Mistä biokaasua voidaan tehdä ja mihin sitä Suomessa käytetään? Lue lisää biokaasusta osana kiertotaloutta.

 

Tutustu

08.03.2018  

Kiertotalouden valtakausi on vasta alkanut

Jaa:

Kun jätteestä tulee kustannuksen sijaan arvokas raaka-aine, on voittajia aina kaksi. Talouden ja ympäristön uusi yhteispeli – kiertotalous – on noussut kuumaksi Eurooppa-tason puheenaiheeksi. Kysyimme kahdelta suomalaismepiltä Merja Kyllöseltä ja Sirpa Pietikäiseltä, mihin yhteiskunnallinen muutosvoima menee seuraavaksi. Tiivistettynä vastausten viesti on selvä: kiertotalouden valtakausi on vasta alkanut.

Kiertotalous on tullut ryminällä politiikan ja talouden keskusteluihin. Euroopan komissio julkisti kiertotalouspaketin 2015, ja uusia toimenpiteitä on seurannut siitä asti. Tänä vuonna odotettavissa on useampi merkittävä, eri vaiheessa etenevä päätös, toteaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP).

"Jätedirektiiviuudistuksessa on päästy sopimukseen uusista sitovista tavoitteista koskien yhdyskuntajätteiden ja pakkausjätteiden kierrätystä. Jätteiden erilliskeräyksestä tulee vaiheittain pakollista, koskien biojätteitä vuodesta 2023, tekstiileitä vuodesta 2025 ja kotitalouksien ongelmajätteiden keräystä vuodesta 2025 eteenpäin", Pietikäinen sanoo.

Alkuvuodesta 2018 komissio tuli ulos myös muovistrategialla.

"Sen tavoitteisiin kuuluu, että kaikki muovinen pakkausmateriaali on vuoteen 2030 mennessä kierrätettävissä tai uudelleenkäytettävissä samalla, kun kierrätysmuovin kysyntä on nelinkertaistunut ja muovijätteen uusiokäyttö pitkälle kehittynyttä", Pietikäinen kertoo.

Vaikka kertakäyttökulttuurin aika on auttamattomasti ohi, työtä on vielä runsaasti jäljellä: vain noin puolet EU:n alueella syntyvästä jätteestä kierrätetään tai kompostoidaan. Tilanteen muuttamiseksi kiertotalousinnovaatioiden kehitykseen ja kiertotalousajatteluun pohjautuville yritysideoille on saatavissa myös rahoitusta, sanoo GUE/NGL-ryhmässä istuva Merja Kyllönen.

"Kaipaisin erityisesti eri teollisuudenalat ylittävän kiertotalousyhteistyön näkymistä vahvemmin täällä Brysselissä, jotta koko valmistusketjun kaikki mahdollisuudet tulisi varmasti esiteltyä ja kerrottua meille, jotka täällä lainsäädännön kanssa työskentelemme", Kyllönen ehdottaa.

Suomi kiertotalouden kärkimaaksi 2025

Suomessa hallitus on linjannut tavoitteeksi olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Kannuste muutokselle on selkeä, sillä esimerkiksi Sitra arvion mukaan kiertotalouden arvonlisä voi olla yksinomaan Suomessa miljardiluokkaa vuoteen 2030 mennessä.

Mutta näkyykö Suomen edelläkävijäasenne Brysselissä asti? Molemmat europarlamentaarikot vastaavat myöntävästi, ja etenkin Sitran aktiivisuus kerää kiitosta. Kirittävää silti riittää vielä.

"Suomi on viime aikoina profiloitunut vahvasti niin kutsutussa RED II:ssa eli uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen direktiivimuutoksessa – eikä ikävä kyllä pelkästään hyvässä. Toisaalta meillä on esittää todella hienoja materiaali- ja tuoteinnovaatioita muun muassa pakkausteollisuudelle, joilla muovin käyttöä voidaan korvata", Kyllönen pohtii.

"Sitran World Circular Economy Forum sai erittäin hyvin palstatilaa EU-instituutioiden viestinnässä. Laakereilleen ei voi kuitenkaan jäädä onnistumisen huumassa makaamaan, vaan Suomesta on tultava edelleen tänne Brysseliin tasaisin väliajoin kertomaan edistyksestä", Kyllönen jatkaa.

