30.10.2018

Maa- ja biokaasu osana liikenteen päästöjen vähentämistä

Eurooppalainen Transport & Environment -järjestö julkisti 24.10.2018 raporttinsa, jossa pyrittiin selvittämään fossiilisen maakaasun liikennekäytön ilmastovaikutuksia. Järjestön selvityksen mukaan kestävästi tuotettu biokaasu on hyvä keino vähentää päästöjä liikenteessä. Toisaalta selvityksen mukaan, kun otetaan huomioon elinkaarenaikaiset päästöt, fossiilisen kaasun liikennekäytön ympäristövaikutukset ovat samansuuntaisia kuin öljypohjaisilla fossiilisilla polttoaineilla.

Olemme osallistuneet keskusteluun aiheesta niin Brysselissä kuin Suomessakin, koska on hyvä tuoda keskusteluun myös pohjoismainen näkökulma.

T&E:n raportin mukaan fossiilisen kaasun liikennekäytön ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa paremmin huomioon koko arvoketjussa syntyvät päästöt. Selvityksen mukaan erityisesti tuotanto- ja kuljetusvaiheessa syntyvät metaanipäästöt voivat lisätä fossiilisen kaasun elinkaaripäästöjä huomattavasti.

Kaasualan toimijat ovat sitoutuneet vähentämään arvoketjussa tapahtuvien metaanipäästöjen määrää. Teknologia tähän on jo olemassa ja toimijat alentavat metaanipäästöjään arvoketjussa. Hyödyntämällä jo käytössä olevia kokemuksia laajemmin vaikkapa Pohjanmeren kaasukentiltä, metaanipäästöjen määrä tulee lähivuosina laskemaan. Tämä on kannattavaa paitsi ympäristön myös liiketoiminnan kannalta.  Kuten T&E:n raportissakin todettiin, metaanipäästöjen vähentäminen noin 40–50 prosentilla onnistuu kustannusneutraalisti.

Lisäksi on otettava huomioon, että maakaasun elinkaarenaikaisten päästöjen määritteleminen ei ole yksinkertainen tehtävä. VTT:n Suomen hallitukselle tänä syksynä tekemässä selvityksessä todettiin, että ”tuotantoketjujen aiheuttamissa päästöissä esiintyy hyvin paljon vaihtelua riippuen esimerkiksi tuotannossa käytetyistä teknologioista ja polttoaineista sekä kuljetusmatkoista ja -tavoista. Yhden kattavan päästöluvun määrittäminen onkin siksi lähes mahdotonta”. T&E:n selvityksessä käytetty data maakaasun osalta ei sovellu suoraan Suomeen eikä Pohjoismaihin, vaan perustuu hyvin erilaiseen lähtötilanteeseen ja lukuihin. Tämän vuoksi Suomessa käytettävän fossiilisen liikennekaasun elinkaarenaikaisia päästöjä ei tulisikaan verrata eurooppalaiseen keskiarvoon.

Maakaasun toimitusketjun ympäristövaikutusten tiedostaminen ja pyrkimys päästöjen vähentämiseen on yksi Gasumin keskeisimmistä yritysvastuutavoitteista. Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa käytetyn maakaasun koko elinkaaren aikana kasvihuonekaasupäästöistä 87,5 % muodostuu Gasumin asiakkaiden käytöstä, 12,2 % toiminnoista Venäjällä ja 0,3 % prosenttia maakaasun siirrosta Suomessa. Gasum on viime vuosien aikana tehnyt mittavia toimenpiteitä maakaasun siirtoverkoston (ml. kompressoriasemat) metaanipäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Toimitusketjun kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu pienentämään vuoden 2012 tasosta 12 prosenttia energiasäästötoimenpiteiden ja ympäristöohjelmien avulla.

Myös nesteytetyn maakaasun (LNG) osalta on arvioitava kunkin toimijan omat arvoketjut, eikä nojattava esimerkiksi eurooppalaisiin keskiarvoihin. Gasumin tytäryhtiö, pohjoismaiden suurin nesteytetyn maakaasun toimija Skangas, käyttää Norjan Risavikassa tapahtuvassa nesteytysprosessissaan vain uusiutuvista energialähteistä saatavaa sähköä. Osin tämän vuoksi norjalaisen LNG:n elinkaaripäästöt ovat noin 30 prosenttia alhaisemmat eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna. Lisäksi on hyvä huomioida, että raskaiden ajoneuvojen sekä meriliikenteen kaasumoottoritekniikka on kehittynyt viime vuosina merkittävästi, mikä on pienentänyt metaanipäästöjä jo nyt.

Biokaasun päästövähennyspotentiaalista saadaan eniten irti liikenteessä

T&E:n raportissa kestävästi tuotettu biokaasu nähdään pääosin hyvänä asiana – olettaen, että biokaasun tuotantoprosessissa ei synny metaanipäästöjä. Erityisesti erityyppiset jätteet ja lanta nähdään kestävyysnäkökulmasta parhaina raaka-aineina biokaasun tuotannolle. Raportti kuitenkin suosittelee, että rajoitetusta raaka-ainepotentiaalista johtuen biokaasun käyttö kohdistettaisiin korvaamaan fossiilista maakaasua ensisijaisesti lämmityksessä ja teollisuudessa.

On hyvä ottaa huomioon, että Pohjoismaissa biokaasun tuotannossa käytettävä raaka-ainepohja on laaja (mm. lanta ja maatalouden biomassat, biojätteet ja lietteet, teollisuuden sivuvirrat, puupohjaiset tähde- ja sivutuoteraaka-aineet). Pohjoismaissa nähdään laajasti biokaasun arvon maksimoituvan juuri liikenteen päästöjen vähentämisessä, jossa keinovalikoima päästöjen vähentämiseksi on rajallinen verrattuna energiasektoriin. Suomessa tällä hetkellä myydystä liikennekaasusta jo noin 50 prosenttia on uusiutuvaa biokaasua ja Ruotsissa biokaasun osuutta liikenteessä on määrätietoisesti nostettu lähes 90 prosentin tasolle.

Parhaillaan kehittyvä raskaan liikenteen kaasukäyttöisyys tulee alussa olemaan fossiiliseen LNG:hen nojaavaa. Biokaasun tuotantoon sopiva laaja raaka-ainepohja sekä Gasumin investoinnit biokaasun nesteytyskapasiteettiin esimerkiksi Turussa ja Ruotsin Nymöllassa tuovat nesteytetyn biokaasun pian osaksi myös mahdollisimman monen LNG-käyttöisen raskaan liikenteen ajoneuvon polttoainevalikoimaa. Tämä ei toki yksin ratkaise liikenteen päästövähennystavoitteita, mutta tuo yhden mahdollisuuden toimijoille ja kuluttajille vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä merkittävästi.

Lisätietoja:
Jussi Vainikka, Business development manager, Gasum
p. 040 553 3033, etunimi.sukunimi@gasum.fi

Olga Väisänen, johtaja, viestintä, Gasum
p. 040 554 0578, etunimi.sukunimi@gasum.fi