Skangas on nyt Gasum

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tänään julkaisemassa loppuraportissa tarkastellaan, miten liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan pidemmällä aikavälillä poistaa. Suomen kasvihuonepäästöistä viidennes tulee tällä hetkellä liikenteestä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on peräti 93 prosenttia.  

”On hienoa, että kaasu nostettiin raportissa esiin yhtenä keskeisenä keinona vähentää liikenteen päästöjä. Hiilettömään liikenteeseen pääsemiseksi meidän on otettava kaikki keinot käyttöön pian heti seuraavien hallituskausien aikana: autokannan on uudistuttava ja vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyttävä. Työryhmä nosti biokaasun sähkön ja biopolttoaineiden rinnalle tasaveroisena liikennekäytössä vuonna 2045. Kotimaisen biokaasun tuotantoa on lisättävä huomattavasti, jotta päästövähennystavoitteisiin päästään”, Gasumin biokaasutuotteiden ja -ratkaisujen johtaja Matti Oksanen kuvaa työryhmän työtä.

Loppuraportissa esitetään laaja joukko toimenpiteitä erilaisista taloudellisista ohjauskeinoista investointeihin ja informaatio-ohjaukseen. Keskeisimpiä tavoitteita tulee olla saada autolla liikkumisen suoritteen kasvu taittumaan, merkittävän paljon nykyisiä suunnitelmia nopeampi ajoneuvokannan uudistuminen sekä biopolttoaineiden ja biokaasun osuuden nopea kasvu.

Biokaasu on merkittävä vaihtoehto kasvihuonekaasujen vähentämisessä

Työryhmä näki biokaasun roolin hiilettömään liikenteeseen pääsemiseksi erittäin tärkeänä: biokaasu olisi sähkön rinnalla merkittävä käyttövoimavaihtoehto kasvihuonekaasujen vähentämisessä vuonna 2045. Energiamäärällä mitattuna biokaasua olisi liikennekäytössä vuonna 2045 lähes yhtä paljon kuin uusiutuvaa dieseliä eli noin 10 TWh. Tämä tavoite tarkoittaa tuotantokapasiteetin noin kymmenenkertaistamista nykyhetkeen, jossa Suomessa tuotetaan vasta noin 1 TWh biokaasua vuodessa.

”Biokaasulla on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä jopa 85 prosenttia verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Uusiutuvaa kotimaista biokaasua tuotetaan esimerkiksi biohajoavista jätteistä, jätevesilietteestä sekä teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista. Biokaasun tuotanto edustaa myös kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä valmistuksen sivutuotteena syntyviä kierrätysravinne- ja lannoitetuotteita voidaan käyttää niin teollisuuden kuin maatalouden tarpeisiin mikä vähentää entisestään päästökuormitusta.”, Oksanen kuvaa biokaasun hyötyjä.

Suomen teille tarvitaan lisää kaasuautoja

Työryhmän tavoitteeseen pääsemiseksi kaasuautojen määrää tulisi Suomessa kasvattaa merkittävästi. Suomen teillä tulisi olla noin 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin 250 000 kaasuautoa vuonna 2045. Raskaassa kalustossa tavoitteet ovat noin 6 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja peräti noin 22 000 vuonna 2045. Kaasukäyttöisiä pakettiautoja tarvittaisiin vastaavasti 14 000 ja 41 000 kappaletta.

Ajoneuvokannan uusiutumista voidaan vauhdittaa mm. polttoaineverolla ja hankintatuella vähäpäästöisille ajoneuvoille. Myös auto- ja ajoneuvoveron päästöporrastuksella voidaan vahvistaa polttoaineveron ja hankintatukien vaikutusta.

”Työryhmä tunnisti, että biokaasumarkkinan rakentumiseen tarvitaan jatkossakin ennustettavuutta ja antoi selkeän signaalin biokaasun verottomuuden jatkamisesta. Puhtaan raskaan kaluston määräaikaisilla hankintatuilla voidaan myös nopeuttaa päästöjen vähentämistä. Kaasuautojen hankintakustannus ja käyttökustannukset ovat hyvinkin kilpailukykyiset jo nyt kun sähköistymisestä vasta odotetaan mahdollisuutta myös aivan tavallisille ihmisille.”, Oksanen kuvaa työryhmässä käytyä keskustelua.

Kaasun jakeluinfrastruktuurin tulee vastata asiakkaiden tarpeita

Myös kaasun jakeluinfrastruktuurin tulee olla työryhmän mukaan asiakastarpeita vastaavassa kunnossa. Tämän vuoksi tuet jakeluinfrastruktuurin kehittämiseen Suomessa ovat ainakin alkuvaiheessa tarpeen.

Gasum on jo vuosia rakentanut pohjoismaista kaasumarkkinaa selkein toimenpitein. Liikennesektorilla on keskeinen rooli yhtiön strategiassa ja se on lisännyt kaasutankkausasemien määrää Suomessa. Yhtiöllä on suunnitelmissa rakentaa lähivuosina kaiken kaikkiaan noin 50 raskaan liikenteen asemaa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Uudet tankkausasemat sijoitetaan logistiikkatoimintojen kannalta keskeisiin solmukohtiin, ja ne tukevat raskaan liikenteen liikkumista vähäpäästöisellä kaasulla pohjoismaissa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme Gasumin jäseneksemme ja tekemään energia-alan tulevaisuutta. Gasumin myötä edustamme kattavasti kaasumarkkinoiden toimijoita ja voimme tuoda alan näkökulman 2020 alusta Suomessa kilpailulle avautuville kaasumarkkinoille, ”sanoo ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. 

Kaasun asema kotimaisilla energiamarkkinoilla vahvistuu tulevaisuudessa. Perinteisen putkikaasun lisäksi erityisesti nesteytetyn maakaasun ja uusiutuvan biokaasun rooli korostuu jatkossa. Gasum kehittää asiakkailleen kilpailukykyisiä ja entistäkin puhtaampia ratkaisuja tulevaisuudessa.

”Energiateollisuuden jäsenenä olemme osa meille luontevaa viiteryhmää, suomalaisia energia-alan yrityksiä. Toimialan läpikäymän murroksen myötä on aiempaakin tärkeämpää toimia yhteistyössä, jotta energiayhtiöiden ääni ja osaaminen otetaan huomioon keskustelussa energia- ja ilmastokysymyksistä,” korostaa Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.