Biokaasu on helppo tapa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Testaa itse paljonko autoilun päästösi vähenisivät vaihtamalla biokaasuun ja kuinka paljon säästäisit euroja!

Lue lisää

Suomi kulkee kohti vähähiilistä yhteiskuntaa biokaasun voimin

Jaa:

Biokaasun kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomessa kulkee tätä nykyä ennätysmäärä kaasuautoja – viimeisimpien laskujen mukaan jopa 3 500 kappaletta. Tämän ohella entistä useampi yritys on ottanut biokaasun käyttöönsä erilaisissa tuotanto- ja valmistusprosesseissa. Kasvun varaa silti riittää rutkasti edelleen, sillä Suomessa tuotetaan biokaasua nykyään vain noin kymmenes sen maksimipotentiaalista. Kasvu riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon töitä me suomalaiset teemme kunnianhimoisten päästötavoitteidemme saavuttamiseksi. Jotain merkkipaaluja on asetettu – vuonna 2030 kaasuautoja ollaan suunniteltu olevan liikenteessä jo 50 000.

Biokaasu on kotimaista ja vähäpäästöistä polttoainetta, jota tuotetaan muun muassa maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien jätteistä. Sen tuotantoprosessi on hyvä esimerkki kiertotaloudesta – yritykset voivat hyödyntää tuotettua biokaasua taas oman toimintansa polttoaineena, niin tuotantoprosesseissa kuin ajoneuvojenkin moottoreissa. Näin biopohjainen jäte saadaan hyödynnettyä uudelleen, ja sekä polttamisesta hukkaan päätynyt energia ja pienhiukkaspäästöt laskevat.

Gasumilla on Suomessa 7 biokaasulaitosta, jotka tuottavat vähän alle puolet Suomessa tällä hetkellä tuotetusta biokaasusta. Pohjoisimpana biokaasua tuotetaan Oulussa ja eteläisin, ja samalla uusin, laitos avattiin vuonna 2016 Riihimäelle.

Kokonaisuudessaan kaasua tuotetaan noin vuosittain 0,8 terawattituntia. Gasumin ohella tuottajina toimivat pienemmät yksityiset ja kunnalliset toimijat. Kapasiteettia raaka-aineiden osalta Suomessa on jopa 10 terawattitunnin vuosittaiseen tuotantovolyymiin. Tämä määrä riittäisi kattamaan jopa kolmanneksen koko Suomen tämänhetkisestä maantieliikenteestä.

Biokaasun tuotanto on kiertotaloutta parhaimmillaan

Biokaasun tuotanto on monen toimijan summa. Jätettä tuotamme me kaikki, sen käsittelystä vastaavat niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat. Biokaasun raaka-aineeksi kelpaa niin yritysten ja teollisuuden biohajoavat sivuvirrat kuin kuluttajilta kertyneet biojätteet, jätevedenpuhdistamoiden lietteet tai vaikkapa maatalouden lanta ja peltobiomassa.

Hyvä esimerkki biokaasua arvoketjussaan hyödyntävästä yrityksestä on Eerola-yhtiöt, joka kerää esimerkiksi ravintoloiden rasvakaivoista lietettä. Yritys toimittaa aiemmin hyödyntämättä jätevedenpuhdistamolle ja kaatopaikalle viedyn rasvan Gasumille. Gasum taas tuottaa tästä rasvasta puhdasta biokaasua, jota voidaan taas hyödyntää niin raskaiden kuin kevyidenkin ajoneuvojensa polttoaineena.

Rasvakaivolietteen hyödyntämisestä polttoaineena syntyy huomattavia päästövähennyksiä. Kun Eerola-yhtiöt rupeaa käyttämään biokaasua polttoaineenaan kahdeksassa ajoneuvossa, vähenevät niiden käytöstä syntyvät CO2-päästöt yhteensä jopa 2 600 tonnia vuodessa. Tämä vastaa lähes 600 asunnon (70 m2) lämmityksestä aiheutuvia päästöjä.

Päästövähennystavoitteet jouduttavat biokaasunkin käyttöönottoa

Kasvavat päästövähennystarpeet ohjaavat yhteiskuntaamme enemmän ja enemmän kohti jätteiden hyötykäyttöä. Esimerkiksi EU:n kiertotalousdirektiivin myötä yhdyskuntajätteen kierrätysaste pitää kasvattaa puolitoistakertaiseksi nykypäivään verrattuna vuoteen 2023 mennessä. Myös käsitellyn biojätteen määrää täytyy nostaa saman verran. Eräiden arvioiden mukaan kotitalouksien sekajätepussit sisältävät edelleen jopa 30 prosenttia biohajoavaa jätettä – sellaista, joka nyt menee poltettavaksi, kun sen sisältämä energia voitaisiin hyvin käyttää edelleen biokaasuna.

Vaatimukset päästövähennyksille kuulostavat kunnianhimoisilta, mutta esimerkkejä onnistuneesta kiertotalousajattelusta ei tarvitse hakea kaukaa. Kun Ruotsissa etsittiin 70-luvulla tapoja saada päästöjen määrä vähenemään, päätettiin turvautua kaasun tuotantoon. Ruotsin valtio kohteli kaasua hyvin muun muassa verojen näkökulmasta, ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä alkoi kasvaa nopeasti.

Noin 8 vuotta kaasuinfrastruktuurin rakentamisen alusta Ruotsissa oli jopa 40 000 kaasulla kulkevaa autoa. Nykyään Ruotsissa on toimiva kaasuinfrastruktuuri, jonka kehittämisessä myös Gasum on mukana. Vuoden 2018 aikana Gasum on avaamassa useampia raskaalle liikenteelle suunnattua nesteytettyä maakaasua tarjoavaa kaasutankkausasemaa Ruotsin liikenteen solmukohtiin. Biokaasua voidaan myös nesteyttää, ja sitä tullaankin näkemään yhä enemmän ympäristötietoisten kuljetusyritysten polttoaineena.

Erilaiset tavat vähentää teollisuudesta ja liikenteestä syntyviä, maapalloa kuormittavia päästöjä ovat kaikki tarpeellisia, jotta saamme rakennettua sillan vähähiiliseen yhteiskuntaan. Kaasun tuotantoon käy käytännössä mikä tahansa biopohjainen aines, joka tekee siitä todella käyttökelpoisen keinon saavuttaa tulevaisuuden päästövähennystavoitteita. Kiertotalouden kehittyessä entistä suurempi osa ihmisten toiminnasta on kestävää ja ympäristöystävällistä.

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Kohti puhtaampaa liikennettä

Miten päästään kohti pienempiä päästöjä? Ratkaisu ei ole sähkö, kaasu tai edes polkupyöräily, vaan yhdistelmä kaikkia eri keinoja ja teknologioita.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Näin ajat ekologisemmin – autokoulun opettajan 11 vinkkiä

Liikenneopettaja Heikki Rusanen opastaa, kuinka ajat autolla taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Ilmastonmuutos ajaa kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen uskoo, että ilmastonmuutos otetaan vakavasti ja ympäristöuhkien edessä on ryhdytty toimimaan.

Lue lisää