Biokaasun edut liikennepolttoaineena ovat kiistattomat – tulevaisuuden liikenne ei nojaa vain yhteen käyttövoimaan

Vuoden 2019 Ilmastobarometrin mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista on jo muuttanut käyttäytymistään ilmastoystävällisempään suuntaan. Kolmasosa suomalaisista autoilijoista aikoo hankkia seuraavaksi autokseen vähäpäästöisen vaihtoehdon, kuten sähkö- tai kaasuauton.

Biokaasun puolesta liikennepolttoaineena puhuu moni asia. Sen lisäksi, että biokaasun avulla voi vähentää jopa 90 prosenttia polttoaineen elinkaaren aikaisia päästöjä, sen tuotannossa saadaan hyödynnettyä jäteperäisiä raaka-aineita, mikä lisää biokaasun suotuisia ympäristövaikutuksia entisestään. Lisäksi suomalaisessa biokaasun tuotannossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita, jotka ovat hyvin jäljitettävissä.

Pohjoismaisen oman tuotantonsa lisäksi Gasum aikoo kasvattaa markkinoille tuotavan biokaasun määrää hankkimalla sitä sertifioiduilta, eurooppalaisilta kumppaneiltaan. Yhtiön tavoite on saada vuoteen 2025 mennessä markkinoille 4 TWh biokaasua nykyisen reilun 1,5 TWh:n sijaan. Tämä vastaisi noin 400 000 kaasukäyttöisen henkilöauton vuotuista polttoainekulutusta.

”Kaasuauto on monelle autoilijalle hyvä matalan kynnyksen vaihtoehto. Se on samanlainen ajaa kuin perinteisillä polttoaineilla kulkeva auto, eikä siinä ole esimerkiksi sähköautojen latauspaikkaan liittyviä rajoituksia”, Autoalan tiedotuskeskuksen asiantuntija Hanna Kalenoja toteaa.

EU-lainsäädäntöä biokaasun suhteen ollaan tarkistamassa

Suurin jarru kaasuautokannan kasvulle on EU:n lainsäädäntö. EU-tasolla maakaasu ja biokaasu niputetaan yhteen uusiutumattomiksi polttoaineiksi. Lisäksi biokaasun elinkaaripäästöjä ei huomioida polttoaineiden päästölaskennoissa. EU on asettanut lainsäädännössä uusille autoille CO2-päästöjä koskevat tavoitteet, joiden ylittyminen johtaa autonvalmistajien sanktioihin.

Tällä hetkellä biokaasun päästöt ylittävät laskennallisesti tavoiterajat, mikä ajaa autovalmistajia pois kaasusta paremmin tuetun sähkön suuntaan. Biokaasun todelliset päästöt ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät. Lainsäädäntöä ollaan tänä keväänä tarkistamassa, ja sen toivotaan muuttuvan biokaasun suhteen ainakin joiltain osin.

Europarlamentaarikko Heidi Hautalan mukaan biokaasun hyödyt koskettavat niin monia eri aloja, että se on jäänyt väliinputoajaksi. Myös vallalla oleva sähköautobuumi on tehnyt keskustelusta yksipuolista.

”Tutkijat pystyvät mennen tulleen osoittamaan, että biokaasu on polttoaineena kestävä vaihtoehto, mutta tämä pitäisi pystyä tuomaan keskusteluun vielä vahvemmin. Keskustelun pyöriminen pelkän sähkön ympärillä on äärimmäisen lyhytnäköistä”, Hautala toteaa.

Sähköautojen tuotannossa paljon kysymyksiä herättää akkuteknologia, akkujen kierrätettävyys ja niiden valmistukseen käytettyjen metallien louhinta. Kaasuautojen tuotannossa tätä ongelmaa ei ole.

”Tässä myös yksittäiset kuluttajat voivat tehdä vaikuttavan valinnan. Esimerkiksi itse katson, että sähköautot eivät ole tällä hetkellä kokonaisekologisuudessaan paras vaihtoehto ja ajan siksi biokaasulla”, Hautala kertoo.

