Vaasa muuttaa jätteen biokaasuksi

Tulevaisuudessa menestyneimpiä ovat kaupungit, jotka parhaiten hyödyntävät kiertotalouden mahdollisuuksia toiminnassaan. Vaasa on tässä asiassa kaupunkien eturintamassa Suomessa.

 

Lue lisää

04.04.2019  

Hiilineutraali kaupunki – mitä se vaatii?

Jaa:

Ilmastonmuutos pakottaa kaupungit koviin toimiin, eivätkä kaikki ratkaisut ole helppoja. Hiilineutraali kaupunki on todellisuutta Suomessa vasta, kun liikenne, lämmitys ja teollisuus on saatu toimimaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla.

Ihmiskunnan tulee toimia välittömästi, jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan hillitä 1,5 asteeseen. Näin kertoo ilmastopaneeli IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema raportti, joka herätti sekä tavalliset kansalaiset, median että yritykset.

Me suomalaiset kannamme ilmastonmuutoksen kannalta kyseenalaista titteliä. Hiilijalanjälkemme on maailmanlaajuisesti katsottuna ennätyssuuri.

Keskimääräinen suomalainen aiheuttaa vuosittain reilusti yli 10 tonnin hiilidioksidipäästön elämäntavoillaan – ja ihan vain elämällä.

Hiilineutraali kaupunki – Helsingin, Turun ja Tampereen tavoite

Moni kaupunki on jo aikaa sitten ilmoittanut ryhtyvänsä ilmastotalkoisiin. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden mukaan pääkaupunki ei tuottaisi silloin enää lainkaan kasvihuonepäästöjä.

Myös muut pyrkivät samaan. Tampere on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, Oulu vuoteen 2040 mennessä ja Turku jo vuoteen 2029 mennessä.

Maailmalla suuntaus on sama. Esimerkiksi Kööpenhamina pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä, ja kaupungin toimenpideohjelmaan kuuluu muun muassa aurinkopaneeleiden reilu lisääminen.

Hiilineutraalin kaupungin toteutuminen vaatii järeitä toimenpiteitä

New York City tähtää hiilineutraaliksi vasta vuoteen 2050 mennessä. Samaan pyrkii Uuden Seelannin saastuttavimman kaupungin titteliä pitävä Christchurch.

Christchurchin hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin New Yorkin. Christchurchin asukkaiden keskimääräinen hiilijalanjälki on 7,8 tonnia vuodessa – huomattavasti vähemmän kuin keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki.

Suurkaupunkien päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että pelkkä valaistuksen vaihtaminen ledlamppuihin ja muutaman ylimääräisen aurinkopaneelin asentaminen ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt laskussa

Monella suomalaispaikkakunnalla suunta on jo oikea. Muun muassa pääkaupunkiseudun kuntien kasvihuonepäästöt ovat parhaillaan loivassa laskussa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemien laskelmien mukaan kasvihuonepäästöt laskivat viime vuonna noin kolme prosenttia. Päästöt vähenivät erityisesti liikenteessä, jätteiden käsittelyssä ja sähkön tuotannossa.

Lievä lasku ei silti auta. Tavoitteisiin pääsy vaatii isoja toimia myös maan hallitukselta ja aivan tavallisilta kansalaisilta.

Helsinkiläisten todellinen hiilijalanjälki on Helsingin alueella syntyviin päästöihin verrattuna yli kaksinkertainen, kun otetaan huomioon kaupungin ulkopuolella syntyvät epäsuorat päästöt. Ne sisältävät esimerkiksi muualla tuotetun ruuan ja tavaroiden sekä matkustamisen aiheuttamat päästöt.

Hiilineutraalin kaupungin täytyykin keskittyä jatkossa esimerkiksi kasvispainotteisen lähiruuan käyttöön ja muihin vastaaviin keinoihin. Kasvisruoan lisääminen 60 prosentilla tuottaisi merkittäviä vähennyksiä päästöihin.

