23.05.2016

HS Vieraskynä: Kaasu sillanrakentajana energiamurroksessa

Julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksena 23.5.2016

Maakaasun päästöt ovat sähköntuotannossa puolet pienemmät kuin kivihiilen. Maakaasun kilpailukykyä pitäisikin parantaa uudistamalla energiaverotusta.

ENERGIASEKTORI on valtavien mullistusten edessä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii nopeaa luopumista fossiilisista polttoaineista.

Pariisin ilmastokokouksessa tehdyt päätökset merkitsevät käytännössä ilmastotoimien kaksinkertaistamista vuoden 2020 jälkeen. Kivihiilestä luopuminen on tärkein askel tässä kehityksessä.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n skenaarioissa uusiutuvien energialähteiden avulla ja energian käyttöä tehostamalla voitaisiin saavuttaa jopa kolme neljännestä tarvittavista päästöleikkauksista.

Suomen koko energiatuotannon pitäisi olla lähes hiiletöntä tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen hallitus onkin antanut vahvan signaalin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen puolesta. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä luopua kivihiilestä ja puolittaa öljyn käyttö. Samalla lisätään uusiutuvan energian osuutta. Jos näihin tavoitteisiin päästään, Suomi nousee kärkeen kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.

PÄÄSTÖTAVOITTEET ovat varsin selvät, mutta se, miten lopputavoitteeseen – hiilineutraaliin yhteiskuntaan – edetään, on paljon monimutkaisempi kysymys.

Energiamuutoksessa on olennaista sillan rakentaminen tulevaisuuteen: se, miten uusi ja vanha energia saadaan tehokkaasti toimimaan yhdessä siirtymävaiheessa. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman tuotantomäärät vaihtelevat sään mukaan eivätkä aina osu yksiin kulutuksen kanssa. Niinpä ne tarvitsevat enemmän joustoja kuin perinteinen energia. Joustoja voi tarjota esimerkiksi kaasuvoimala, joka pystyy reagoimaan sään muutoksiin nopeasti.

Kaasu ja kaasuinfrastruktuuri voivatkin olla tärkeä sillanrakentaja energiamuutoksessa.

Maakaasun päästöt sähköntuotannossa ovat puolet pienemmät kuin kivihiilen. Kaasu myös mahdollistaa uusiutuvan sähkön tuottamista. Tarpeen yli menevästä tuuli- tai aurinkoenergiasta voidaan valmistaa metaanikaasua, joka voidaan syöttää kaasuverkostoon biokaasun tai puupohjaisen synteettisen biokaasun lailla.

Lisäksi kaasu on erinomainen polttoaine lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, joka on ollut suomalaisen energiahuollon kulmakivi.

ENERGIAPOLITIIKALLA ohjataan energiajärjestelmän muutosta. EU:n päästökaupan pitäisi teoriassa ohjata kehitystä oikeaan suuntaan, mutta valitettavasti idea ei liian alhaisen päästöoikeuden hinnan vuoksi toimi. Kotimaisilla ohjauskeinoilla, kuten fossiilisten polttoaineiden verotuksella, voidaan vaikuttaa polttoaineiden keskinäiseen kilpailukykyyn ja päästökaupasta riippumatta auttaa kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Hallituksen energiavisio on kunnianhimoinen, mutta ohjauskeinot tulisi päivittää. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden vero suosii nyt kivihiiltä maakaasun ja kotimaisten polttoaineiden sijaan. Tämä on ilmaston kannalta huono asia.

Nykyinen energiaveromalli on osaltaan vähentänyt maakaasun käyttöä yli 40 prosenttia viidessä vuodessa ja korvannut sen usein kivihiilellä. Yhteistuotantosähkön määrä on siksi vähentynyt, ja suurten kaupunkien hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet.

Jos tämä kehitys jatkuu, vaarana on, ettei kaasuinfrastruktuuri kannata ja edessä voi olla sen alasajo. Samalla valikoimastamme poistuisi tärkeä keino, jonka avulla voisimme lisätä uusiutuvan sähkön määrää.

TILANNE voidaan korjata parantamalla maakaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen niin, että nykyisen voimalaitoskannan ajojärjestys – se, mitkä laitokset tuottavat kulloinkin sähköä ja kuinka paljon – saadaan muutettua vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita bioenergia- ja kaasuyhteistuotantovoimalaitoksia suosivaksi.

Tämä tukisi myös alaan liittyvää vientiteollisuuttamme ja voisi tehdä Suomesta edelläkävijän energiatehokkaan yhteistuotannon ja hajautetun energiantuotannon yhdistämisessä innovatiivisesti. Tämä edesauttaisi sähkötuotannon omavaraisuuden kasvattamista.

Verotusta uudistettaessa tärkeintä on arvioida uudistusten ohjausvaikutukset huolellisesti. Verotuksen tulee ohjata kohti vähäpäästöisiä polttoaineita ja varmistaa, että kotimaista kaasuinfrastruktuuria voidaan ylläpitää ja käyttää tehokkaasti hyödyksi, kun siirrytään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Peter Lund ja Johanna Lamminen

Lund on professori Aalto-yliopistossa. Lamminen on Gasum Oy:n toimitusjohtaja.