Pietikäisen mielestä Suomen johtorooli näkyy, mutta se saisi näkyä vielä enemmänkin.

"Sitralla on oikea asenne ja palo kiertotalouden ja kiertotalouteen siirtymisen edistämisessä. Toivottavasti myös kaikki ministerit toisivat kiertotalouden tavoitteita esille nykyistä enemmän ministerineuvostossa ja nostaisivat sen yhdeksi Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi."

Pietikäinen kuitenkin peräänkuuluttaa nykyistä tehokkaampia keinoja tehokkaan muutoksen aikaansaamiseksi.

"Yksi keino voisi olla kaikkien tukien lopettaminen fossiilisille polttoaineille ja päätös siirtyä hiilivapaaseen energiatuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi ympäristö- ja sosiaalikriteereistä tulisi tehdä pakollisia julkisissa hankinnoissa, jotka vastaavat noin 20 % bruttokansantuotteesta."

Biokaasu tuo kiertotalouden käytäntöön – kiristyvät päästörajat luovat kysyntää

Kiertotalouden keskiössä on ajatus siitä, että taloudellista kasvua on mahdollista luoda siten, että tuotteet, materiaalit ja raaka-aineet kiertävät ja luovat lisäarvoa pitkällä aikajänteellä.

Esimerkiksi Gasumin biokaasu on aina täysin kotimainen uusiutuva polttoaine, joka valmistetaan biohajoavista jätteistä – vaikka Ikean ruokahävikistä tai K-kauppojen syömäkelvottomasta biojätteestä. Biokaasun tuotannossa sivutuotteena syntyvä ravinnejäännös hyödynnetään puolestaan kierrätyslannoitteena pellolla – ja näin arvokkaat ravinteet jatkavat kiertoaan ekosysteemissä.

Yksi suurimmista lisäarvoista biokaasulle löytyy liikenteestä, jossa se korvaa fossiilisia polttoaineita.

"Mikäli biokaasun koko potentiaali otettaisiin käyttöön, sillä kyettäisiin kattamaan yli kolmannes maantieliikenteen energiantarpeesta. Panostamalla biokaasuun Suomella on mahdollisuus olla kestävän liikenteen eturintamassa", sanoo Gasumin yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Ala-Huikku.

Myös europarlamentaarikot näkevät kiertotalouden kantavan hedelmää myös liikennesektorilla.

"Kiertotaloutta toteuttavilla polttoaineilla on keskeinen rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. Lopulta eri biopolttoaineiden, kuten biokaasun merkityksen ja osuudet liikenteen päästövähennyksille määrittelee teollisuus itse kilpailun kautta – jäsenmaat voivat toki tarjota työntöapua omilla strategioillaan ja tarjoavatkin", Kyllönen sanoo.

Pietikäisen mukaan meillä ei ole aikaa odottaa pelkkää sähköautoihin siirtymistä, vaan samaan aikaan on huolehdittava vanhasta autokannasta.

"Vanhempien autojen ja taajamaliikennebussien muuntaminen kaasuajoneuvoiksi on vähintään yhtä tärkeää kuin sähköautojen osuuden lisääminen. Tavoitteena tulisi olla, että vain sähkö- ja biokaasulla toimivat henkilöautot, jakeluajoneuvot sekä julkinen liikenne sallittaisiin keskusta-alueilla. Luonnollisesti tarpeelliset poikkeukset vammaisen pysäköintiluvan saaneille tulee huomioida. Tämä parantaisi ilmanlaatuakin, vaikuttaen positiivisesti ihmisten terveyteen."

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Jätteen matka kaasuksi – näin syntyy ekologinen polttoaine

Gasumin biokaasulaitoksella Riihimäellä hyödynnetään niin kotitalouksien biojätepussit kuin teollisuuden pilaantuneet ruokaerät.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

5 faktaa pohjoismaisesta kaasuekosysteemistä

Kun lähtökohtana on puhtaampi huominen ja hiilineutraali yhteiskunta, kaasu on keskeisessä asemassa.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Suomi kulkee kohti vähähiilistä yhteiskuntaa biokaasulla

Biokaasun kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomessa kulkee tätä nykyä ennätysmäärä kaasuautoja ja yhä useampi yritys käyttää biokaasua tuotantoprosesseissa.

Lue lisää