Päästökauppa kiristyy - sähkön hinta nousee

Päästökaupan kiristyminen saattaa lisätä uusiutuvaan energiaan kohdistuvia investointeja. EU-lainsäädäntö muuttuu päästökaupan osalta tammikuussa 2019, kun markkinavakausvaranto otetaan käyttöön. Markkinavakausvaranto on päästökaupan hintoja vakauttava mekanismi, joka vähentää päästöoikeuksien määrä markkinoilla.

Uusiutuvan energian tuotannon kannattavuus paranee

Uuden lainsäädännön myötä päästöoikeuksia ei ole enää kaupan yhtä paljon kuin ennen. Rajoitukset vaikuttavat markkinoihin monin tavoin.

"Sähkön hinta nousee. Vaikka fossiilisiin polttoaineisiin nojaavaa sähköntuotantoa on Pohjoismaissa enää vähän, rajayhteydet esimerkiksi Puolaan, Saksaan ja Hollantiin vaikuttavat suoraan sähkön hintaan myös meillä. Näissä maissa käytetään yhä paljon fossiilisia polttoaineita", selventää Gasumin energiamarkkinapalveluiden analyytikko Toni Sjöblom.

Sjöblom huomauttaa, että uusiutuvat energiamuodot ovat samalla muuttumassa ensimmäistä kertaa aidosti kannattaviksi.

"Vesivoima on toki ollut jo aiemmin kannattavaa, mutta nyt myös muiden uusiutuvien energiamuotojen kannattavuus paranee ilman tukia. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää investointeja uusiutuviin energiamuotoihin. Suomessa on jo nyt ilmoitettu esimerkiksi ilman tukea tehtävistä tuulivoimainvestoinneista", hän kertoo.

Päästöjen tuottaminen syö yrityksen tulosta

Toisaalta päästöoikeuksien väheneminen heikentää teollisuuden kilpailukykyä sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

"Päästöjä tuottavien yritysten kannattavuus heikkenee. Lisäksi sähkön hinnan nousu koskettaa välillisesti kaikkia, myös kuluttajia."

Yritysten on Sjöblomin mukaan hyvä huomioida, että päästökatto laskee joka tapauksessa koko ajan.

"Vuonna 2021 alkavalle seuraavalle kaudelle on nykyisen lainsäädännön mukaan tulossa 2,2 prosentin vuosittainen lasku päästöoikeuksien määrässä. Päästökauppaoikeuksien markkinavakausvarannolla leikataan menneiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää 24 prosenttia vuodessa. Leikkaukset koskevat viisivuotiskautta, joka alkaa tammikuussa 2019. Sen jälkeen ylijäämää leikataan nykylainsäädännön mukaan 12 prosenttia vuodessa, Sjöblom lisää.

9.11.2018