Kaasurahaston tavoitteena on vastata yhteiskunnan muutoshaasteeseen kehittämällä kaasuun perustuvia energiaratkaisuja ja tuottamalla kaasualan kehitystä tukevaa tietoa.

Tuettavat aihealueet voivat liittyä esimerkiksi:

• kaasuun liittyvään kierto- ja biotalouteen
• kaasun kuljettamiseen ja logistiikkaan
• kaasun käyttöä edistäviin hajautettuihin energiaratkaisuihin tai
• kaasuun perustuva energian varastointiteknologioihin (esim. power-to-gas).

Kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista ja rahaston hoidosta ja hallinnoinnista vastaa TES.

Kenelle apurahoja myönnetään?

Apurahoja myönnetään jatko-opiskelijoille väitöskirjatyöhön. Poikkeustapauksissa voidaan myöntää rahoitusta myös korkeatasoisiin maisteritason lopputöihin. Tukea myönnetään Suomessa tehtävään tutkimukseen mukaan lukien mahdolliset työn ulkomaanjaksot. Kaasurahaston tavoitteena on tukea päätoimista tutkimusta. Päätoimista tutkimusta pyritään tukemaan kokopäivärahojen avulla. Lisäksi kaasurahasto pyrkii opiskelijan pitkäjänteiseen rahoittamiseen. Näin ollen rahaston kautta on mahdollista hakea rahoitusta myös useampana peräkkäisenä vuotena. Tämä edellyttää kuitenkin näyttöä edistymisestä. Edistyminen tulee käydä ilmi sekä hakemuksesta että työn ohjaajan tai valvojan suosituskirjeestä.

Kaasurahastolle osoitetut hakemukset käsitellään rahaston neuvottelukunnassa, jonka puheenjohtaja on TkT Lars Gädda ja muut jäsenet ovat professori Jukka Rintala Tampereen teknillisestä yliopistosta, professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Marianna Jokila Tekniikan edistämissäätiöstä ja Gasumin toimitusjohtaja TkT Johanna Lamminen.

Vuonna 2019 kaasurahastosta myönnettiin 8 apurahaa, arvoltaan 62 200 euroa. Apurahoja on myönnetty vuodesta 2005 alkaen. Tutustu viime vuoden apurahojen saajiin ja tutkimusaiheisiin >

Tutustu myös TES:n sivustoon apurahojen hakuun liittyen >

Lehdessämme käymme läpi kiertotalouden saumatonta ketjua kumppaneidemme kanssa. Gasumin biokaasun tuotannon tärkeimmät näkökulmat ovat tehokas biomassan käsittely, biokaasun tuotanto ja kierrätysravinteet tehokäyttöön. 

Ensimmäisen askel toimivaan kiertotalouteen on jätteiden tehokas keräys ja lajittelu. Biokaasu tuotetaan maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien jätteistä. Sivutuotteena syntyvä ravinnejäännös on mahdollista palauttaa lannoitteena ravintoketjuun tai jalostaa teollisuuden tarpeisiin korvaamaan mineraalisia ja fossiilisia ravinteita ja lannoitteita. Voit lukea lisää oheisista aiheista lehdestämme.

Tutustu myös laajaan ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen haastatteluun, 'Vuonna 2030 kiertotalous on tavalllinen tapa ajatella'.

Kysyimme asiakkailtamme miten he näkevät kiertotalouden kasvun tulevaisuudessa. Yhä useampi yritys osallistuu jo kiertotalouden ketjuihin valitsemalla esimerkiksi työsuhdeautojen polttoaineeksi oman yrityksen jätteistä tehdyn biokaasun tai toimittamalla sivuvirtojaan jätekeräyksen sijaan edelleen jalostettavaksi biokaasuksi ja ravinteiksi. Asiakkaat näkevät mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta edistämällä kiertotaloutta ja biokaasun tuotantoa.

Markkina-analyysissa pohdimme, miten tuulivoima kasvattaa osuuttaan sähkömarkkinoilla.

Energiayhtiö Gasumin asiakas- ja sidosryhmälehti Gasetti 02/2019– Kiertotaloudesta osa arkea (pdf)

Haluatko tilata lehden?

Asiakas- ja sidosryhmälehtemme ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja on luettavissa painettuna, verkossa ja pdf:nä. Tilaa lehti ilmaiseksi >

Kerro mielipiteesi lehdestä ja lähetä palautetta ja juttuvinkkejä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä kiertotalous-aiheiden parissa.

Ps. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2019.

Gasum on laitoksen modernisoinnin ja laajennuksen yhteydessä parantanut sadevesien keräämistä hulevesijärjestelmään. Laitoksen pihan asfalttikentän ja rakennusten kattovedet kerätään nyt tasausaltaaseen, josta vedet johdetaan Vähäjokeen. Vähäjoessa on todettu kohonneita ulosteperäisten bakteerien lukemia, joiden yhdeksi lähteeksi on paikallistettu biokaasulaitoksen hulevedet. Bakteerit eivät todennäköisesti ole peräisin biokaasulaitoksen prosessista tai laajennuksesta, koska prosessin tiiveyttä valvotaan jatkuvasti ja siellä oleva biomassa on hygienisoitua eikä laajennusosaa ole vielä otettu käyttöön.

”Arvioimme, että huleveteen joutuneet bakteerit ovat peräisin joko hallien katolla olevien satojen lintujen ulosteesta, jonka sadevesi huuhtoo hulevesijärjestelmään tai sako- ja umpikaivolietteiden tuomien loka-autojen tyhjennysten yhteydessä tapahtuneista roiskeista, ” kertoo Ari Suomilammi johtaja, kiertotalous, Gasum.

Gasum on käynnistänyt suunnittelun, jonka myötä hulevedet laitokselta johdettaisiin tämän vuoden loppuun mennessä Vähäjoen sijaan Turun kaupungin viemärijärjestelmään ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Tämän jälkeen biokaasulaitoksen pihalta ja katoilta kerätyt sadevedet johdetaan hallitusti käsittelyyn, mutta Topinpuiston alueen muiden toimijoiden hallinnoimista osista Vähäjokeen saattaa edelleen valua hulevesiä. Ennen viemäröinnin valmistumista yhtiö kiinnittää erityisesti huomiota mahdollisten roiskeiden välttämiseen, asfalttikenttien puhdistamiseen ja sadevesikaivojen desinfiointiin tarvittaessa.

Gasumin Turun biokaasulaitos käsittelee pääasiassa puhdistamolietettä. Turun seudun 300 000 asukkaan vessoista ja suihkuista tuleva jätevesi puhdistetaan ensin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Prosessista jäljellä jäävä jätevesiliete kuljetetaan Gasumin laitokselle, jossa liete jatkojalostetaan biokaasuksi ja kierrätysravinteiksi. Biokaasun tuotantokapasiteetin laajennus valmistuu vuoden 2019 aikana. Laajennuksen jälkeen laitoksella käsitellään vuodessa noin 110 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 50 GWh nesteytettyä 10 GWh/a paineistettua biokaasua, mikä vastaa noin 6 000 henkilöauton vuosittaista energiankulutuksen määrää. Tämän lisäksi tuotetaan noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.