Avoimen kaasumarkkinan valmistelu

Uusi maakaasumarkkinalaki astui voimaan 1. tammikuuta 2018. Kaasumarkkinat toimivat nykyisellään pääsääntöisesti aina markkinoiden avautumiseen asti. Lue lisää avoimen kaasumarkkinan valmistelusta.

 

Lue lisää

Suomen maakaasumarkkina avautuu kilpailulle – uusi malli tehtiin yhdessä

Jaa:

Kaasun tukku- ja vähittäismyynti­markkinoilla on odottava tunnelma, kun Suomen maakaasumarkkinat avataan kilpailulle vuodenvaihteessa. Markkinasäännöt ja toimintamallit on valmisteltu markkinaosapuolten avoimena yhteistyönä.

Vuodesta 1974 Suomen putkikaasumarkkinalla on myyty Venäjältä tuleva maakaasua. Vuoden 2020 alussa tilanteeseen tulee muutos, kun pitkään valmisteltu uudistus astuu voimaan ja Suomen kaasumarkkinat avautuvat kilpailulle. Samalla Balticconnector-yhdysputki avaa yhteydet Baltian kaasumarkkinoille.

Avautumisen myötä Suomeen perustetaan uusi kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland. Uusi yhtiö ottaa vastatakseen siirtoverkonhaltijan tehtävät Gasumilta: lain mukaisesti kaasun siirto ja energian myynti tulee eriyttää toisistaan. Gasgrid Finland vastaa jatkossa kaasun siirrosta korkeapaineisessa verkossa Suomessa. Valmistelutyössä on ollut tiiviisti mukana myös Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy, josta tulee markkinoiden avauduttua osa Gasgrid Finlandia.

Uuden markkinamallin taustalla muuttunut laki

Ohjaavana tekijänä murroksessa on ollut maakaasumarkkinalaki, joka tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Sen hengessä markkinoiden avaaminen on valmisteltu laajana yhteistyönä eri markkinaosapuolten kesken.

– Tavoitteena on ollut eri toimijoita aidosti palvelevat kaasumarkkina ja siten kaasun kilpailukyvyn parantaminen, kertoo operatiivinen johtaja Janne Grönlund, joka on ollut johtamassa valmistelutyötä Gasumin palveluksessa. Vuoden alussa hän siirtyy työskentelemään Gasgrid Finlandiin.

Kauppaa käydään kapasiteetista ja kaasuenergiasta

Kaasun tukkumarkkinoilla tulee olemaan kaksi hyödykettä, kapasiteetti ja kaasuenergia. Näistä molemmista käydään kauppaa erikseen. Kaasuenergia tarkoittaa tiettyä määrää kaasua ja kapasiteetti oikeutta siirtää kaasuenergiaa siirtoverkossa. Kapasiteetti varataan ensimarkkinoilla suoraan Gasgrid Finlandilta, mutta kauppaa kapasiteetista voi käydä myös kahdenvälisesti markkinaosapuolten kesken.

Kapasiteetti varataan syöttö- ja ottopisteisin, joista kaasu virtaa sisään tai ulos järjestelmästä. Syöttö-ottojärjestelmän kehittäminen on ollut uuden markkinamallin perustana, ja se täyttää Euroopan unionin verkkosääntöjen vaatimukset. Kaasumarkkinoiden avautumisen myötä Suomi ottaa muutenkin käyttöön EU:n verkkosäännöt täysimääräisesti.

Syöttö-ottopisteiden verkosto kehittyy

Ainoa maakaasun syöttöpiste on ollut tähän asti Imatralla, mistä Venäjän kaasu on tullut Suomeen. Jatkossa myös Balticconnector -yhteyspiste sekä biokaasun ja verkkoon liitetyt nestemäisen maakaasun (LNG) tuontiterminaalit ja tuotantolaitokset toimivat järjestelmän syöttöpisteinä. Ottopisteitä ovat puolestaan paineenvähennysasemat, joissa kaasu luovutetaan suoraan loppuasiakkaille tai jakeluverkonhaltijoille.

