Megatrendit liittyvät nyt ilmastoon ja ympäristöön

  • Ympäristötietoisuuden nousu ohjaa energiantuotantoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

  • Uusiutuvan energian laskeneet investointikustannukset näkyvät tuuli- ja aurinkovoiman suosion kasvuna

  • Kiristynyt päästökauppa ja päästöoikeuksien kallistuminen ohjaavat kohti vähäpäästöisempiä tuotantotapoja

  • Ydinvoima herättää keskustelua ja jakaa valtioita

Asiantuntijamme auttavat yritystäsi toimimaan kestävästi sähkömarkkinoilla


Gasum Portfolio Services auttaa yrityksiä hallitsemaan energiamarkkinoiden riskejä ja toimimaan kestävästi.

Tutustu palveluihimme

Miten megatrendit näkyvät energiamarkkinoilla?

Jaa:

Ympäristötietoisuuden nousu ja edullinen tuulivoima muovaavat nyt sähkömarkkinoita. Kiristynyt päästökauppa haastaa puolestaan osaltaan fossiiliset tuotantotavat.

Sähköntuotannon megatrendit liittyvät nyt ilmastoon ja ympäristöön. Ilmastoraportit ja esimerkiksi päästökaupan tapaiset poliittiset ohjauskeinot painostavat tällä hetkellä sähkön- ja energiantuotantoa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvan energian laskeneet investointikustannukset vauhdittavat muutosta.

”Poliittinen tahtotila ja yleinen mielipide suosivat nyt fossiilisten sijaan uusiutuvaa energiaa”, Gasum Portfolio Servicen analyytikko Markus Herranen kiteyttää.

Ilmapiirin muuttuminen on saanut yrityksetkin miettimään uudelleen toimintatapojaan. Kuluttajat ja rahoittajat edellyttävät vastuullisuutta, ja arviot toimintaympäristön muutoksista johtavat samaan suuntaan. Sähkömarkkinoilla tämä näkyy esimerkiksi sähkön alkuperätakuiden ja tuulienergian kysynnän kasvuna. Googlen merkittävät investoinnit tuulivoimaan sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti ovat tästä ajankohtainen esimerkki.

EU:n päästökauppajärjestelmän oikeuksien hinnat hypänneet

Ympäristöajattelu näkyy myös kansainvälisessä politiikassa. Viime vuosina EU:n ilmastopolitiikassa on reagoitu voimakkaasti päästömarkkinan ylijäämään, siis päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien edullisiin hintoihin. Päästömarkkinaa on kiristetty ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet merkittävästi.

”Tänä vuonna ja seuraavien neljän vuoden aikana päästöoikeuksien tarjonta on luultavasti merkittävästi niukempaa kuin kysyntä”, Herranen ennakoi.

Päästöoikeuksien kallistuminen johtaa päästökaupan merkityksen kasvuun energiamarkkinoilla. Mekanismi ohjaa kulutusta ja markkinoita kohti vähäpäästöisiä tuotantotapoja, jotka saavat kalliimmista päästöoikeuksista suhteellista etua.

Tuulivoima vahvistaa asemiaan

Lähivuosina energiamarkkinoita myllää ennen kaikkea tuulivoiman osuuden ripeä kasvu. Tällä hetkellä Pohjoismaiden sähköstä noin 10 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla. Osuus vaihtelee maittain ja on reippaassa kasvussa.

Edullinen tuulienergia on vallannut alaa fossiiliselta hiililauhdekapasiteetilta, jonka määrä Pohjoismaissa on vähentynyt selvästi. Lisäksi se asettaa sähkön hinnalle ylipäätään laskupaineita.

Tuulivoiman voittokulku johtuu ympäristöajattelun lisäksi voimaloiden teknisestä kehityksestä. Voimaloiden teho on kasvanut niiden koon kasvaessa. Toisaalta teknologioiden yleistyessä niiden hinta on laskenut. Uudet tuulivoimainvestoinnit ovatkin pääosin markkinalähtöisiä.

”Noin 10 vuoden aikana tuulivoiman tuotantokapasiteetti on yli kolminkertaistunut”, Markus Herranen kertoo. ”Kaikki viittaa siihen, että ilman suuria yllätyksiä suunta jatkuu samana.”

Edullisuudestaan huolimatta tuulivoima ei yksin sovi ratkaisuksi, sillä tuotanto on riippuvainen vaihtelevista tuuliolosuhteista. Herrasen mukaan hyvänä tasapainottajana toimii vesivoima. Sitä tuotetaan ennen kaikkea Norjassa, jonka korkeuserot ja sademäärät mahdollistavat tehokkaan tuotannon.

Aurinkovoima kasvaa, ydinvoima jakaa valtioita

Uusiutuvien energialähteiden esiinmarssin myötä myös aurinkovoima kasvattaa suosiotaan. Pohjoismaissa sen osuus on vielä pieni, mutta kasvuprosentit ovat voimakkaita. Investointeja tehdään nyt paljon.

”Aurinkovoiman sesonki on kesällä, mutta sähkön käyttö on pohjoisessa huipussaan talvella. Siksi aurinkovoima ei sovi Pohjoismaiden vuosikäyttöprofiiliin yhtä hyvin kuin esimerkiksi tuulivoima”, Markus Herranen analysoi. ”Tällä hetkellä markkinalla on kuitenkin vielä paljon tilaa myös aurinkovoimalle.”

Hiilidioksidipäästöjen puhuttaessa myös ydinvoima on noussut puheenaiheeksi. Tätä nykyä se jakaa eurooppalaisia valtioita kahtia: esimerkiksi Saksassa siitä luovutaan kokonaan, Ranskassa se on johtava energiamuoto. Pohjoismaissa ydinvoimaa tuotetaan Suomessa ja Ruotsissa.

”Ruotsissa trendinä on tällä hetkellä sulkea ydinvoimaloita. Suomessa ydinvoimaa rakennetaan lisää ja suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi”, Herranen kertoo. ”Näin ollen ydinvoiman tuotanto pysyy lähivuosina Pohjoismaissa suurin piirtein entisellään.”

 

 

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Tuulivoiman osuus sähkömarkkinoista kasvaa

Ilmastotietoisuus ja tuulivoiman tuotantotehon kasvu kasvattavat tuulen osuutta sähkömarkkinassa. Uudet hankkeet perustuvat esimerkiksi PPA-sopimuksiin.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Kaasuyhtiöstä energiamarkkinoiden asiantuntijaksi

Enegian osto vuonna 2018 avasi Gasumille portit sähkömarkkinoille. Perinteisestä kaasuyhtiöstä on kuoriutunut täysiverinen energiayhtiö, joka auttaa...

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Kompensointi hyvittää päästöjen vaikutuksia

Mitä enemmän erilaisia ilmastovaatimuksia yrityksille asetetaan, sitä enemmän etsitään keinoja, joilla voisi olla mukana.

Lue lisää