…miettivät lapset suomalaisessa joululaulussa. ”Jospa Korvatunturille pukki ostais helikopterin, keksi naapurin pieni Ville” jatkuu samainen kappale. Enpä tiedä saako idea helikopterista tämän päivän ympäristötietoisilta lapsilta enää varauksetonta kannatusta, mutta huoli lumettomasta joulusta on laulun lasten kanssa taatusti yhteinen. Uusia ratkaisuja tarvitaan niin naapurin Villeiltä kuin meiltä muiltakin.

Muutaman lohduttavan sanan voi Villelle kuitenkin kertoa.

Kuivina ja kylminä pakkaspäivinä valkoisten hankien naristessa kenkien alla, energian kulutus väistämättä kasvaa. Lämmityspattereita väännetään kovemmalle, ilmanlämpöpumput hurisevat ja saunat lämpiävät. Kun lämpöä ja sähköä kulutetaan keskivertoa enemmän, myös sähkön tuotantoa lisätään. Niinpä kylminä talvina esimerkiksi paljon parjatun kivihiilen käyttö kasvaa.

Sen sijaan nyt joulukuussa vallinnut ajankohtaan nähden leuto sää on ollut hyvä uutinen energian kulutuksen näkökulmasta. Kun mukaan lisätään vielä ajoittain voimakkaaksi yltynyt tuuli ja vesisateet, piirtyy kuva energiantuotannon näkökulmasta vieläkin positiivisemmaksi. Voimakas tuuli vahvistaa tuulivoiman tuotantoa ja sateinen sää kerryttää puolestaan pohjoismaisia vesivarantoja. Leudon sään takia lämmitystä ei ole kotona ja työpaikoilla tarvinnut lisätä, joten energiaa on samalla säästynyt kylmiin pakkaspäiviin verrattuna.

Toisekseen kostea ja leuto sää heijastuu myös sähkön hintaan. Matti meikäläiselle, joka maksaa sähkösopimuksessaan tunneittain vaihtuvasta sähkön markkinahinnasta, leuto sää merkitsee pienempää laskua. Ja ehkäpä näin joulun aikaan ekstrapakettia pikku-Villelle.

Siispä - säistä huolimatta - oikein mukavaa joulua ja vuoden vaihdetta koko Gasumin Portfolio Servicen tiimiltä!

”Lämmin lokakuu, kylmä helmikuu” ennustaa vanhan kansan sanonta. Lokakuussa kelejä on perinteisesti seurattu tarkasti, uskoen säiden antavan viitteitä tulevasta vuodesta. Huuhaata tai ei, tarve riskien hallintaan pitkän aikavälin ennusteita seuraten ei 2000-luvulla ole suinkaan menettänyt merkitystään – päinvastoin. Dataa ja ennusteita on saatavilla enemmän, mutta samalla toimintaympäristö on laajentunut omaa peltoa pidemmälle.

Tilastot ja data eivät suinkaan sulje myöskään pois epävarmuutta tulevasta. Vaikkakaan sää ei tarjonnut lokakuussa suuria yllätyksiä ja pohjoismaiset sademäärät pysyivät keskiarvoissa, sähkömarkkinoille mahtui silti liikehdintää.

Eroaa, ei eroa…

Lokakuun alussa markkinat sai takajaloilleen tieto Britannian Brexit-neuvotteluiden määräajan umpeutumisesta. Markkinoiden epävarmuus peilautui päästöoikeuden hintaan, joka laski lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaasti. EU:n myönnettyä Britannian neuvotteluihin jälleen uuden jatkoajan, myös markkinat huokasivat helpotuksesta. Lokakuun loppupuolella päästöoikeuden hinta kapusi notkahduksen jälkeen lähelle syyskuun lopun hintatasoa.

Päästöoikeuden vanavedessä hinnan vaihtelut heijastuivat myös sähkömarkkinoiden futuurituotteisiin.

Systeemihinta pomppasi, Suomen aluehinta laski

Sähkömarkkinoilla päivänsisäisten spot-hintojen kanssa seurattiin toisenlaista marssijärjestystä, kun laskennallinen yhteispohjoismainen hinta eli systeemihinta kallistui selvästi edelliseen kuuhun verrattuna. Pitkään korkealla ollut Suomen aluehinta puolestaan laski, mikä tasoitti Suomen aluehintaeroa muihin Pohjoismaihin.