Markkinasäännöt myös LNG:lle ja biokaasulle

Janne Grönlund kertoo, ettei LNG tällä hetkellä kulje siirtoverkossa, vaikka se teknisesti mahdollista olisikin: siirto edellyttää LNG:n höyrystämistä takaisin kaasumaiseen muotoon. Myös LNG:lle ja biokaasulle on joka tapauksessa luotu markkinasäännöt, ja Gasgrid Finlandilla on halu kehittää kaasualan toimintaympäristöä siten, että uusia toimijoita liittyisi verkkoon monipuolistamaan Suomen maakaasumarkkinaa.

Kaasun siirron kapasiteettituotteille ja muille siirtopalveluille on luotu hinnasto, joka on voimassa yhden kalenterivuoden kerrallaan.

Muutoksia kaasumarkkinan aikakäsitteisiin

EU:n kädenjälki näkyy myös muuttuvissa aikakäsitteissä. Kaasuvuosi alkaa jatkossa 1. lokakuuta ja kaasuvuorokausi klo 7 aamulla. Kaasun energiasisältö määrittyy ylemmän lämpöarvon mukaan, ja myös tasejakso muuttuu.

Nykyinen yhden tunnin tasejakso vaihtuu kaasuvuorokaudeksi. Se helpottaa toimijoita, sillä muutoksen myötä osapuolilla on enemmän aikaa tasapainottaa kaasuenergian ja siirtokapasiteetin hankintaa.

Yksi kaasupörssi riittää

Siirtokapasiteettia voi varata vuoden, vuosineljänneksen, kuukauden, kaasuvuorokauden tai tunnin jaksoissa. Kaasuenergiasta voi käydä kauppaa kahdenvälisesti tai kaasupörssin välityksellä. Silläkin saralla tapahtuu muutoksia, kun Gasumin omistaman Kaasupörssi Oy:n toiminta loppuu.

– Suomi on verrattain pieni markkina, ja siten täällä riittää todennäköisesti yksi kaasupörssi. Kun Baltiassa jo toimiva liettualainen GET Baltic oli halukas tulemaan myös Suomen markkinoille, tarjoaa se eväät hyvin toimivalle kaasumarkkinalle, Janne Grönlund arvioi.

Taseet haltuun eri tasoilla

Gasgrid Finland toimii koko Suomen kaasujärjestelmän tasevastaavana. Jotta taseet pysyvät hallussa, on niiden seurantaan ja ylläpitoon kehitetty kolme eri tietojärjestelmää.

Energianhallintajärjestelmä on tasevastaavan työkalu sen seuraamiseen, mitä valtakunnan tasolla milloinkin tapahtuu niin kaasuenergian kuin kapasiteetin osalta. Kaasudatahub on vähittäismarkkinan keskitettyyn tiedonvaihtoon tehty taseselvitysjärjestelmä, jossa operoivat vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat.

Web-portaali tarjoaa puolestaan rajapinnan tukkumarkkinaan. Portaalissa operoivat lähinnä kaasuenergiakauppaa käyvät ja siirtokapasiteettia varaavat toimijat sekä siirtoverkkoyhtiö.

Gasgrid Finlandin liiketoimintaa on palvella kaasun siirtoasiakkaita tarjoamalla kaasunsiirtopalveluita. Siirtokapasiteetista Janne Grönlund ei ole huolissaan.

– Kykymme siirtää kaasua on korkea nykyiseen käyttöön verrattuna. Meillä on valtavan tehokas kaasuverkosto Suomessa, joten kaasun lisäkäytölle kestävän kehityksen nimissä on hyvä pohja olemassa.

Asiakkaalle tarjolla monta roolia

Grönlund kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, minkä verran uusia toimijoita kaasumarkkinoille ilmaantuu. Samoilla mietteillä ensi vuotta odottaa kilpailluille kaasuenergian myyntimarkkinoille jäävän Gasumin markkinointi- ja myyntijohtaja Tommy Mattila.