Suurimmat saastuttajat kuriin bioenergian avulla

Suomessa kaupunkien suurin päästöjen aiheuttaja on rakennusten lämmitys. Lämmitysenergian tarvetta voitaisiin paikata aurinko- ja tuulivoiman lisäksi muun muassa bioenergialla.

Helsingin kaupungin teettämien tutkimusten mukaan rakennusten lämmönkulutusta voidaan pudottaa taloudellisesti kannattavasti jopa viidenneksellä. Energiatehokkuustavoitteiltaan kunnianhimoinen uudis- ja korjausrakentaminen, rakennusten lämmön talteenotto ja maalämpö pienentävät rakennusten energiankulutusta.

Jos hiilineutraali kaupunki on aidosti tavoitteena, täytyy bioenergiaa, kuten biokaasua, käyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa muutenkin nykyistä enemmän. Esimerkiksi kaupunkibussien polttoaineeksi erilaiset biopolttoaineet sopivat hyvin.

Eroon kivihiilestä

Helsingissä toimivalla energiayhtiö Helen Oy:llä on jo oma ilmastoneutraali kehitysohjelma. Siinä esitetään muun muassa Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen lämmöntuotannon korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla, kuten rakennusten omalla energiantuotannolla eli aurinkosähköllä.

Turun kaupunki pyrkii luopumaan kivihiilen käytöstä kokonaan vuoden 2025 aikana.

Hiilineutraaliksi kaupungiksi tuleminen edellyttää kaupungilta myös laajaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Helsingissä vuonna 2017 teollisuus kulutti noin 5 prosenttia alueella käytetystä sähköstä. Palvelujen osuus sähkönkulutuksesta oli vastaavana aikana noin puolet.

Kohti hajautettua ja päästötöntä energiantuotantoa

Hiilineutraaliuteen pyrkivän kaupungin kannattaa valjastaa myös digitalisaatio käyttöön. Digitaalisuuden myötä muun muassa energiankulutuksen etäluenta yleistyy ja energiantuotanto hajautuu yhä pienempiin yksiköihin, joita voidaan ohjata digitaalisesti etänä.

Aurinkoenergian kaltaisia uusiutuvia luonnonvaroja pystytään valjastamaan helpommin käyttöön myös hajautetusti. Aurinkopaneeleille onkin ennustettu läpimurtoa suomalaisiin kotitalouksiin jo muutaman vuoden ajan.

Digitaalisuuden vaikutukset kaukolämmön tuotantoon voivat merkittävästi vähentää kaupunkien päästöjä. Digitaalisuuden ansiosta energian käyttäjä voi itse vaikuttaa kulutukseen ja jopa ohjata tuotantoa.

Kuluttajasta tulee digitaalisuuden ansiosta energiantuotannon aktiivinen kumppani. Hän voi myydä ylijäämäenergiaa edelleen ja käyttää energianhallinnassa erilaisia mobiili- ja verkkopalveluja.

Älykästä teknologiaa sisältävien laitteiden avulla voidaan mitata energiankulutusta ja seurata sitä yhä täsmällisemmin. Kertyvää dataa voidaan teknologian avulla analysoida. Tiedon perusteella voidaan parantaa energiatehokkuutta.

Liikenne on toiseksi suurin päästönlähde

Hiilineutraalin kaupungin on kiinnitettävä huomiota myös liikenteen päästöihin. Liikenne on sähkön- ja lämmönjakelun jälkeen toiseksi suurin päästönlähde.

Liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat Suomessa vuonna 2017 noin 12 miljoonaa tonnia. Päästöistä ylivoimaisesti suurin osa on peräisin tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä 60 prosenttia on peräisin henkilöautoista.

Vuonna 2017 liikenteen osuus oli pääkaupunkiseudulla 28 prosenttia kokonaispäästöistä. Maailmanlaajuisesti liikenne aiheuttaa noin viidenneksen kasvihuonepäästöistä.

Vähäpäästöisempää liikennettä ja uusia autoja

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon autokannasta ja liikkumisen muodoista. Uudet autot tuottavat aiempaa vähemmän päästöjä, ja monessa kaupungissa pyritään lisäämään pyöräilyn ja kävelyn suosiota.

