Vaasa muuttaa jätteen biokaasuksi
Tulevaisuudessa menestyneimpiä ovat kaupungit, jotka parhaiten hyödyntävät kiertotalouden mahdollisuuksia toiminnassaan. Vaasa on tässä asiassa kaupunkien eturintamassa Suomessa.
Ilmastonmuutos pakottaa kaupungit koviin toimiin, eivätkä kaikki ratkaisut ole helppoja. Hiilineutraali kaupunki on todellisuutta Suomessa vasta, kun liikenne, lämmitys ja teollisuus on saatu toimimaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla.
Ihmiskunnan tulee toimia välittömästi, jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan hillitä 1,5 asteeseen. Näin kertoo ilmastopaneeli IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema raportti, joka herätti sekä tavalliset kansalaiset, median että yritykset.
Me suomalaiset kannamme ilmastonmuutoksen kannalta kyseenalaista titteliä. Hiilijalanjälkemme on maailmanlaajuisesti katsottuna ennätyssuuri.
Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa vuosittain reilusti yli 10 tonnin hiilidioksidipäästön elämäntavoillaan – ja ihan vain elämällä.
Moni kaupunki on jo aikaa sitten ilmoittanut ryhtyvänsä ilmastotalkoisiin. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden mukaan pääkaupunki olisi tällöin vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuodesta 1990. Jäljelle jäävä 20 prosenttia kompensoidaan hiilinieluja lisäämällä tai huolehtimalla päästövähennyksien toteutumisesta kaupungin ulkopuolella.
Myös muut kaupungit pyrkivät kohti kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Tampere ja Lappeenranta ovat asettaneet tavoitteikseen olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, Oulu vuoteen 2040 mennessä ja Turku jo vuoteen 2029 mennessä.
Maailmalla suuntaus on sama. Esimerkiksi Kööpenhamina pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä, ja kaupungin toimenpideohjelmaan kuuluu muun muassa aurinkopaneeleiden reilu lisääminen.
New York City tähtää hiilineutraaliksi vasta vuoteen 2050 mennessä. Uuden Seelannin saastuttavimman kaupungin titteliä pitävä Christchurch puolestaan pyrkii vähentämään nettopäästönsä nollaan vuoteen 2045 mennessä.
Christchurchin hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin New Yorkin. Christchurchin asukkaiden keskimääräinen hiilijalanjälki on 7,8 tonnia vuodessa – huomattavasti vähemmän kuin keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki.
Suurkaupunkien päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että pelkkä valaistuksen vaihtaminen ledlamppuihin ja muutaman ylimääräisen aurinkopaneelin asentaminen ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen.
Monella suomalaispaikkakunnalla suunta on jo oikea. Pääkaupunkiseudun kuntien kasvihuonepäästöt ovat pitkällä aikavälillä laskeneet reilustikin.
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemien laskelmien mukaan kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin kasvoivat vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna noin kaksi prosenttia. Päästöt kuitenkin vähenivät erityisesti liikenteessä ja kulutussähkön käytössä.
Helsinkiläisten todellinen hiilijalanjälki on Helsingin alueella syntyviin päästöihin verrattuna yli kaksinkertainen, kun otetaan huomioon kaupungin ulkopuolella syntyvät epäsuorat päästöt. Ne sisältävät esimerkiksi muualla tuotetun ruuan ja tavaroiden sekä matkustamisen aiheuttamat päästöt.
Hiilineutraalin kaupungin täytyykin keskittyä jatkossa esimerkiksi kasvispainotteisen lähiruuan käyttöön ja muihin vastaaviin keinoihin. Kasvisruoan lisääminen 60 prosentilla tuottaisi merkittäviä vähennyksiä päästöihin.
Tavoitteisiin pääsy vaatii isoja toimia myös maan hallitukselta ja aivan tavallisilta kansalaisilta.
Suomessa kaupunkien suurin päästöjen aiheuttaja on rakennusten lämmitys. Lämmitysenergian tarvetta voitaisiin paikata aurinko- ja tuulivoiman lisäksi muun muassa bioenergialla.
Helsingin kaupungin teettämien tutkimusten mukaan rakennusten lämmönkulutusta voidaan pudottaa taloudellisesti kannattavasti jopa viidenneksellä. Energiatehokkuustavoitteiltaan kunnianhimoinen uudis- ja korjausrakentaminen, rakennusten lämmön talteenotto ja maalämpö pienentävät rakennusten energiankulutusta.
Jos hiilineutraali kaupunki on aidosti tavoitteena, täytyy bioenergiaa, kuten biokaasua, käyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa muutenkin nykyistä enemmän. Esimerkiksi kaupunkibussien polttoaineeksi erilaiset biopolttoaineet sopivat hyvin.
