Itämerta suojellaan polttoainevalinnoilla ja ravinteiden kierrätyksellä

Itämeri ulottuu yhdeksän valtion rannoille, joilla jokaisella on vastuunsa ja mahdollisuutensa ympäristön suojelemiseksi. Itämeren tilaa voidaan parantaa esimerkiksi polttoainevalinnoilla ja ravinteiden kierrätyksellä.

Arvioiden mukaan ihmiset kuluttavat maailmanlaajuisesti vuosittain yli puolikkaan maapallon verran liikaa luonnonvaroja. Ilmaston lämpeneminen, vesistöjen rehevöityminen ja fosforivarojen ehtyminen ovat merkittäviä maailmanlaajuisia ongelmia, joiden vaikutukset ovat nähtävissä myös Itämeressä.

Meriliikenteen päästöjä voidaan vähentää polttoainevalinnoilla, jolloin avainasemassa on nesteytetty maakaasu (LNG). Pohjoismaissa kehittyvä kaasuekosysteemi mahdollistaa lisäksi uusiutuvan nesteytetyn biokaasun (LBG) hyödyntämisen, joka tulee vähentämään päästöjä entisestään.

Biokaasun tuotannossa syntyy myös kierrätysravinteita, joita oikein käyttämällä voidaan pienentää maataloudessa käytettävien ravinteiden valumariskiä Itämereen. Kiertotalouden periaatteiden noudattaminen on keskeinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Kiertotalouden periaatteilla maatalouden päästöt kuriin

Itämeren tilaan vaikuttavat merkittävästi maataloudesta johtuvat ravinteiden valumat. Joillain alueilla Itämeren rannikoilla maataloudessa käytetään esimerkiksi fosforia yli lannoitustarpeen, kun taas toisilla alueilla käyttö on liian niukkaa. Soveltamalla kiertotalouden periaatteita ravinneresurssien hyödyntämiseen saadaan vähennettyä mineraalisten ja fossiilisten ravinteiden käytön ja tuotannon ympäristövaikutuksia.

”Toisin kuin esimerkiksi suorassa eläinten lannan levityksessä pelloille ja perinteisiä teollisia lannoitteita käyttämällä, voidaan biokaasutuotannon osana jalostettavien kierrätysravinteiden sisältämiä ravinteita kohdentaa paremmin maatalouden lannoitekäytössä, ja siten pienentää mineraalisten ja fossiilisten ravinteiden tuotannon ympäristövaikutuksia", Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtaja Johan Grön kertoo.

Suurin ongelma lannan hyödyntämisessä on raha. Lannan prosessointi biokaasulaitoksella vaatii kalliin logistiikan. Usein helpompaa on levittää lanta suoraan takaisin pelloille. Lannan suorasta peltolevityksestä aiheutuu kuitenkin ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasuja ja pelloilta ravinteet voivat huuhtoutua vesistöihin.

”Tuki tarvitaan tekemään lannan käsittely biokaasulaitoksella kilpailukykyiseksi ilmastolle ja ympäristölle haitallisemman suoran peltolevityksen kanssa”, selventää Johan Grön.

Ravinteet, kuten typpi ja fosfori, palaavat hyötykäyttöön osana kiertotaloutta joko kierrätysravinteina teollisuudelle tai kierrätyslannoitteina maatalouteen. Kierrätysravinteiden ja -lannoitteiden käyttö vähentää mineraalisten ja fossiilisten ravinteiden käyttöä, jolloin myös niukkojen fosforivarantojen käyttö ja fossiilisten ravinteiden valmistamisesta aiheutuvat päästöt vähenevät.

Biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen käytöllä maanparannuskompostina on myös maan kuohkeutta ja kasvukuntoa parantava vaikutus sen sisältämän hiilen vuoksi. Maanparannuskompostin sisältämä hiili sitoo hiilidioksidia maaperään lannoitekäytössä, toisin kuin jos biomassa hävitettäisiin esimerkiksi polttamalla, jolloin siinä oleva hiili vapautuisi hiilidioksidina ilmakehään.

Polttoainevalinnoilla Itämeren tilannetta parannetaan jo nyt

On selvää, että liikenteen päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Itämerellä laivojen energiatehokkuuden lisäksi avainasemassa ovat polttoainevalinnat.

Laivaliikenteessä käytettävä LNG on dieseliin ja raskaaseen polttoöljyyn verrattuna ympäristöystävällisempi valinta. Nesteytetyn maakaasun (LNG) hiilidioksidipäästöt ovat jopa 25 prosenttia pienemmät muihin polttoaineisiin verrattuna. LNG:stä ei myöskään synny rikkipäästöjä ja se täyttää jo voimassa olevat sekä tulevaisuudessa tiukentuvat päästörajoitukset, jotka koskevat typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä.

LNG:n käyttö meriliikenteessä yleistyy kovaa vauhtia. Pohjoismaihin kehittynyt kaasun jakeluinfrastruktuuri mahdollistaa jo nyt LNG:n käytön kattavasti meriliikenteessä. Valtaosa uusista ja Itämerelle suunnitteilla olevista aluksista käyttää polttoaineena LNG:tä. Lisäksi LNG:n avulla voidaan korvata öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä myös teollisuudessa, energiantuotannossa ja raskaassa maantieliikenteessä.

Kaasuekosysteemi mahdollistaa myös uusiutuvan nesteytetyn biokaasun (LBG) käytön meriliikenteessä. LBG:tä on mahdollista jaella ja käyttää kaikissa samoissa paikoissa kuin LNG:tä ja näin vähentää liikenteen päästöjä entisestään. Sekä LNG:tä ja LBG:tä käyttämällä vältytään myös esimerkiksi öljyvuodoista aiheutuvista päästöistä.

Itämeren suojelussa kunnianhimon taso on pidettävä korkealla

Itämeri on alueena ollut jo pitkään pioneeri rikkipäästöjen vähentämisessä. Nyt alueen meriliikenne voi toimia pioneerina myös kasvihuonepäästöjen rajoittamisessa.

"Gasum tekee konkreettisia panostuksia Itämeren tilanteen ratkaisemiseksi. Stora Enson kanssa yhteinen Nymöllan biokaasulaitoshanke Ruotsissa ja Lohjan biokaasulaitos Suomessa. Biokaasun nesteytys toteutuu Turun biokaasulaitoksessa", Grön kertoo.

4.11.2019