Sähköautojen latauspistokkeiden lisääminen kuuluu esimerkiksi Helsingin kaupungin strategiaan. Monen kaupungin omaan kalustoon kuuluu useita kaasuautoja.

Jotta päästöt saadaan alas liikenteessä, tarvitaan aiempaa selkeämpää ja suorempaa kannustusta vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön. Helsingin kaupunki tukee kaasuautojen ja muiden vähäpäästöisten kulkuvälineiden käyttöä alentamalla niiden pysäköintimaksuja.

Vähäpäästöiset henkilöautot ja täyssähkökäyttöiset L-luokan ajoneuvot saavat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista keskustan kadunvarsipaikoilla. Edun saavat kaikki vähäpäästöisiä autoja pysäköivät riippumatta siitä, ovatko he helsinkiläisiä vai eivät.

Autoilta edellytetään vähintään EU-päästötason 5 mukaisia päästölukuja. Esimerkiksi kaasuautoille se tarkoittaa enintään 150 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometriltä.

Lisää vaihtoehtoisia käyttövoimia liikenteeseen

Kaasuautot ja sähköautot ovat liikenteen päästöjen vähentämisessä avainasemassa. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen osuus Suomen autokannasta on yhä marginaalinen.

Ladattavia hybridejä oli Suomessa liikennekäytössä vuoden 2017 lopussa noin 5 700, täyssähköautoja noin 1 500 ja kaasuautoja tai kaasua ja bensiiniä käyttäviä autoja noin 3 500 kappaletta.

Ruotsin teillä ajaa jo noin 50 000 kaasuautoa. Saksassa kaasuautoja on tätäkin reilusti enemmän. Kummassakin maassa kaasuautojen käytön lisäämistä on kannustettu voimakkaasti poliittisin toimin.

Varsinkin kaasuautolle olisi Suomessa paikkansa. Liikennekäytössä biokaasu vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia.

Monella paikkakunnalla panostetaan jo vaihtoehtoihin. Helsingin kaupungin liikelaitokset Stara ja HKL aikovat siirtyä käyttämään polttoaineena pelkästään biopolttoaineita ja uusiutuvaa sähköä. Tavoite aiotaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Kaupunkien onkin toimittava pian, jotta tavoitteet eivät jää pelkäksi sanahelinäksi.

Raskaan kaluston on siirryttävä biopolttoaineisiin

Raskas kalusto tuottaa kaikkien autojen päästöistä kolmanneksen. Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Raskaimpien autojen sähköistämiseen tarvittaisiin johtimet ja suuret akut, eikä kaikkea raskasta kalustoa voida tutkimusten mukaan sähköistää.

Jotta tavoitteisiin päästään, Suomella on erityinen tarve löytää maantieliikenteeseen puhtaita ratkaisuja. Välittömät päästövähennykset ovat tärkeitä, sillä jakelu- ja raskas liikenne tuottavat yli neljänneksen maantieliikenteen päästöistä EU:n sisällä.

Raskas kalusto hyötyy ennen kaikkea nesteytetyn maakaasun (LNG) ja nesteytetyn biokaasun (LBG) käytön lisäämisestä. Päivittäistavaraketju Lidl on esimerkiksi ottanut käyttöönsä kaasukäyttöisen rekan, joka kulkee Lidlin ruokakaupoista kerätystä biomassasta tuotetulla biokaasulla.

Kiertotalous yleistyy kaasun tuotannossa

Biokaasusta ja kiertotaloudesta on hyviä kokemuksia muun muassa Kymenlaaksossa, missä käytetään jätteenkeräyksessä kaasuautoja. Muun muassa Kouvolassa biojäteautot kulkevat jo nyt biokaasulla.

Osa kuljetuksista ja henkilöliikenteestä tulee kaupunkeihin myös meriteitse. Kaupunkien kannalta on hyödyllistä, että laivaliikenne on siirtymässä nesteytetyn maakaasun käyttöön. Se on toistaiseksi meriliikenteen puhtain polttoaine.

