Liikenteen päästöt täytyisi saada kuriin heti

Liikenne on avainasemassa, kun halutaan torjua ilmastonmuutosta ja vähentää terveyttä vaarantavia päästöjä. Päästöjä voidaan hillitä siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin biopolttoaineisiin, kuten biokaasuun.

Kasvihuonepäästöt pitää saada reippaaseen laskuun jo seuraavan viiden vuoden aikana, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajata Pariisin ilmastokokouksessa sovittuun 1,5 asteeseen. YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerin Petri Taalaksen mukaan tällä hetkellä mennään väärään suuntaan ja aika on loppumassa. WMO:lla on merkittävä rooli kansainvälisessä ilmastotyössä.

– Toistaiseksi toimet ovat olleet liian vaatimattomia. Viimeisten kahden vuoden aikana päästöt ovat kasvaneet kaikkialla muualla paitsi Euroopassa, hän kertoo.

Liikenne on merkittävimpiä tekijöitä muutoksessa. Liikennesektori tuottaa kokonaisuudessaan noin 20 prosenttia kasvihuonepäästöistä Suomessa, ja tieliikenteen osuus siitä on noin 90 prosenttia.

Joissain maissa liikenteen osuus päästöistä on vielä korkeampi.

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen kertoo, että myös Liikenneministeriö on asiasta huolissaan. Liikenteen päästöjä ei ole juuri onnistuttu laskemaan vaan ne ovat olleet jopa kasvussa.

Biokaasu osa ratkaisua

Liikenteelle on Suomessa asetettu hyvin mittavat päästövähennystavoitteet.

– Olemme sitoutuneet puolittamaan päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, Päivi Antikainen kertoo.

Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmän tulee olla erittäin vähäpäästöinen tai peräti päästötön.

– Jos haluamme saavuttaa tavoitteen, se edellyttää erittäin mittavia toimia, Antikainen kertoo.

Ministeriössä keinot jaetaan kolmeen luokkaan. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta pyritään parantamaan ja liikennesuoritetta vähentämään edistämällä kävelyä, pyöräilyä ja julkisen liikenteen käyttöä. Päästöjä vähennetään myös hyödyntämällä uutta tekniikkaa, esimerkiksi lisäämällä sähkö- ja kaasuautojen määrää. Kolmas pääkeino on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin biopolttoaineisiin, kuten biokaasuun.

– Keinoja päästövähennyksiin on paljon, ja niitä kaikkia pitää käyttää. Meillä ei ole varaa tehdä valintoja yksien puolesta ja toisia vastaan, kaikkia tarvitaan, toteaa Antikainen.

Kaasu- ja sähköautoille tukea

Tulevan hallituksen liikennepolitiikkaa koskevassa tuoreessa virkamiesnäkemyksessä esitetään, että sähkö- ja kaasuautojen määrä pitäisi Suomessa kasvattaa vähintään 25 prosenttiin uusista autoista vain neljässä vuodessa.

Sähkö- ja kaasuautoille suositellaankin sekä verohelpotuksia että suoraa hankintatukea.

– Samoilla keinoilla, joilla vähennetään kasvihuonepäästöjä, voidaan yleensä vähentää myös pienhiukkaspäästöjä, muistuttaa liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Elina Vaara.

Biokaasu on uusiutuva energiamuoto ja siksi ilmastonmuutoksen kannalta hyvin vähäpäästöinen. Lisäksi kaasu palaa moottorissa puhtaammin kuin nestemäinen polttoaine. Siksi hiukkaspäästöt ja muutkin haitalliset päästöt laskevat tuntuvasti.

Tilanne on samankaltainen sähköautoissa. Sähköautot vähentävät sekä kasvihuone- että hiukkaspäästöjä. Jos sähköauton käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvasti, kasvihuonepäästöjen vähenemä kasvaa lisää.

Maakaasukin vie oikeaan suuntaan

Vaikka autoon tankattaisiin fossiilista maakaasua, suunta on silti oikea.

– Kaasu tuottaa ylipäätään vähemmän päästöjä kuin nestemäiset polttoaineet, Taalas toteaa.

Maakaasussa on vähemmän hiiltä kuin perinteisissä fossiilisissa polttoaineissa. Kaasuun siirtyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä tyypillisesti ainakin neljänneksellä.

Esimerkiksi Saksassa ollaan raskaassa liikenteessä siirtymässä nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen, tai sen bioversioon LBG:hen.

– Tämä on myönteinen asia sekä ilmanlaadun että energiatehokkuuden kannalta, toteaa Taalas.

Pidemmällä aikavälillä tavoite on tietenkin siirtyä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin, kuten uusiutuvaan sähköön, biokaasuun ja biodieseliin.

Ilmansaasteet merkittävä terveysongelma

Liikenteellä on merkittävä rooli ympäristölle toisellakin tavalla.

– Ilmansaasteet ovat iso akuutti ongelma, erityisesti suurkaupungeissa ja tietyillä maailman alueilla. Tiedetään, että huonoon ilmanlaatuun kuolee vuosittain miljoonia ihmisiä. Pahimmilla alueilla ihmisten elin­iänodote laskee jopa viidellä vuodella ilmansaasteiden vuoksi, kertoo Taalas.

