytettyä biokaasua – joko pienemmällä sekoitussuhteella tai tulevaisuudessa jopa kokonaan.

Marraskuussa julkisuuteen tuotu ESL Shippingin uudenkarhea irtolastialus on ympäristöystävällisyyden kannalta maailmanluokan ratkaisu. Kehittyneen teknologian ja nesteytetyn maakaasun avulla aluksen hiilidioksidipäästöt ovat vain puolet siitä, mitä edeltävän sukupolven aluksilla.

2010-luvun alussa pelko rikkidirektiivin vaikutuksesta merenkulun kilpailukyvylle oli suuri ja se oli aito. Suurin kritiikki kohdistui siihen, että direktiivin vaikutus kohdistui ainoastaan herkille merialueille, kuten Itämerelle.

Vuoden 2020 alusta tilanne on kuitenkin se, että 0,5 prosentin rikkirajoite astuu voimaan kaikkialla maailmassa. Nykyinen raja on 3,5 prosenttia eli kiristys on huomattava. Pohjois-Euroopassa raja säilyy 0,1 prosentissa, mutta globaali standardi ohjaa voimakkaasti kohti puhdasta merenkulkua.

LNG:n etumatkaa kasvattaa sen ympäristöhyötyjen monipuolisuus. Nesteytetty maakaasu vie merenkulun rikkipäästöt käytännössä nollaan, ja samalla vähenevät myös hiilidioksidi, typpi- ja pienhiukkaspäästöt.

Kilpailukyvyn sijaan rikkidirektiivi onnistui vähentämään ympäristön kuormitusta. Kun uusien alusten käyttöikä on helposti neljännesvuosisata, Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttyminen vuonna 2050 on tämän päivän investoinneista kiinni.

Kirjoittaja on Gasumin yhteiskuntasuhdepäällikkö

Tutustu myös näihin
ARTIKKELI

Kaasuauto testissä: ”Haluan tukea kiertotaloutta”

Porvoolainen Mika Kalakoski kokeili viikon ajan kaasuautoa. Kokeilu oli osa Porvoon kaupungin Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -hanketta.

Lue lisää
Content image
PUHDAS LIIKENNE

Polttoainekustannukset tippuivat puoleen kaasuautoilulla

Kiinteistöjä Lohjalla huoltava ja siivoava Purkat valitsi jakelu- ja kaupunkiliikenteeseen kaasukäyttöiset pakettiautot.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Kasvatamme kaasutankkausverkostoa 10 asemalla vuosittain

Tavoitteena on kehittää tankkausasemaverkostoa siten, että tankkaus on vaivatonta ja kätevää sekä jo olemassa oleville, että uusille kaasuautoilijoille.

Lue lisää
Content image