LNG täyttää meriliikenteen päästörajoitukset. Sen käytöllä on mahdollista saavuttaa jopa 25 prosentin vähenemä hiilidioksidipäästöissä verrattuna dieseliin ja raskaaseen polttoöljyyn.

Biokaasulla toimivampaa joukkoliikennettä

Toimenpiteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi eivät rajoitu pelkästään sähkön- ja lämmönjakelun sekä henkilöautojen ja raskaan liikenteen päästöjen rajoittamiseen. Moni kaupunki pyrkii jo nyt kasvattamaan joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosiota ja pienentämään siten hiilidioksidipäästöjen määrää.

Julkisen liikenteen ajoneuvoista pyritään saamaan aiempaa ympäristöystävällisempiä. Helsingin seudun liikennelaitoksen (HSL) tavoitteena on, että 90 prosenttia sen käyttämästä polttoaineesta on biokaasua tai biodieseliä jo vuoteen 2020 mennessä.

Helsingin kaupungilla on jo käytössä biokaasulla toimivia busseja ja kaksi ainoastaan sähköllä ajettavaa bussilinjaa. Kaasubusseja on käytössä muuallakin, kuten Lappeenrannassa ja Vaasassa. esimerkiksi Vaasassa biokaasua käyttävät bussit ovat kuluttaneet odotettua vähemmän.

Jyväskylässä otetaan kaasubusseja liikenteeseen kesällä 2019. Keski-Suomessa on myös selvitetty laajasti biokaasun käyttöä liikenteessä ja sen edistämistä kunnissa.

Kaupunkeihin tarvitaan lisää hiilinieluja

Hiilinielujen lisääminen voi auttaa kaupunkeja saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Hiilinieluja ovat elolliset organismit ja niiden muodostamat kokonaisuudet, kuten meret, kasvit, suot ja metsät.

Hiilinielut sitovat auringon säteilyenergiaa, muuntavat sen orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi ja tuottavat sillä vedestä ja hiilidioksidista happea ja sokeria. Prosessissa käytetään ilmakehän hiilidioksidia. Hiilidioksidia siirtyy biomassaan enemmän kuin sitä vapautuu takaisin ilmakehään.

Esimerkiksi Turun kaupunki pyrkii vahvistamaan Turun alueen ja lähiseutujen kykyä sitoa hiilidioksidia maaperään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huomioidaan kaupungin metsäsuunnitelman päivityksessä hiilinielujen säilyttäminen, korjataan pirstoutunutta viherverkostoa peltoalueita metsittämällä sekä luovutaan metsäomaisuuden myymisestä lyhytaikaisen kassavajeen paikkaamiseksi.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii monia toimia

  1. Rakennusten lämmitys on monessa kaupungissa suurin päästöjen aiheuttaja. Energiantarvetta täytyy paikata aurinko- ja tuulivoiman lisäksi muun muassa bioenergialla, kuten biokaasulla.

  2. Biopolttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttöön polttoaineena on syytä panostaa aiempaa enemmän.

  3. Joukkoliikenteessä on syytä lisätä biopolttoaineiden ja uusiutuvan sähkön käyttöä.

  4. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiota tulee kasvattaa.

  5. Kasvispainotteisemman ruokavalion hyödyntämiseen on syytä rohkaista.

  6. Hiilinieluja eli metsäalueita tulee lisätä kaupunkien asuttamattomilla alueilla.

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Kaupungit kiertotalouden eturintamassa

Kiertotaloudesta on tullut keskeinen teema energiajärjestelmää käsittelevässä keskustelussa. Ratkaisut tehdään nyt enenevissä määrin kaupungeissa.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Suomi kulkee kohti vähähiilistä yhteiskuntaa biokaasulla

Biokaasun kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomessa kulkee tätä nykyä ennätysmäärä kaasuautoja ja yhä useampi yritys käyttää biokaasua tuotantoprosesseissa.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

EU:n asettamat liikenteen päästörajat voivat vielä kiristyä

Liikenteen päästöjen vähentäminen onnistuu biokaasun ja kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä, sanoo Trafin uusi pääjohtaja Mia Nykopp.

Lue lisää