Polttoainevaihtoehtoja tulee olla useita

Hautala huomauttaa kuitenkin, että vaikka EU-lainsäädännöllä on iso rooli eri polttoaineiden asemassa, ei Suomi ole EU:sta täysin riippuvainen. Samaa korostaa myös Hanna Kalenoja.

Tähän mennessä biokaasun merkitys liikenteen päästöjen vähentäjänä on tunnistettu Suomessa hyvin. Kansallisessa fossiilittoman liikenteen tiekartassa on listattu useita kaasuliikennettä tukevia toimenpiteitä lähivuosille. Energiavirasto esimerkiksi myöntää vuosittain infrastruktuuritukea kaasutankkausasemaverkon laajentamiseen. Sen lisäksi Suomelle on laadittu hallitusohjelmaan kirjattu kansallinen biokaasuohjelma, jonka toteuttamisella pyritään tulevaisuudessa ottamaan tehokkaammin käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali.

Sähköistymisen megatrendi vaikuttaa liikenteessä kaikkialla, mutta todellisuudessa liikenteen perustaminen pelkästään yhdelle ilmastoystävälliselle käyttövoimalle ei ole kestävä ratkaisu. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii nopeita toimenpiteitä ja tarvitaan useita erilaisia hiilineutraaleja polttoainevaihtoehtoja. Tulevaisuudessa kaasulle voivat biokaasun lisäksi tuoda nostetta erilaiset synteettiset polttoaineet, kuten vetyyn perustuvat ratkaisut, joita voidaan käyttää samassa järjestelmässä biokaasun kanssa .

”Polttoainepuolella eri vaihtoehdot ovat rikkaus. Monet huolehtivat, että kaasuun satsataan nyt liikaa, jos se ei valikoidukaan tulevaisuuden lopulliseksi polttoaineeksi. En näe itse asiaa niin, vaan uskon, että kaasulla tulee olemaan tulevaisuudessa varmasti rooli liikenteen polttoainevalikoimassa. On tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta, että emme ole riippuvaisia yhdestä ainoasta vaihtoehdosta”, Hanna Kalenoja sanoo.

Verotus pitää kaasun hinnan kilpailukykyisenä

Kaasuautoilun ja sen edut tuntevat Suomessa parhaiten ne, joiden lähipiiristä löytyy kaasuautoja. Muille tekniikka on vielä jossain määrin vieras, ja siihen voi liittyä harhaluuloja.

”Moni luulee kaasutankkausverkoston olevan harvempi kuin se itse asiassa onkaan. Lisäksi kaasuautojen kaksikäyttöisyys ei ole kaikille tuttu. Kaikissa kaasuautoissahan on myös pieni bensatankki, eli auto ei jätä tielle, vaikka kaasu loppuisikin”, Kalenoja sanoo.

Suomessa kaasun verotus on suhteellisen alhainen, joten sen hinta pysyy erittäin kilpailukykyisenä. Nestemäisiin biopolttoaineisiin verrattuna biokaasu on edullinen vaihtoehto. Maakaasu puolestaan tulee tankatessa myös bensiiniä ja dieseliä halvemmaksi.

Biokaasun käyttöä raskaassa liikenteessä edistävät lainsäädännölliset kannustimet. Kaasuautot lasketaan julkisissa kilpailutuksissa puhtaaksi liikenteeksi, jolloin niiden valinta tuo kuljetusyrityksille huomattavan kilpailuedun. Kalenoja uskoo tämän näkyvän tulevaisuudessa esimerkiksi biokaasulla kulkevien jätekuljetusten määrässä.

”Kuorma-autopuolella on odotettavissa kaasuautokannan selvää kasvua myös tulevaisuudessa, koska vielä tällä vuosikymmenellä sähkö ei tule olemaan raskaan liikenteen valtavirran polttoaine. Kaasulla yritysten on mahdollista saavuttaa tämän vuosikymmenen päästönormi jo nyt”, Kalenoja toteaa.