Polttoainevalinnalla on merkitystä

Päivittäistavaraketju Lidl ja energiayhtiö Gasum edistävät kiertotaloutta yhteistyössä. Osana yhteistyötä Lidl toimittaa myymälöidensä biojätteet biokaasulaitoksille, joissa niistä tuotetaan liikennekäytössä hyödynnettävää uusiutuvaa kotimaista energiaa, ympäristöystävällistä biokaasua.

”Myös päivittäistavarakaupat voivat toteuttaa kiertotaloutta tuottamalla kauppojen biojätteistä uusiutuvaa energiaa. Kun esimerkiksi biojätteestä tuotetaan biokaasua, se saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön ja yritys voi käyttää sitä energiana toiminnassaan”, kertoo Gasumin myyntiyksikön päällikkö Jani Arala.

Lidl on ottanut tavarakuljetuksia varten käyttöönsä nesteytetyllä biokaasulla (LBG) kulkevan rekan, johon tankataan myymälöiden jätteistä tuotettua biokaasua.  

”Biokaasukäyttöinen rekkaveturi on hieno lisä kalustoomme: tavarakuljetukset saadaan tehtyä pienillä päästöillä ja kuljettajat arvostavat rekkaveturin hiljaista käyntiääntä. Tähän mennessä saamiemme kokemusten perusteella voimme kasvattaa kaasukäyttöistä kalustoa hyvinkin nopeasti”, toteaa Lidlin käytössä olevan auton omistaja, kuljetusalan yhtiön Antiokia Oy:n toimitusjohtaja Eeva Virtanen.

Suuret päästövähennykset nesteytetyllä biokaasulla

Ympäristöystävällisen biokaasun liikennekäytöllä on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä jopa 85 prosenttia verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. LBG-käyttöisellä rekalla Lidl vähentää päästöjä jopa 193 tonnia vuodessa. Yksi tonni CO2-päästöjä vastaa noin 7 500 kilometrin ajomatkaa dieselkäyttöisellä farmariautolla, jolla pääsisi esimerkiksi Helsingistä Pariisiin ja takaisin.

”Uudella biokaasurekalla ajetaan myymälätoimituksia ensin Janakkalan ja myöhemmin pääasiassa Järvenpään jakelukeskuksesta käsin. Olemme iloisia saadessamme käyttöömme uuden sukupolven vähäpäästöistä kuljetuskalustoa. Tämä yhteistyö tukee panostuksiamme ympäristöystävällisyyteen ja kierrätysjakeiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, Lidlin projektipäällikkö Anna Liitiäinen sanoo.

Uusiutuvaa biokaasua tuotetaan esimerkiksi kotien ja kauppojen ruokahävikistä, jätevesilietteestä ja teollisuuden sivutuotteista. Biokaasun tuotanto edustaa myös kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä valmistuksen sivutuotteena syntyvää orgaanista ainesta voidaan hyödyntää ympäristöystävällisinä kierrätyslannoitteina suomalaisilla pelloilla.

”Jakelu- ja raskas liikenne aiheuttavat yli neljänneksen maantieliikenteen päästöistä EU:ssa. Yksi rekkaveturi vastaa kokoluokasta riippuen vuosipäästöltään noin 40–50 henkilöautoa. LBG:llä on mahdollista saada päästöt merkittävään laskuun. Jotta raskaan liikenteen päästöjä saadaan pienennettyä, tarvitsemme Lidlin kaltaisia edelläkävijöitä”, Arala kertoo.

Tällä hetkellä Gasum investoi 50 uuden raskaan liikenteen kaasutankkausaseman rakentamiseen ja avaamiseen 2020-luvun alkuun mennessä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tankkausasemat tukevat raskaan liikenteen liikkumista vähäpäästöisellä kaasulla pohjoismaissa.

Vantaan kaupungin omistama Vantti ottaa käyttöönsä neljä kaasukäyttöistä Iveco Daily -pakettiautoa, joihin tankataan vähäpäästöistä biokaasua. Vantti tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö-, kuljetus- sekä aula- ja turvapalveluja Vantaan kaupungille. Postien, kirjeiden ja pakettien nouto sekä jako kattaa yli 200 toimipisteen jakelualueen. Biokaasulla kulkevat autot valittiin erityisesti niiden ympäristöystävällisyyden vuoksi. 

”Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja haluamme olla edelläkävijöitä sekä suunnannäyttäjiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kustannustehokkaat biokaasuautot auttavat hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä”, toteaa Vantin kuljetuspalveluiden palveluesimies Jari Mielonen.

”Ympäristön huomioiminen ja kestävä kehitys ovat meille tärkeitä arvoja, ja kotimaisella biokaasulla ajaminen edustaa niitä”, Mielonen jatkaa.

Vähäpäästöistä ja uusiutuvaa biokaasua tuotetaan muun muassa kotitalouksien, kauppojen ja teollisuuden biohajoavista jätteistä. Biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi lämmön ja sähkön tuotantoon sekä liikenteen polttoaineena. Liikennekäytössä biokaasulla on mahdollista vähentää jopa 85 prosenttia kasvihuonepäästöjä verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Lisäksi biokaasu tuottaa vain murto-osan lähipäästöjä, kuten typenoksideja ja pienhiukkaspäästöjä.

