”Lämmin lokakuu, kylmä helmikuu” ennustaa vanhan kansan sanonta. Lokakuussa kelejä on perinteisesti seurattu tarkasti, uskoen säiden antavan viitteitä tulevasta vuodesta. Huuhaata tai ei, tarve riskien hallintaan pitkän aikavälin ennusteita seuraten ei 2000-luvulla ole suinkaan menettänyt merkitystään – päinvastoin. Dataa ja ennusteita on saatavilla enemmän, mutta samalla toimintaympäristö on laajentunut omaa peltoa pidemmälle.

Tilastot ja data eivät suinkaan sulje myöskään pois epävarmuutta tulevasta. Vaikkakaan sää ei tarjonnut lokakuussa suuria yllätyksiä ja pohjoismaiset sademäärät pysyivät keskiarvoissa, sähkömarkkinoille mahtui silti liikehdintää.

Eroaa, ei eroa…

Lokakuun alussa markkinat sai takajaloilleen tieto Britannian Brexit-neuvotteluiden määräajan umpeutumisesta. Markkinoiden epävarmuus peilautui päästöoikeuden hintaan, joka laski lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaasti. EU:n myönnettyä Britannian neuvotteluihin jälleen uuden jatkoajan, myös markkinat huokasivat helpotuksesta. Lokakuun loppupuolella päästöoikeuden hinta kapusi notkahduksen jälkeen lähelle syyskuun lopun hintatasoa.

Päästöoikeuden vanavedessä hinnan vaihtelut heijastuivat myös sähkömarkkinoiden futuurituotteisiin.

Systeemihinta pomppasi, Suomen aluehinta laski

Sähkömarkkinoilla päivänsisäisten spot-hintojen kanssa seurattiin toisenlaista marssijärjestystä, kun laskennallinen yhteispohjoismainen hinta eli systeemihinta kallistui selvästi edelliseen kuuhun verrattuna. Pitkään korkealla ollut Suomen aluehinta puolestaan laski, mikä tasoitti Suomen aluehintaeroa muihin Pohjoismaihin.

Lokakuussa markkinoilla näkyi jo sähkön kausiluonteisen kysynnän nousu. Sähkön vienti Suomesta Viroon jatkui runsaana, mutta sähkön tuonti Venäjältä Suomeen kasvoi. Suuria paineita hinnan nousuun ei ole horisontissa ainakaan siirtoyhteyksien huoltojen osalta. Myös ydinvoimatuotannon odotetaan jatkuvan normaalilla tasolla.

Säiden osalta marraskuu on toistaiseksi pyörähtänyt käyntiin viileänä ja kuivana, mutta koko tulevan talven säätyypin ennustamiseen ei tämän analyytikon rahkeet riitä. Sähkömarkkinoilta lisää kuulumisia jälleen joulukuun alussa. Mukavaa marraskuuta – säistä huolimatta!

Kirjoittaja Markus Herranen toimii analyytikkona Gasum Portfolio Servicessä ja kirjoittaa kuukausittain muutoksista sähkömarkkinoilla.

Epävarmuutta, yllätyksiä ja maailmanpoliittista vääntöä. Sähkömarkkinat eivät ehkä saa maallikon ihoa kananlihalle, mutta analyytikon silmiin muutokset markkinoilla muodostavat kokonaisen draaman kaaren. Syyskuussa oman pienoisdraamansa sai liikkeelle Ranskan ydinvoimalaitoksilta kantautuneet huhut.

Syyskuun alussa markkinat saavutti tieto siitä, että osassa Ranskan ydinvoimalaitoksia saattoi olla viallisia hitsauksia höyrygeneraattoreissa. Tämä tarkoittaisi mahdollisesti ylimääräisiä huoltoja talven aikana, mikä puolestaan heijastuisi ydinvoiman tarjontaan markkinoilla. Soppa oli siis valmis. Keski-Euroopassa sähkön hinnat nousivat voimakkaasti – erityisesti ensi talven osalta ja hintojen kallistuminen heijastui myös meille pohjoismaiseen markkinaan. Huoli mahdollisesta niukemmasta ydinvoiman tarjonnasta antoi markkinoilla lisäpotkua kivihiilelle ja maakaasulle, joiden hinnat kääntyivät myös nousuun. Nousua vahvisti vielä Saudi-Arabian öljyntuotantoon kohdistuneet iskut.

Ja kuinkas sitten kävikään?

Epävarmuus ja huoli markkinoilla tasaantuivat myöhemmin syyskuussa, kun Saudi-Arabi ilmoitti saavansa öljyn tuotannon palautettua iskuja edeltävälle tasolla nopeammin kuin markkinoilla oli peläten uumoiltu. Ilmoituksen myötä polttoaineiden hinnat kääntyivät laskuun. Lisälaskupainetta kivihiilen ja maakaasun hintoihin toi myös Ranskan ydinvoimayhtiön ilmoitus siitä, etteivät hitsausongelmat vaadi välittömiä toimenpiteitä. Kuten kaikessa hyvässä draamassa jännitys pysyy silti ilmassa, sillä ydinvoimaviranomaiset eivät ole vielä antaneet virallista kantaansa asiaan.

