Ympäristöministeri Mikkonen: Vuonna 2030 kiertotalous on tavallinen tapa ajatella

Hyvät kiertotalousratkaisut tulee seuraavaksi skaalata suurempaan mittakaavaan, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi biokaasuntuotannon kasvattamista ja lannan ohjaamista biokaasun raaka-aineeksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) uskoo, että kiertotalous on luonteva ja välttämätön suunta, johon koko talousajattelu on kehittymässä. Kymmenen vuoden kuluttua erillistä kiertotaloutta ei käsitteenä ehkä tarvita lainkaan, sillä kiertotalousajattelu muuttuu kaiken toiminnan pohjaksi, Mikkonen uskoo. Se näet tarjoaa ratkaisuja vähenevien resurssien maailmassa.

– Kiertotalous yleistyy jo olosuhteiden pakosta. Se on vastaus kahteen tämän hetken suurimpaan globaaliin haasteeseen, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden nopeaan heikkenemiseen.

Kun resurssit kiertävät, niukkenevia neitseellisiä luonnonvaroja tarvitaan yhä vähemmän. Materiaalivirtojen hallinnan lisäksi suhtaudumme tulevaisuudessa uudella tavalla myös energiaan, palveluihin ja jopa koko omistamisen käsitteeseen.

Osaaminen laajasti käyttöön

Mikkosen arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä jo paljon osaamista, joka kiinnostaa kotimaassa ja kansainvälisestikin. Meillä on paljon pieniä toimijoita, joilla on innovatiivisia ratkaisuja.

– Esimerkiksi asuntojen lämpimästä vedestä saataisiin uusilla innovaatioilla energia talteen. Toisaalta jakamis- ja alustatalouden palvelut mahdollistavat yhä useammalle palvelun ostamisen tavaran hankinnan sijaan, Mikkonen havainnollistaa.

Hieman suuremmassa mittakaavassa on toki jo rakennettu esimerkiksi biokaasuverkostoa. Myös esimerkiksi Motiva kehittää vauhdilla Teolliset symbioosit -toimintamalliaan, jossa rakennetaan maakunnittain resurssitehokkuuden kumppanuuksia ja ohjataan teollisuuden sivuvirtoja hyötykäyttöön.

Keinoja meillä siis on jo. Valtakunnan tasolla suuri haaste onkin saada uudet ajatukset ja teknologiat skaalautumaan koko yhteiskuntaan.

– Nyt on ratkaistava se, miten hyvät ajatukset ja toimivat ratkaisut saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja miten pääsemme myymään niitä.

Koko ajattelu murroksessa

Jotta kiertotalousajattelusta todella tulisi arkista, tarvitaan koko yhteiskunnassa Mikkosen mukaan myös ajattelun muutosta.

Harvoin käytettävän työkalun omistamisen sijaan voisikin ostaa palvelun, joka johtaa samaan lopputulokseen. Yhteiskäyttöauton käyttöaste on paljon omistusauton käyttöastetta korkeampi, jolloin kulut jakautuvat tasaisemmin, Mikkonen havainnollistaa. Sama koskee esimerkiksi tilannetta, jossa asunnon vuokraa poissaolon ajaksi eteenpäin sopivan sovelluksen kautta.

– Varsinkin nuori sukupolvi on jo ymmärtänyt aiem­paa paremmin, että näinkin voi toimia.

Lanta tarvitaan hyötykäyttöön

Kiertotalouden laajenemista hankaloittavat tällä hetkellä aivan konkreettiset hallinnolliset ja lainsäädännölliset yksityiskohdat. Mikkosen mukaan hallinnon tasolla on esimerkiksi pohdittava uudestaan, kuinka materiaalivirroista puhutaan. Nyt puhutaan jätteestä, mikä sulkee pois jatkokäytön mahdollisuuksia – kiertotalousajattelussa puhuttaisiin materiaalista.

Innovaatioiden skaalautuminen tarvitsee hallinnolta myös kohdennetumpaa tukea. Tästä esimerkkinä on Mikkosen mukaan lannan hyötykäyttö biokaasun materiaalina.

Maatalouden sivuvirtana syntyy suuria määriä lantaa, jota levitetään usein pelloille. Jos lanta levittämisen sijaan jalostetaan biokaasuksi, saadaan siitä kiertoon sekä energia että ravinteet. Samalla vältytään ravinteiden vesistövalumilta.

– IPCC:n kesällä 2019 julkaisema, maankäyttösektoria koskeva raportti korosti tätä näkökulmaa entisestään. Lannan levityksen vuoksi raivataan myös turvemaata pelloiksi, Krista Mikkonen kertoo.

Lannan ja muun orgaanisen jätteen, kuten elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, tehokas jalostaminen biokaasuksi ja ravinteiksi vaatii tällä hetkellä investointeja.

– Olemme varautuneet biokaasun osalta siihen, että pystymme tukemaan erilaisia hankkeita nopeallakin aikataululla.

Reitti viitoitetaan nyt

– Hallinnollista pohjatyötä biokaasun ja kiertotalouden kanssa on toki tehty: esimerkiksi keväällä laadittiin ravinteiden kierron toimenpideohjelma. Seuraavaksi siinä esitettyjä toimenpiteitä halutaan viedä eteenpäin, Krista Mikkonen kertoo.

Tekeillä on myös strategioita, joissa täsmennetään sitä, kuinka hallitusohjelman kiertotaloustavoitteet saavutetaan. Lähiaikoina aletaan työ- ja elinkeino­ministeriön johdolla työstää kansallista biokaasuohjelmaa, jossa biokaasun tukemiskeinoissa päästään yksityiskohtaiselle tasolle.

Suuremmassa kuvassa tekeillä on laaja kiertotalouden strateginen ohjelma. Siinä määritellään keinot ja reitit, joilla Suomen kiertotalousosaamista ja -ajattelua saadaan kehitettyä ja käyttöön mahdollisimman no­peasti.

Ympäristöministeriössä kääritään siis nyt hihoja, ja jatkossa yhteistyötä tarvitaan joka tasolla. Vaikka tekemistä riittää, Mikkonen on varma, että kiertotalousajattelu lyö kyllä itsensä yhteiskunnassa läpi.

– Sen hyödyt ovat niin ilmeiset kaikille osapuolille.

8.10.2019