Lokakuussa markkinoilla näkyi jo sähkön kausiluonteisen kysynnän nousu. Sähkön vienti Suomesta Viroon jatkui runsaana, mutta sähkön tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi. Suuria paineita hinnan nousuun ei ole horisontissa ainakaan siirtoyhteyksien huoltojen osalta. Myös ydinvoimatuotannon odotetaan jatkuvan normaalilla tasolla.

Säiden osalta marraskuu on toistaiseksi pyörähtänyt käyntiin viileänä ja kuivana, mutta koko tulevan talven säätyypin ennustamiseen ei tämän analyytikon rahkeet riitä. Sähkömarkkinoilta lisää kuulumisia jälleen joulukuun alussa. Mukavaa marraskuuta – säistä huolimatta!

Kirjoittaja Markus Herranen toimii analyytikkona Gasum Portfolio Servicessä ja kirjoittaa kuukausittain muutoksista sähkömarkkinoilla.

Epävarmuutta, yllätyksiä ja maailmanpoliittista vääntöä. Sähkömarkkinat eivät ehkä saa maallikon ihoa kananlihalle, mutta analyytikon silmiin muutokset markkinoilla muodostavat kokonaisen draaman kaaren. Syyskuussa oman pienoisdraamansa sai liikkeelle Ranskan ydinvoimalaitoksilta kantautuneet huhut.

Syyskuun alussa markkinat saavutti tieto siitä, että osassa Ranskan ydinvoimalaitoksia saattoi olla viallisia hitsauksia höyrygeneraattoreissa. Tämä tarkoittaisi mahdollisesti ylimääräisiä huoltoja talven aikana, mikä puolestaan heijastuisi ydinvoiman tarjontaan markkinoilla. Soppa oli siis valmis. Keski-Euroopassa sähkön hinnat nousivat voimakkaasti – erityisesti ensi talven osalta ja hintojen kallistuminen heijastui myös meille pohjoismaiseen markkinaan. Huoli mahdollisesta niukemmasta ydinvoiman tarjonnasta antoi markkinoilla lisäpotkua kivihiilelle ja maakaasulle, joiden hinnat kääntyivät myös nousuun. Nousua vahvisti vielä Saudi-Arabian öljyntuotantoon kohdistuneet iskut.

Ja kuinkas sitten kävikään?

Epävarmuus ja huoli markkinoilla tasaantuivat myöhemmin syyskuussa, kun Saudi-Arabi ilmoitti saavansa öljyn tuotannon palautettua iskuja edeltävälle tasolla nopeammin kuin markkinoilla oli peläten uumoiltu. Ilmoituksen myötä polttoaineiden hinnat kääntyivät laskuun. Lisälaskupainetta kivihiilen ja maakaasun hintoihin toi myös Ranskan ydinvoimayhtiön ilmoitus siitä, etteivät hitsausongelmat vaadi välittömiä toimenpiteitä. Kuten kaikessa hyvässä draamassa jännitys pysyy silti ilmassa, sillä ydinvoimaviranomaiset eivät ole vielä antaneet virallista kantaansa asiaan.

Hintapiikkejä kotimaassa

Suomessa draama on ollut suhteellisesti pienempää, vaikka päivänsisäisten sähkön spot-hintojen eriytyminen Ruotsin ja Norjan hinnoista jatkui myös syyskuussa. Syyskuun loppupuolella markkinoilla nähtiin jopa korkeita hintapiikkejä, kun samaan aikaan sähkön saatavuutta rajoitti Suomessa sekä Loviisan ydinvoimalan vuosihuolto, niukka tuulituotanto että Suomen ja Etelä-Ruotsin välisten siirtoyhteyksien huollot. Loppusyksystä hintapiikkien todennäköisyys Suomessa kuitenkin laskee. Kotimaan sijasta odottamattomia käänteitä voi käänteitä voi kuitenkin olla luvassa maailmalta. Sumentuneet talousnäkyvät pitävät markkinat varpaillaan ja lokakuun lopussa kellon tikitys kiihtyy jälleen, kun Brexit-neuvotteluihin annettu lisäaika lähestyy loppuaan.

Kirjoittaja Markus Herranen toimii analyytikkona Gasum Portfolio Servicessä. 

Tiesitkö, että...

Spot-hinta on Pohjoismaisessa Nord Pool-sähköpörssissä muodostuva sähkön hinta jokaiselle vuorokauden tunnille.

Futuurituote on sähköjohdannainen, millä sähkön hinta voidaan suojata tietylle tulevaisuuden ajanjaksolle.

Päästöoikeus on osa Euroopan Unionin luoma ohjausväline EU:n sisäisten päästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla samalla tavalla kuin muidenkin hyödykkeiden kaupassa.