Hintapiikkejä kotimaassa

Suomessa draama on ollut suhteellisesti pienempää, vaikka päivänsisäisten sähkön spot-hintojen eriytyminen Ruotsin ja Norjan hinnoista jatkui myös syyskuussa. Syyskuun loppupuolella markkinoilla nähtiin jopa korkeita hintapiikkejä, kun samaan aikaan sähkön saatavuutta rajoitti Suomessa sekä Loviisan ydinvoimalan vuosihuolto, niukka tuulituotanto että Suomen ja Etelä-Ruotsin välisten siirtoyhteyksien huollot. Loppusyksystä hintapiikkien todennäköisyys Suomessa kuitenkin laskee. Kotimaan sijasta odottamattomia käänteitä voi käänteitä voi kuitenkin olla luvassa maailmalta. Sumentuneet talousnäkyvät pitävät markkinat varpaillaan ja lokakuun lopussa kellon tikitys kiihtyy jälleen, kun Brexit-neuvotteluihin annettu lisäaika lähestyy loppuaan.

Kirjoittaja Markus Herranen toimii analyytikkona Gasum Portfolio Servicessä. 

Tiesitkö, että...

Spot-hinta on Pohjoismaisessa Nord Pool-sähköpörssissä muodostuva sähkön hinta jokaiselle vuorokauden tunnille.

Futuurituote on sähköjohdannainen, millä sähkön hinta voidaan suojata tietylle tulevaisuuden ajanjaksolle.

Päästöoikeus on osa Euroopan Unionin luoma ohjausväline EU:n sisäisten päästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla samalla tavalla kuin muidenkin hyödykkeiden kaupassa.

Suomalaiset ovat jälleen kesällä saaneet nauttia halvasta kruunusta länsinaapuriin matkatessaan. Sähkömarkkinoilla pelin henki on kuitenkin päinvastainen, sillä loppukesästä sähkön hinta Suomessa on kiinnittynyt vahvasti Baltian maiden korkeampaan hintatasoon. Samalla kuilu Ruotsin hintoihin on kasvanut.

Mistä erot sähkön hinnoissa sitten johtuvat? Suomen ja Ruotsin sähkön hinta määräytyy Pohjois- ja Baltian maiden yhteisessä sähköpörssissä: Nordpoolissa. Nordpoolissa sähkölle lasketaan yksi yhteinen systeemihinta, mutta johtuen maiden eroista sähkön tuotannossa ja riittämättömistä siirtoyhteyksistä, alueiden hinnat eriytyvät. Suomessa tuontisähköä tarvitaan ja sähkön hinta on kotimassa yleensä Ruotsia ja Norjaa kalliimpaa. Kalliimpi sähkö kotimaassa ei siis ole poikkeus, mutta loppukesästä hintojen eriytyminen on ollut vielä tavanomaista voimakkaampaa.

Sää näkyy sähkön hinnassa

Pohjoismaissa vesivoimalla on tärkeä rooli sähkön tuotannossa ja sademäärät erityisesti Ruotsissa ja Norjassa heijastuvat sähkön hintaan. Tänä kesänä alkukesän runsaiden sateiden myötä sekä sähkön tuntikohtaiset spot-hinnat että futuurituotteiden hinnat kääntyivät laskuun.  Hetkittäin pohjoismainen vesitilanne nousi jopa pitkän aikavälin normaalitason yläpuolelle.

Kesällä sähkön kysyntä hiljenee, mikä aiheuttaa osaltaan hintoihin laskupainetta. Kuivaksi kääntynyt heinäkuu ja sähkön saatavuutta rajoittaneet ydinvoimaloiden kausihuollot tasasivat kuitenkin tänä kesänä tilannetta. Nousupainetta sähkön hintoihin toi kuivan keskikesän lisäksi heinäkuussa kivihiilessä tapahtunut korjausliike ylöspäin sekä vahvassa nousussa jatkanut päästöoikeuden hinta.

Epävarmuutta ilmassa

Sään ja energian saatavuuden lisäksi sähkömarkkinat reagoivat myös ympäröivään maailmaan. Politiikan saralla elokuussa epävarmuutta loi erityisesti jännitysnäytelmä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisistä kauppaneuvotteluista. Talouden osalta signaalit näyttivät puolestaan elokuussa vahvasti merkkejä talouskasvun hiipumisesta. Epävarmuus yhdessä loppukesän sateisen sään kanssa loi markkinoille tilanteen, jossa sähkön futuurituotteiden hinnat hätyyttelivät elokuun lopussa jopa kuluneen vuoden aallonpohjaa.

Vaikka tuleva on aina epävarma, juuri tällä hetkellä tuntuu sähkömarkkinoiden suunnan ennustaminen erityisen haastavalta. Epävarmuuteenkin voi kuitenkin varautua, kun oma sähkösalkku on hyvissä käsissä.

Kirjoittaja Markus Herranen toimii analyytikkona Gasum Portfolio Servicessä. 

Tiesitkö, että...

Spot-hinta on Pohjoismaisessa Nord Pool-sähköpörssissä muodostuva sähkön hinta jokaiselle vuorokauden tunnille.

Futuurituote on sähköjohdannainen, millä sähkön hinta voidaan suojata tietylle tulevaisuuden ajanjaksolle.

Päästöoikeus on osa Euroopan Unionin luoma ohjausväline EU:n sisäisten päästöjen vähentämiseen. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla samalla tavalla kuin muidenkin hyödykkeiden kaupassa.