Kuivuus ja geopolitiikka ovat heiluttaneet sähkömarkkinoita vuonna 2026

Kirjoittajana Juhani Merilehto, markkina-analyytikko, Gasum Portfolio Services

Sähkön hinnan kehitystä on kuluvan vuoden aikana ohjannut hyvin moni poikkeuksellinen tekijä. Vähälumisen talven seurauksena vuoden 2026 alkupuolella pohjoismainen vesitilanne laski selvästi normaalin alapuolelle.

Pohjoismainen vesitilanne eli hydrobalanssi kuvaa sitä, kuinka paljon sähköä vesivoimalla on lähikuukausina mahdollista tuottaa verrattuna ajankohdan normaaliin, ja siihen lasketaan altaissa oleva vesi, lumeen ja maaperään varastoitunut vesi sekä ennustejaksolle odotetut sateet.

Koska hydrobalanssi kertoo tulevasta tuotantokyvystä, se ohjaa nimenomaan johdannaishinnoittelua: vesivoiman tuottaja, joka voi säästää vettä altaassa, punnitsee tämänhetkisen tuotannon arvoa suhteessa siihen, mitä sama vesi tuottaisi myöhemmin.

Sään vaikutus tuntui selvästi

Päivän keskihintaan vaikuttaa eniten sää tuulivoimatuotannon kautta – vaihtelu päivien välillä on suurta. Tämä näkyi alkuvuonna poikkeuksellisen selvästi, kun kireä pakkasjakso ja heikot tuulet osuivat samaan ajankohtaan ja nostivat hintoja voimakkaasti.

Vuorokauden sisäiseen hintaliikkeeseen vaikuttaa puolestaan aurinkovoima, joka lisää keskipäivän tarjontaa ja tekee näistä tunneista muuta vuorokautta edullisempia. Kesäpäivän parhaina tunteina aurinkovoiman teho Suomessa on jo ydinvoimalayksikön luokkaa, ja vaikutus voimistuu kapasiteetin kasvaessa edelleen.

Alkuvuonna käyttöön otetusta uusiutuvasta tuotantokapasiteetista aurinkovoimaa oli 402 megawattia, kun koko Suomen aurinkovoimakapasiteetti on Fingridin mukaan noin 2 000 megawattia. Kasvuvauhti on siis nopeaa suhteessa olemassa olevaan kantaan.

Ruotsin ydinvoimaloissa ongelmia huolloissa

Perinteisen vakaata ja säästä riippumatonta ydinvoiman tuotantoa ovat tänä vuonna leimanneet Ruotsin voimaloiden toistuvat viivästykset vuosihuoltojen valmistumisissa. Viivästykset ovat johtuneet vaihtelevista teknisistä syistä. Esimerkiksi Ringhals 3:lla jäähdytysjärjestelmästä löytyneet epäpuhtaudet vaativat syväpuhdistuksen, mikä siirsi valmistumista kahdella kuukaudella.

Yleisesti aikatauluja on jouduttu tarkistamaan useita kertoja kesän huoltojen aikana. Tulevan syksyn näkökulmasta juuri Ringhals 3:n huollon odotetaan venyvän lokakuun loppuun, jolloin se osuu päällekkäin Loviisan ja Olkiluoto 3:n vuosihuoltojen kanssa. Suomessa huoltojen ajoittuessa syksyyn vastaava viivästysten sarja toisi pahimmillaan tuotantovajeen talven kylmien kuukausien kysyntähuippuun.

Kaasuvarastojen matala täyttöaste altistaa hintariskille

Näkyvimmin otsikoissa on ollut Lähi-idän tilanne, joka on nostanut sekä raakaöljyn että maakaasun hintaa erityisesti logististen haasteiden vuoksi. Pohjoismaissa kaasulla tuotetaan sähköä niin vähän, ettei se suoraan määritä alueen hintatasoa, mutta Manner-Euroopassa hiilen käytön vähennyttyä juuri kaasuvoimalaitosten kustannus asettaa hintatason niinä tunteina, joina uusiutuva tuotanto ei riitä.

Vaikutus tulee Pohjoismaihin siirtoyhteyksien kautta ja on näkynyt markkinoilla kohonneina hintoina.

Lähi-idän tilanne on vaikuttanut myös Euroopan kaasuvarastojen tavanomaista hitaampaan täyttöön. Talvea kohden siirryttäessä voivat matalat varastotasot altistaa markkinat voimakkaille hintaliikkeille, erityisesti tilanteessa, jossa Lähi-idän tuotanto on edelleen rajoittunutta.  

Tulevan talven osalta paljon kysymysmerkkejä

Loppuvuoteen katsottaessa sähkömarkkinaan erityisesti vaikuttavia tekijöitä on siis kolme: vesitilanteen kehittyminen, Lähi-Idän tilanteen ajama kaasumarkkinan kireys ja varastotasot sekä ydinvoiman huoltoaikataulujen pitävyys. Kokoluokaltaan Pohjoismaiden ja Suomen aluehintafutuurien kehitykselle merkittävin tekijä on hydrobalanssin kehitys.

Näissä tekijöissä voidaan syksyn ja talven edetessä nähdä nopeitakin markkinaan vaikuttavia muutoksia. Jos lisäksi tuleva talvi osoittautuu kylmäksi ja vähätuuliseksi, yhteisvaikutukset saattavat olla erityisen voimakkaita ja haastavia sähkönkäyttäjien näkökulmasta.

Matala kaasuvarastotaso ja arvaamaton geopoliittinen tilanne altistaa myös merkittäville systeemisille hintariskeille, esimerkiksi vuonna 2022 futuurihinnat nousivat tasoille, jotka eivät olleet perusteltavissa fundamenteilla. Näiden tekijöiden rinnalla seuraamme Suomen sähkön tulevaisuuden hintaan vaikuttavista tekijöistä erityisesti datakeskusten sekä sähkökattiloiden yleistymistä ja miten näiden kysynnän hintaherkkyys asettuu osaksi markkinaa.

Markkinariskeiltä voi suojautua esimerkiksi hintasuojauksilla, mutta on myös muistettava, että futuurimarkkinat heijastavat jo nyt markkinan näkemystä tulevaisuudesta, ja riippuu täysin tilanteesta, minkä tyyppinen riskienhallinta on missäkin tilanteessa järkevää. Laadukas salkunhoitotyö keskittyykin nykyhetken ohella myös vuosien päässä olevan tulevaisuuden tasapainoiseen riskienhallintaan ja analyysityö osto- sekä myyntihetkien tunnistamiseen.