Apurahan siivin ilmastonmuutosta vastaan

Rebecca Wicker sai tutkimukseensa apurahaa Gasumin kaasurahastosta. Apuraha on avannut tutkijalle ikkunan yritysmaailmaan ja tuonut samalla tutkimukselle kaivattua näkyvyyttä. 

Taistelua ilmastonmuutosta vastaan voidaan pian käydä myös mikrolevien avulla. Niin uskoo väitöskirjaansa Lappeenrannan yliopistolle tekevä Rebecca Wicker.

Wicker on yksi Gasumin kaasurahastosta tutkimukseensa apurahaa saaneista henkilöistä. Hänen tutkimuksensa käsittelee luonnossa esiintyvän mikrolevän käyttöä samanaikaiseen hiilidioksidin ja ravinteiden talteenottoon ja bioenergian tuotantoon.

– Mikrolevissä on valtavasti potentiaalia, sillä ne pystyvät jalostamaan hiilidioksidin arvokkaiksi biomolekyyleiksi. Niistä syntyvästä biomassasta voitaisiin jalostaa jatkossa myös biopolttoaineita, kuten biokaasua, Wicker kertoo.

Wicker huomauttaa, että luonnossa esiintyvät mikrolevät ovat käytännössä luonnon omia hiilidioksidin talteenotto- ja parannustehtaita. Siksi niiden käyttö voi olla jatkossa avainasemassa ilmastonmuutoksen taklaamisessa.

– Tavoitteenani on, että mikrolevien avulla hiilidioksidin kerääminen muuttuisi todella niin helpoksi, että menetelmä voisi levitä laajasti teollisuuden käyttöön. Toimiessaan tämä olisi kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä mikroleviä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi erilaisten jätevesien käsittelyssä.

Tutkimustulokset ovat toistaiseksi lupaavia.

– Vaikuttaisi siltä, että mikrolevien ansiosta meillä voi olla pian toteuttamiskelpoinen, kestävä ja kannattava tapa, jota voimme soveltaa maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ilmastonmuutos synnytti kipinän tutkimustyölle

Juuri ilmastonmuutoksen torjunta on syy sille, että Wicker päätyi tutkimaan mikroleviä.

– Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, ja uskon, että jokainen voi tehdä oman pienen osansa sen ehkäisemiseksi, hän sanoo.

Wicker on opiskellut aiemmin muun muassa biologiaa. Väitöskirjatyönsä hän aloitti Tanskassa, mutta Suomeen vetivät paremmat mahdollisuudet tutkimustyön tekemiseen.

– Suomessa on kaikkinensa todella hyvä koulutusjärjestelmä. Tällaisesta aiheesta väitöskirjan tekeminen on valtavasti helpompaa Suomesta käsin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ilmastonmuutosaiheiden tutkiminen voi olla varsin vaivalloista, yhdysvaltalaissyntyinen Wicker sanoo.

Koronapandemia on tosin asettanut tutkimustyölle omat haasteensa.

– Meillä oli pitkä tauko, jolloin emme päässeet koronan takia laboratorioon lainkaan. Ilman laboratoriotyötä tällaisen tutkimuksen tekeminen on kuitenkin mahdotonta.

Wicker on tutkinut Suomessa aiemmin muun muassa turpeen roolia arktisilla alueilla ilmaston muuttuessa. Mikrolevien maailmaan hän on tutustunut maatalouden jätevesien ja kirjolohenkasvattamoiden jätevesiä tutkiessa.

– Pohjoisissa oloissa elävät mikrolevät ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne ovat kestäviä ja pärjäävät todella monenlaisissa ääriolosuhteissa.

Tutkimusapuraha mahdollistaa yritysyhteistyön ja verkostoitumisen

Gasumin kaasurahaston tutkimusapuraha on ollut tutkijalle kullanarvoinen apu. Apuraha on paitsi mahdollistanut itse työskentelyn myös avannut ovia yritysmaailmaan.

– Tällainen apuraha on todella tärkeä verkostoitumisen kannalta. Apurahan ansiosta tutkimus saa näkyvyyttä, ja pääsen tavallaan tuomaan sen tulokset ulos laboratoriosta, Wicker sanoo.

Hän huomauttaa, että apurahojen ansiosta tutkijat pääsevät myös matkustamaan. Se on tärkeää maailmanlaajuisesti levittäytyneelle tiedeyhteisölle, joka pyrkii setvimään ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita. Tällöin tiedon vaihtuminen tiedeyhteisön sisällä on kullanarvoista.

Wickerin tämänhetkinen tutkimustyö jatkuu vielä noin vuoden. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä.

– Lopettelen parhaillaan yksiä tutkimuksia laboratoriossa. Olen tällä hetkellä erityisen kiinnostunut selvittämään, miten voisimme jatkossa kasvattaa enemmän levämikrobeja vähemmässä vesimäärässä. Lisäksi toivon, että pysyisimme kehittämään niin yksinkertaisen järjestelmän, että teollisuuden ja yritysten olisi helppo ottaa se käyttöön hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi, hän kertoo.

Tämänhetkisen tutkimuksen tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2022.

– Sen jälkeen kirjoitan vielä yhden tieteellisen artikkelin, ja loppuvuoden voin keskittyä itse väitöskirjan kirjoittamiseen.

Teksti: Pi Mäkilä
Kuvat: Rebecca Wicker