Biokaasun tuotannossa syntyy kotimaista lannoitetta

Kierrätyslannoitteiden käyttäminen on ympäristöteko, kun kertaalleen käytetyt ravinteet hyödynnetään uudelleen maataloudessa. Kierrätyslannoitteiden avulla viljelijät pystyvät myös pienentämään lannoitekulujaan jopa 30–40 prosenttia pellon kasvukunnon parantumisen lisäksi. Gasum tarjoaa jo noin 700 viljelijälle kierrätyslannoitteena biokaasun tuotannossa sivutuotteena syntynyttä sekä kiinteää että lietemäistä jaetta.

Kierrätyslannoitteista puhuttaessa useimmiten mieleen tulee eläinten rehujen sisältämien ravinteiden kierrättäminen takaisin peltoon lantana. Myös biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.

Biokaasun tuotantoprosessi muuttaa raaka-aineen ravinteet kasveille paremmin saatavaan muotoon. Biokaasulaitosten prosesseissa jalostunut ja hygienisoitunut mädätysjäännös lingotaan usein kahdenlaiseen muotoon: kiinto- ja nestejakeeksi.

"Prosessin osana syntynyt nestemäinen mädätysjäännös on erinomaista lannoitetta, jossa on pienemmät hajuhaitat, ei lainkaan haitallisia mikrobeja eikä esimerkiksi rikkaruohon siemeniä. Kierrätyslannoitteiden laatua valvotaan myös tarkasti", Gasumin biokaasuliiketoiminnan tuotantojohtaja Ari Suomilammi kertoo.

Kaikilla hyväksytyillä kierrätyslannoitteilla on elintarviketurvallisuusviraston Eviran hyväksymä vakuustodistus, jonka tiedot perustuvat laitoksilta kerättyihin ja analysoituihin näytteisiin. Analyysit uusitaan kolmen kuukauden välein. Vakuustodistuksesta selviää, millaisista raaka-aineista jakeet on keitetty, mikä on niiden pH-arvo, orgaanisen aineksen osuus sekä pää- ja hivenravinteiden määrät. Vakuustodistuksessa on kerrottu myös lannoitteen hygieenisyyden taso ja haitallisten metallien pitoisuudet, joiden on alitettava sallitut arvot.

Gasumilla on jo noin 700 viljelijäasiakasta

Gasum on Suomen suurin yhdyskuntajätevesilietteitä biokaasutuksen kautta jalostava yhtiö. Gasumilla on tällä hetkellä noin 700 viljelijäasiakasta, jotka ottavat vastaan yhtiön tuottamia lannoitteita.

Gasumin vuotuinen tuotantomäärä on noin 400 000 tonnia lietemäistä jaetta, joka tekee asiakasta kohti keskimäärin 570 tonnia. Lietevaunun moderni tekniikka pitää huolen, että hehtaariannos pysyy ajonopeuden vaihdellessakin halutun suuruisena. Levitysmäärän vaihdellessa viljelijöiden toiveiden mukaan 15:stä 28 kuutioon per hehtaari, peltohehtaarille saadaan typpeä 85–165 kiloa (39–73 kg liukoista) ja fosforia 18–26 kiloa (12–22 kg liukoista).

Gasum toimittaa jaetta viljelijöille ilmaiseksi noin 70 kilometrin päähän biokaasulaitoksista. Tapauskohtaisesti jaetta on toimitettu myös pidemmän matkan päähän.

"Sopivien vastaanottosäiliöiden löytyminen ympäri Suomea on ollut kuljetusten järjestämisen ja kustannusten kannalta tärkeä asia. Olemassa olevia lietesäiliöitä, kuivalantaloita ja käytöstä poistettuja laakasäilöjä on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan, mutta tarkoitusta varten olemme myös osallistuneet uusien lietealtaiden rakentamiseen. Myös varastoinnin kehittäminen on tärkeää. Etäsäiliöitä rakentamalla on jo jonkin verran helpotettu rahtaus- ja levitysurakkaa, mutta varastoinnissa on vielä paljon kehitettävää", Gasumin kierrätyslannoitteiden tuotepäällikkö Juhani Viljakainen kertoo.

Monien viljelijöiden mielestä kierrätyslannoitteiden käyttäminen on ympäristöteko, jota tulisi hyödyntää viljelyssä entistä tehokkaammin. Se on myös konkreettinen tapa edistää kiertotaloutta. Arvioiden mukaan vuotuinen lasku väkilannoitteiden käytöstä on pienentynyt tiloilla 30–40 prosenttia sekä kiinteän että nestemäisen mädätysjäännöksen pitkäjänteisen käytön seurauksena. Peltojen humuksen määrä, mururakenne ja kasvukunto ovat samalla myös parantuneet.

23.10.2018