”Kaasuajoneuvot soveltuvat hyvin kaupunkien ja kuntien käyttöön, sillä ne tukevat kaupunkien ympäristötavoitteita ja -strategioita. Ne ovat myös samassa hintaluokassa kuin bensiini- ja dieselkäyttöiset autot. Koska biokaasua tuotetaan myös kotitalouksien jätteistä, kaupungin autot voisivat periaatteessa ajaa kuntalaisten biojätteillä, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Esimerkiksi Länsi-Vantaan jätevesilietteistä tuotetaan Suomenojan biokaasulaitoksella biokaasua, jota Vantti käyttää kaasuautojensa polttoaineena”, kertoo Gasumin myyntipäällikkö Heidi Kuoppala.

”IVECOn tuotestrategia on tarjota asiakkaille ajoneuvoja, jotka edistävät kestävyyttä sekä luontoa ja tuottavuutta ajatellen. Olemme kaupallisten hyötyajoneuvojen ainoa valmistaja, joka on kehittänyt täyden kaasumalliston pakettiautoja, kuorma-autoja ja linja-autoja. Nyt Vantille toimitetut IVECO Dailyt on varustettu Hi-Matic automaattivaihteistolla ja tämä malli on valittu vuoden pakettiautoksi tänä vuonna,” kertoo Raimo Haavikko Suurasiakasmyynti, Iveco.

Gasum on sitoutunut laajentamaan kaasutankkausasemaverkostoa 35 uudella asemalla lähivuosina. Viimeisin tankkausasema avautui Vantaan IKEA-tavaratalon yhteyteen syyskuussa. Lisäksi suunnitteilla on asemahankkeita ympäri Suomea muun muassa Kuopioon, Lahteen, Ouluun ja Seinäjoelle.

Yhtiö kehittää uusia innovaatioita jatkuvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uusiutuvan kaasun tuotannon lisäämiseksi ja kaasuverkon laajentamiseksi. Ravinteiden kierrätys on keskeisessä roolissa biokaasun tuotannossa. Maatalouskäytön lisäksi uusia avauksia on löytynyt muun muassa biokaasun tuotannossa syntyvien ravinteiden jalostamisessa teollisuuden prosessien tarpeisiin. Lisää konkreettisia ideoita muun muassa ravinteiden parempaan kierrättämiseen saatiin loka-marraskuussa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa eri tilaisuuksissa.

Vesihuollon energiatehokkuus keskeinen osa ympäristön suojelua

Gasumin kehitysinsinööri Viljami Kinnunen osallistui KEHÄ-hankkeen tulosseminaariin 31.10. Seminaarissa keskusteltiin vesihuollon energiatehokkuudesta ja tulevaisuuden näkymistä sekä miten ravinteiden kierrätystä voidaan parantaa.

”Jätevesien tehokas puhdistaminen on yksi toimivan yhteiskunnan perustoimintoja. Suomessa niin jätevesien puhdistus kuin juomaveden valmistuskin ovat varsin hyvällä tasolla, mutta energiatehokkuudessa ja ravinteiden saamisessa kiertoon on aina parantamisen varaa”, Kinnunen kuvailee keskustelua.

Seminaarissa esiteltiin tuloksia muun muassa NPharvest-projektista, jossa Gasum on mukana kehittämässä uusia menetelmiä jätevedessä olevien ravinteiden talteen saamiseksi.

”Seminaarin paneelikeskustelussa nousi esiin ajatuksia siitä, kuinka Suomen vesihuolto-osaamista voitaisiin viedä ulkomaille sekä kuinka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta voitaisiin lisätä ja kohdentaa paremmin”, Kinnunen jatkaa.

Ravinteiden kierrättäminen auttaa irti fossiilisista lähteistä

Ravinteiden kierrättämistä käsiteltiin myös Lounais-Suomen Jätehuollon ja Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä jätevesilietteiden työpajapäivässä 1.11. Työpajoissa pohdittiin muun muassa, miten jätevesien ravinnekiertoa saadaan lisättyä ja riskejä minimoitua sekä miten yhdyskuntien lietteitä voitaisiin hyödyntää paremmin paikallisesti. Gasumin kehityspäällikkö Eeli Mykkänen oli mukana vetämässä yhtä työpajaa.

”Haasteenamme on saada vertailukelpoista tietoa jätevesilietteiden todellisista haitta-ainepitoisuuksista, jotta ei oltaisi mielikuvien varassa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke julkaisi 10.4.2018 tutkimuksen, jonka mukaan jätevesilietepohjaisten lannoitteiden käyttö ei ole uhka ruokaturvalle”, Mykkänen kuvaa alan nykyistä tilannetta.

Työpajassa käytiin päivän aikana hyvää keskustelua jätevesilietteiden hyödyntämisestä.

”Ravinnekierto on keskeinen asia siirtyessämme pois fossiilisesta taloudesta kohti kierto- ja biotaloutta. Viisailla ratkaisuilla saamme ravinteet paremmin kiertoon ja siten meidän tarvitsee hankkia niitä vähemmän fossiilisista ja mineraalisista lähteistä”, Mykkänen summaa työpajan johtopäätöksiä.