Mia Nykopp Trafi

Mia Nykopp

Koulutus: Oikeustieteen maisteri, varatuomari
Asuinpaikka: Nurmijärvi
Perhe: Mies ja kolme poikaa, kaksi mäyräkoiraa
Harrastukset: Puutarhanhoito ja afrotanssi
Kestävyysvinkki: Arjen pienet asiat ja vastuulliset valinnat ratkaisevat. Esimerkin voima opettaa myös tulevia kuluttajia eli lapsia.

09.10.2018  

EU:n asettamat liikenteen päästörajat voivat vielä kiristyä – kestävästi tuotettu biokaasu iso osa ratkaisua

Jaa:

Liikenteen päästöjen vähentäminen onnistuu biokaasun ja kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä, sanoo Trafin uusi pääjohtaja Mia Nykopp.

Liikenteen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä on Suomessa noin viidennes. Siitä tieliikenteen osuus on suurin.

Päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja sen johdosta maailman ekosysteemeihin.

– Nyt ei voida enää odottaa; tarvitaan tekoja, toteaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusi pääjohtaja Mia Nykopp.

Hän muistuttaa, että liikenteen päästöt koetaan myös ilmanlaadussa.

– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen oikeilla käyttövoimavalinnoilla vähentää samalla myös niin sanottuja lähipäästöjä, jotka vaikuttavat haitallisesti paikalliseen ilmanlaatuun, hän sanoo.

Päästörajoja ei voi asettaa matalalle

Nykopp aloitti Trafin pääjohtajana vuoden 2018 alussa. Trafissa valmistellaan parhaillaan uuden Liikenne- ja viestintäviraston, Traficomin, perustamista yhdessä Liikenneviraston ja Viestintäviraston kanssa. Hallituksen esitys uuden viraston perustamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusi virasto aloittaa vuoden 2019 alussa.

Trafi osallistuu Suomen edustajana myös EU:n päästörajoja koskeviin neuvotteluihin. EU pyrkii rajoittamalla vähentämään liikennepäästöjä. Vertailukohtana käytetään vuoden 2005 tasoa, johon verrattuna Suomen taakanjakosektorin päästöjen tulisi vähentyä vuoteen 2020 mennessä 16 prosentilla. Vuoteen 2030 mennessä vähennyksen pitäisi olla jo 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Nykoppin mukaan rajat ovat tiukat ja ne voivat vielä kiristyä.

– Päästörajoja ei voi asettaa ainakaan liian mataliksi. Voi olla, että ne tiukkenevat vielä entisestään. Päästöjen kasvu on globaalisti huolestuttavan suurta. Tavoitteisiin pääseminen vaatii sitoutumista ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä myös kansainvälisesti, mutta ne on mahdollista saavuttaa, hän sanoo.

Suomi osallistuu päätöksentekoon ja vaikuttaa kokousten välillä verkostoitumalla.

– Suomen linja päästöjen vähentämiseksi on selkeä. Olemme olleet aktiivisia vaikutustyössä ja tehneet yhteistyötä esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Pidän sitä tärkeänä. Täytyy silti muistaa, että aina on kyse kompromisseista, kun puhutaan globaaleista asioista, Nykopp lisää.

Joka kuudes harkitsee vaihtoehtoisia käyttövoimia

Nykopp muistuttaa, että liikenteen päästöjä voidaan vähentää lisäämällä sähkön, biokaasun, vedyn ja kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käyttöä. Energia- ja ilmastostrategia 2030:n mukaan Suomessa pitäisi olla vuonna 2030 vähintään 50 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa liikenteessä.

– Kaasu on tärkeä käyttövoima myös raskaalle liikenteelle ja meriliikenteelle. Sitä voidaan tuottaa kestävästi Suomessa, ja kaasukäyttöisten autojen lähipäästöt ovat bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja pienempiä, perustelee Nykopp.

Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä tulee tieliikenteestä. Siitä noin 58 prosenttia tuottavat henkilöautot ja 37 prosenttia paketti- ja kuorma-autot.

Rautatieliikenteen osuus päästöistä on noin prosentin, lentoliikenteen osuus kaksi ja vesiliikenteen osuus neljä prosenttia.

Nykopp iloitsee vuoden 2018 alussa voimaan tulleesta laista. Sen mukaan auton omistaja voi saada muuntotukea henkilöauton muuttamiseksi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Tähän on varattu määräraha valtion budjetissa.

– Tutkimuksemme mukaan lähes joka kuudes suunnittelee siirtyvänsä käyttämään vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevaa autoa seuraavan viiden vuoden aikana. Ensirekisteröityjen autojen kokonaismäärään verrattuna sähkö- ja kaasukäyttöisten autojen määrä on edelleen vähäinen, mutta edellisvuoteen verrattuna niiden suosio on yli kaksinkertaistunut, hän kertoo.

Automerkeiltä tarvitaan aktiivisuutta

Nykoppin mukaan suurin este liikennepäästöjen vähentämisessä ovat asenteet. Niihin Trafi pyrkii osaltaan vaikuttamaan. Hän toivoo myös autonvalmistajien ja autoliikkeiden osallistuvan aktiivisemmin tiedon jakamiseen tuomalla esiin erilaisia vaihtoehtoja auton hankkimista suunnitteleville.

– Yhtä totuutta ei ole, vaan tarvitaan monta keinoa. Pikkuhiljaa sähköautoja tulee lisää ja digitaaliset palvelut kehittyvät. Suomalaiset yritykset tekevät hyvää kehitystyötä. Olemme monessa kohdassa etunenässä, Nykopp arvioi.

Digitaalisuuden lisääntyminen saa aikaan myös asiointiliikenteen vähenemistä, kun monet palvelut löytyvät verkosta. Matkaketjuja voidaan luoda suunnitellusti, oli kyse sitten työmatkoista tai tavaraliikenteestä. Auton voi vuokrata verkosta, jos sellaista tarvitsee vain muutaman kerran vuodessa.

Tieliikenteen päästöjä ei Nykoppin mielestä vähennetä pelkästään autojen päästöjä vähentämällä vaan vähentämällä autoilua ylipäänsä.

– Kävelyä ja pyöräilyä tulisi lisätä. Liityntäliikenteessä auton voisi jättää juna-asemalle. Kaupungeissa yksityisautoilulle löytyy vaihtoehtoja, Nykopp pohtii.

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Silta vähähiiliseen yhteiskuntaan – Viisi väitettä maakaasusta

Maakaasun osuus Suomen energiankulutuksesta on n. 8 %. Maakaasuliiketoimintayksikömme johtaja Jouni Haikarainen vastasi viiteen maakaasua koskevaan väittämään.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Biokaasun käyttö on ilmastoteko

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästönsä vuoteen 2030 mennessä. Miten tavoitteeseen päästään?

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Hiilineutraali tulevaisuus rakennetaan yhteistyössä

Gasum edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta yhdessä kumppanien ja sidosryhmien kanssa eri foorumeilla ja verkostoissa sekä käymällä laajaa vuoropuhelua.

Lue lisää