Helsingissä toimivalla energiayhtiö Helen Oy:llä on jo oma ilmastoneutraali kehitysohjelma. Siinä esitetään muun muassa Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen lämmöntuotannon korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla, kuten rakennusten omalla energiantuotannolla eli aurinkosähköllä.
Turun kaupunki pyrkii luopumaan kivihiilen käytöstä kokonaan vuoden 2025 aikana.
Hiilineutraaliksi kaupungiksi tuleminen edellyttää kaupungilta myös laajaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Helsingissä vuonna 2017 teollisuus kulutti noin 5 prosenttia alueella käytetystä sähköstä. Palvelujen osuus sähkönkulutuksesta oli vastaavana aikana noin puolet.
Hiilineutraaliuteen pyrkivän kaupungin kannattaa valjastaa myös digitalisaatio käyttöön. Digitaalisuuden myötä muun muassa energiankulutuksen etäluenta yleistyy ja energiantuotanto hajautuu yhä pienempiin yksiköihin, joita voidaan ohjata digitaalisesti etänä.
Aurinkoenergian kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja pystytään valjastamaan helpommin käyttöön myös hajautetusti. Aurinkopaneeleille onkin ennustettu läpimurtoa suomalaisiin kotitalouksiin jo muutaman vuoden ajan.
Digitaalisuuden vaikutukset kaukolämmön tuotantoon voivat merkittävästi vähentää kaupunkien päästöjä. Digitaalisuuden ansiosta energian käyttäjä voi itse vaikuttaa kulutukseen ja jopa ohjata tuotantoa.
Kuluttajasta tulee digitaalisuuden ansiosta energiantuotannon aktiivinen kumppani. Hän voi myydä ylijäämäenergiaa edelleen ja käyttää energianhallinnassa erilaisia mobiili- ja verkkopalveluja.
Älykästä teknologiaa sisältävien laitteiden avulla voidaan mitata energiankulutusta ja seurata sitä yhä täsmällisemmin. Kertyvää dataa voidaan teknologian avulla analysoida. Tiedon perusteella voidaan parantaa energiatehokkuutta.
Hiilineutraalin kaupungin on kiinnitettävä huomiota myös liikenteen päästöihin. Liikenne on sähkön- ja lämmönjakelun jälkeen toiseksi suurin päästönlähde.
Liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat Suomessa vuonna 2019 noin 11 miljoonaa tonnia. Päästöistä ylivoimaisesti suurin osa on peräisin tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoista.
Vuonna 2019 liikenteen osuus oli pääkaupunkiseudulla 28 prosenttia kokonaispäästöistä. Maailmanlaajuisesti liikenne aiheuttaa noin viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon autokannasta ja liikkumisen muodoista. Uudet autot tuottavat aiempaa vähemmän päästöjä, ja monessa kaupungissa pyritään lisäämään pyöräilyn ja kävelyn suosiota.
Sähköautojen latauspistokkeiden lisääminen kuuluu esimerkiksi Helsingin kaupungin strategiaan. Monen kaupungin omaan kalustoon kuuluu useita kaasuautoja.
Jotta päästöt saadaan alas liikenteessä, tarvitaan aiempaa selkeämpää ja suorempaa kannustusta vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön. Helsingin kaupunki tukee kaasuautojen ja muiden vähäpäästöisten kulkuvälineiden käyttöä alentamalla niiden pysäköintimaksuja.
Vähäpäästöiset henkilöautot ja täyssähkökäyttöiset L-luokan ajoneuvot saavat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista keskustan kadunvarsipaikoilla. Edun saavat kaikki vähäpäästöisiä autoja pysäköivät riippumatta siitä, ovatko he helsinkiläisiä vai eivät.
Autoilta edellytetään vähintään EU-päästötason 6 mukaisia päästölukuja. Esimerkiksi kaasuautoille se tarkoittaa enintään 150 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometriltä.
Kaasuautot ja sähköautot ovat liikenteen päästöjen vähentämisessä avainasemassa. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen osuus Suomen autokannasta on yhä marginaalinen.
Ruotsin teillä ajaa jo yli 50 000 kaasuautoa. Saksassa kaasuautoja on tätäkin reilusti enemmän. Kummassakin maassa kaasuautojen käytön lisäämistä on kannustettu voimakkaasti poliittisin toimin.
Varsinkin kaasuautolle olisi Suomessa paikkansa. Liikennekäytössä biokaasu vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia.