Positiivista tilanteessa on Taalaksen mukaan se, että meillä on tekniset ja taloudelliset keinot torjua ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Yksityinen sektori on lähtenyt mukaan, ja myös hallitukset tiedostavat tilanteen kiireellisyyden.

Musta hiili lämmittää ilmastoa

Tieliikenteessä syntyy päästöjä, joilla on erilaisia vaikutuksia ilmastoon ja ihmisten terveyteen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa päähuomio kohdistuu hiilidioksidiin, jota syntyy, kun fossiilisten polttoaineiden sisältämä hiili palaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa ilmastonmuutokseen vaikuttava liikenteen päästö.

– Epätäydellisessä palamisessa syntyy niin sanottua mustaa hiiltä, joka on pieni partikkeli eli aerosoli. Mustan hiilen ilmastoa lämmittävä vaikutus on todella suuri. Se esimerkiksi imee itseensä auringonvaloa ja sulattaa lunta, kertoo Elina Vaara.

Vanha dieselauto saastuttaa

Suomessa mustaa hiiltä syntyy liikenteen puolella esimerkiksi vanhoissa dieselautoissa. Sen voi todeta paljaalla silmälläkin vanhempien dieselautojen tai -rekkojen kiihdyttäessä vauhtiin.

Musta hiili on haitallista myös terveydelle, kuten muutkin hiukkaspäästöt.

– Päästöjen hiukkaset ovat kooltaan erilaisia. Jotkin ovat aivan pieniä ja toiset suurempia, jopa niin suuria, että ne voi maistaa. Pääsääntöisesti on niin, että mitä pienempi partikkeli on, sitä haitallisempi se on. Se menee syvemmälle keuhkoihin ja aiheuttaa vaurioita hengitys- ja verenkiertoelimistössä, Vaara toteaa.

Vaara työskenteli aiemmin jonkin aikaa tutkijana Kiinassa, jossa ilmanlaatu on päivittäinen haaste. Hän kertoo, että kirkkaana päivänä tilanne voi näyttää paremmalta, mutta terveyden kannalta se voi olla melkein yhtä huono. Ilmassa voi olla runsaasti terveydelle vaarallisia hiukkasia, mutta ne ovat vain niin pieniä, ettei niitä huomaa.

Myrkylliset yhdisteet aiheuttavat astmaa

Liikenteessä syntyy myös muunlaisia haitallisia päästöjä. Palamisessa syntyy esimerkiksi häkää eli hiilimonoksidia, myrkyllisiä hiilivety-yhdisteitä ja hengitysteiden ongelmia aiheuttavia typen oksideja.

Ongelmat eivät koske vain Kiinan tapaisia maita. Tuoreen tutkimuksen mukaan Länsi-Euroopassa 17 prosenttia uusista astmatapauksista johtuu typpioksidipäästöistä. Niitä syntyy tieliikenteessä erityisesti diesel­autoista.

Vaara kertoo, että Suomessa tilanne on tässä suhteessa melko hyvä. Ilmanlaatu on maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan jopa maailman paras.

Lisäksi uusimmissa automalleissa ilmanlaatuun vaikuttavien päästöjen tilanne on parantunut selvästi.

– Päästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Uusissa autoissa esimerkiksi suurin osa hiukkaspäästöistä syntyy renkaissa, kun ne kuluttavat tietä, hän kertoo.

Päästöjä on kuitenkin vielä jäljellä. Kasvihuonepäästöjen osalta tilanne on kaukana hyvästä. Keinoja tilanteen korjaamiseen kuitenkin on.

Autoiluun tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja

Päivi Antikainen korostaa, että erilaiset päästövähennyskeinot ja varsinkin kaikki fossiilisia polttoaineita korvaavat ratkaisut pitäisi saada maksimaaliseen ­käyttöön.

– Autoiluun tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Emme usko, että kaikki autot sähköistyvät. Sähköistymiseen tarvitaan myös aikaa. Esimerkiksi raskaan liikenteen puolella sähköistyminen on vielä alussa. Biokaasu ja biodiesel ovat tärkeitä vaihtoehtoja, hän sanoo.

Taalas on samoilla linjoilla.

– Pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmanalan maissa, kuten Suomessa, sähköauto ei ole kaikkiin tarpeisiin tyydyttävä ratkaisu. Biokaasu ja biodiesel ovat myönteisiä vaihtoehtoja, ja jollain aikataululla todennäköisesti myös vedystä tulee hyvä ratkaisu, hän sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii lisää kunnianhimoa

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on edessä vielä valtavasti työtä. Myös kansainvälisissä ilmastosopimuksissa on Taalaksen mukaan paljon parantamisen varaa.

– Ongelma on tiedostettu, mutta kunnianhimon taso on liian vaatimaton, hän sanoo.

Taalas vetää neuvonantoryhmää, joka valmistelee YK:n syyskuussa pidettävää ilmastohuippukokousta. Valtioilta odotetaan siellä uusia avauksia siitä, mitä ne aikoivat tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Uskon, että myönteistä kehitystä saadaan aikaiseksi, Taalas arvioi. Puheista täytyy kuitenkin siirtyä konkreettisiin tekoihin. Jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä, myös liikenteeseen tarvitaan nopeita ja erittäin merkittäviä muutoksia kaikkialla maailmassa – myös Suomessa.

5.6.2019