Biokaasun tuotanto on olennainen osa kiertotaloutta. Biokaasun tuotannossa biojätteiden ja muiden jätteiden ravinteet saadaan hyödynnettyä kestävästi ja tuotetun biokaasun avulla vähennetään liikenteen päästöjä. Näin kiertotalous toimii biokaasun tuotannossa – ota termit haltuun!
Kiertotalouden keskeinen ajatus on, että materiaaleja ja raaka-aineita ei nakata roskikseen, vaan ne otetaan uudelleen käyttöön. Tällöin raaka-aineiden arvo säilyy, niiden haittavaikutukset ympäristölle pienenevät ja hyödyntämättömän jätteen määrä vähenee.
Biokaasun tuotanto on tärkeä osa kiertotaloutta, sillä siinä otetaan talteen mädätyksessä syntyvä energia ja kierrätetään tärkeät ravinteet uusiokäyttöön lannoitteiksi tai teollisuuden ravinnetuotteiksi.
Erilliskerätty biojäte tarkoittaa, että biojätteitä kerätään omiin jäteastioihin. Jos biojätteet päätyvät muun jätteen sekaan, niitä ei voida hyödyntää ja kierrättää. Valtaosa erilliskerätystä biojätteestä käytetään biokaasun tuotantoon.
Erilliskerättyjen biojätteiden määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä, koska jätteenkäsittelyn tavoitteet kiristyvät. Vielä lähes puolet biojätteestä ei päädy erilliskeräykseen, joten lajittelua tehostamalla biojätteen määrä voisi kasvaa nopeastikin.
Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää metaania, hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina muun muassa rikkiyhdisteitä.
Biokaasulaitoksessa kaasun ainesosat saadaan talteen hyötykäyttöä varten sen sijaan, että ne vapautuisivat ilmakehään. Luonnossa biokaasua syntyy jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa.
Biokaasua voidaan hyödyntää liikenteen polttoaineena, sähköntuotannossa tai lämmityksessä. Ensin raaka biokaasu kuitenkin puhdistetaan hiilidioksidista ja epäpuhtauksista.
Hygienisointi on käsittely, joka tehdään jätemassalle ennen kuin se päätyy biokaasureaktoriin. Jäte kuumennetaan 70 asteen lämpöiseksi noin tunnin ajaksi, jolloin esimerkiksi salmonella- ja kolibakteerit kuolevat.
Anaerobisessa käsittelyssä eli mädätyksessä jätteistä saadaan kaasua ja ravinnejäännöstä/jäännöslietettä. Mädätys tapahtuu hapettomissa olosuhteissa biokaasulaitoksen reaktorissa, noin 37 asteen lämpötilassa. Mädätyksestä vastaavat reaktorin sisällä elävät mikrobit.
Käsittelyn avulla lannan ja biojätteiden hajuhaitat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hygieenisyys paranee. Samalla saadaan puhdasta energiaa, biokaasua.
Lue, kuinka jätteestä tehdään kaasua Gasumin biokaasulaitoksella Riihimäellä
CO₂-päästöjä eli hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää kierrätyksellä. Biokaasulaitoksissa syntyvää biokaasua voidaan muun muassa jalostaa autojen polttoaineeksi, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet.
Maanviljelyksen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää huomattavasti vaihtamalla perinteiset, uusiutumattomalla energialla tuotetut lannoitteet kierrätysravinteisiin tai orgaanisiin lannoitteisiin.
Liikennebiokaasua syntyy, kun kaasulaitoksissa syntyvä raaka biokaasu puhdistetaan ja metaanipitoisuutta kasvatetaan lähes sataan prosenttiin. Liikennebiokaasua käytetään autojen polttoaineena.
Liikennebiokaasua voidaan myös nesteyttää, jolloin se soveltuu polttoaineeksi raskaaseen liikenteeseen ja laivoihin. Tätä nesteytettyä biokaasua kutsutaan yleisesti LBG:ksi.
Kaasuauton pääasiallinen polttoaine on maa- tai biokaasu. Kaikki Suomessa myytävät kaasukäyttöiset henkilöautot ovat niin sanottuja bifuel-malleja, joissa on kaasutankin lisäksi bensatankki.
Näin kaasuautoilijat kertovat kokemuksistaan kaasuautoon vaihtamisesta
Kierrätysravinne syntyy biokaasulaitoksissa samassa mädätysprosessissa, missä jätemassasta otetaan talteen biokaasu. Tärkeimmät biokaasulaitoksissa talteen otetut kierrätysravinteet ovat typpi ja fosfori.
Ravinteet jäävät mädätysjäännökseen, jota voidaan käyttää peltojen lannoittamiseen sellaisenaan. Tällöin kierrätyslannoitteilla korvataan väkilannoitteiden mineraalisia ja fossiilisia ravinteita, joiden tuottamisessa on negatiivisia ympäristövaikutuksia. Mädätysjäännöksen lannoitekäyttöä säädellään lailla.
Kierrätysravinteita käytetään myös jatkojalostettuna teollisuuden prosesseissa ravinnelähteenä.
Orgaaniset lannoitteet ovat jatkojalostettuja kierrätysravinteita. Perinteisiin lannoitteisiin verrattuna orgaanisten lannoitteiden valmistaminen on edullista ja ympäristöystävällistä. Orgaaniset lannoitteet eivät kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja ja niiden valmistamiseen kuluu paljon vähemmän energiaa.
Maatalouden sivuvirtoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kasvavassa määrin biokaasulaitoksissa. Tällaisia sivuvirtoja ovat tähteet, joita ei hyödynnetä muualla, kuten lanta, olki ja kesantonurmi. Niiden käyttö energiantuotantoon ei ole pois ruoantuotannosta.
Lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa - miten Suomi voisi kiriä naapurimaat kiinni?
Ravinneomavaraisuus on tilanne, jossa Suomeen ei tarvitsisi enää tuoda epäorgaanisesti tuotettuja lannoitteita, vaan kasvien viljelyssä tarvittavat ravinteet saataisiin kiertotaloudesta.
Lanta Jos eläinten lanta otettaisiin talteen karjatiloilta ja käsiteltäisiin biokaasulaitoksissa helpommin levitettävään muotoon, syntyneillä lannoitteilla voitaisiin lannoittaa merkittävä osa maan pelloista. Lannan käyttö raaka-aineena mahdollistaisi samalla biokaasutuotannon merkittävän lisäämisen.
Kiertotalouden sanakirjan asiantuntijana Biokaasuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.
23.10.2019