Monella paikkakunnalla panostetaan jo vaihtoehtoihin. Helsingin kaupungin liikelaitokset Stara ja HSL aikovat siirtyä käyttämään polttoaineena pelkästään biopolttoaineita ja uusiutuvaa sähköä. Tavoite aiotaan saavuttaa vuoteen 2025 mennessä.
Kaupunkien onkin toimittava pian, jotta tavoitteet eivät jää pelkäksi sanahelinäksi.
Raskas kalusto tuottaa kaikkien autojen päästöistä kolmanneksen. Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Raskaimpien autojen sähköistämiseen tarvittaisiin johtimet ja suuret akut, eikä kaikkea raskasta kalustoa voida tutkimusten mukaan sähköistää.
Jotta tavoitteisiin päästään, Suomella on erityinen tarve löytää maantieliikenteeseen puhtaita ratkaisuja. Välittömät päästövähennykset ovat tärkeitä, sillä jakelu- ja raskas liikenne tuottavat yli neljänneksen maantieliikenteen päästöistä EU:n sisällä.
Raskas kalusto hyötyy ennen kaikkea nesteytetyn maakaasun (LNG) ja nesteytetyn biokaasun (LBG) käytön lisäämisestä. Esimerkiksi päivittäistavaraketju Lidl on ottanut käyttöönsä kaasukäyttöisen rekan, joka kulkee Lidlin ruokakaupoista kerätystä biomassasta tuotetulla biokaasulla ja Postin Rahtipalvelut on hankkinut kymmenen uutta nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä käyttävää rekkaa syksyllä 2020.
Biokaasusta ja kiertotaloudesta on hyviä kokemuksia muun muassa Kymenlaaksossa, missä käytetään jätteenkeräyksessä kaasuautoja. Muun muassa Kouvolassa biojäteautot kulkevat jo nyt biokaasulla.
Osa kuljetuksista ja henkilöliikenteestä tulee kaupunkeihin myös meriteitse. Kaupunkien kannalta on hyödyllistä, että laivaliikenne on siirtymässä nesteytetyn maakaasun käyttöön. Se on toistaiseksi meriliikenteen puhtain polttoaine.
LNG täyttää meriliikenteen päästörajoitukset. Sen käytöllä on mahdollista saavuttaa jopa 25 prosentin vähenemä hiilidioksidipäästöissä verrattuna dieseliin ja raskaaseen polttoöljyyn.
Toimenpiteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi eivät rajoitu pelkästään sähkön- ja lämmönjakelun sekä henkilöautojen ja raskaan liikenteen päästöjen rajoittamiseen. Moni kaupunki pyrkii jo nyt kasvattamaan joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosiota ja pienentämään siten hiilidioksidipäästöjen määrää.
Euroopassa on tällä hetkellä yli 17 000 kaasubussia, joista yli 2000 Ruotsissa, Kaasubussin hankintahinta on marginaalisesti kalliimpi kuin dieselversion, mutta biokaasun tankkaaminen on edullisempaa dieseliin verrattuna.
Kaasubusseja on käytössä Suomessa jo useammassa kaupungissa mm. Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Vaasassa.
Hiilinielujen lisääminen voi auttaa kaupunkeja saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Hiilinieluja ovat elolliset organismit ja niiden muodostamat kokonaisuudet, kuten meret, kasvit, suot ja metsät.
Hiilinielut sitovat auringon säteilyenergiaa, muuntavat sen orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi ja tuottavat sillä vedestä ja hiilidioksidista happea ja sokeria. Prosessissa käytetään ilmakehän hiilidioksidia. Hiilidioksidia siirtyy biomassaan enemmän kuin sitä vapautuu takaisin ilmakehään.
Esimerkiksi Turun kaupunki pyrkii vahvistamaan Turun alueen ja lähiseutujen kykyä sitoa hiilidioksidia maaperään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huomioidaan kaupungin metsäsuunnitelman päivityksessä hiilinielujen säilyttäminen, korjataan pirstoutunutta viherverkostoa peltoalueita metsittämällä sekä luovutaan metsäomaisuuden myymisestä lyhytaikaisen kassavajeen paikkaamiseksi.
Rakennusten lämmitys on monessa kaupungissa suurin päästöjen aiheuttaja. Energiantarvetta täytyy paikata aurinko- ja tuulivoiman lisäksi muun muassa bioenergialla, kuten biokaasulla.
Biopolttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttöön polttoaineena on syytä panostaa aiempaa enemmän.
Joukkoliikenteessä on syytä lisätä biopolttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttöä.
Pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiota tulee kasvattaa.
Kasvispainotteisemman ruokavalion hyödyntämiseen on syytä rohkaista.
Hiilinieluja eli metsäalueita tulee lisätä kaupunkien asuttamattomilla alueilla.
Päivitetty 16.12.2020