Asiakkaalla on mietinnän paikka, millaista roolia hän aikoo ottaa uusilla, avoimilla markkinoilla. Selvää on, että asiakas tarvitsee kaasuenergiaa myös kilpailun avauduttua. Sen sijaan on pohdittava, halutaanko esimerkiksi helppoutta: onko luonteva rooli olla vain kaasun käyttäjä ja jättää kaikki tarvittavat toimet yhden toimittajan huoleksi, vai onko parempi olla äärimmäisen aktiivinen ja hoitaa itse kaikki prosessin vaiheet ja hallinnoida koko palettia.

– Mahdollisesti saatavat hyödyt ja markkinariskin hallinta kulkevat käsi kädessä. Siirtokapasiteetin varaaminen ja kaasuenergian osto vapailta markkinoilta ovat oma osaamisalueensa.

Rooli voi löytyä myös kahden edellä kuvatun mallin välimaastosta. Kaasun siirto ja tietty perusmäärä kaasua tulevat edelleen tutun myyjän hoitamana, mutta loppuosa kaasusta hankitaan kaasupörssistä tai joltakin toiselta kaasuntoimittajalta. Se avaa oven katsoa, mitä uutta tarjottavaa markkinoilta löytyy.

– Isossa kuvassa GET Baltic -kaasupörssi on asiakkaalle kauppapaikka, missä on niin halutessaan mahdollista toimia aktiivisesti.

Avautuminen mahdollistaa uusia tuotteita

Siirtyminen suljetusta tariffijärjestelmästä markkinamalliin on aitiopaikka tuotekehitykselle. Hinnoittelupäällikkö Juha Kännön mukaan Gasum suhtautuu tilanteeseen tuomalla markkinoille vaihtoehtoisia tuotteita.

– Tähän asti maakaasu on kilpaillut muita energiamuotoja vastaan, mutta nyt kaasumarkkinoille tulee uusia toimijoita. Uskomme, että kilpailu koituu kaasuasiakkaiden hyväksi.

Kännö heittää yhdeksi esimerkiksi uudesta tuotteesta kaasun hinnan sitomisen johonkin markkinahintaindeksiin: markkinoille on tulossa uusien toimijoiden myötä lisää indeksejä, joita tarjoavat muun muassa keskieurooppalaiset Gaspool ja TTF.

Uusi kaasumarkkina vaatii osaamista

Monipuolistuvat mahdollisuudet hoitaa omaa kaasun hankintaa edellyttävät osaamista, jota voi hankkia esimerkiksi kumppanuuksien kautta. Juha Kännö näkeekin, että avautuvilla markkinoilla on kysyntää kaasun tase- ja salkunhallinnan palveluille.

Gasumin kaasuasiakkaille on luvassa päivityksiä nykyiseen Gasum Online -portaaliin. Uuden markkinan mukaiset tuotteet mukautuvat järjestelmään, joka tarjoaa tutun toimivan käyttäjäkokemuksen.

Hallitusti uuteen aikaan

Ei ole salaisuus, että Gasum on hallinnut Suomen kaasumarkkinoita 45 vuoden ajan. Suora myynti isoille teollisuusasiakkaille ja tukkumyynti alueellisille energiayhtiöille on ollut tukevasti Gasumin hallussa. Tommy Mattila näkee, että kilpailuilla markkinoilla pärjää oikealla tuotevalikoimalla.

– Asiakas päättää, mikä malli on hänelle toimivin. Vaikka uusi vuosi tuo uusia toimijoita ja uutta tarjontaa, ei markkina ole heti valmis, vaan kehittyy aikaa myöten koko ajan.

Balticconnector tuo kaasun hankintaan uusia väyliä ja poistaa alaa tietyllä tapaa vaivanneen henkisen lukon pelkästä Venäjä-kortista. Kännö muistuttaa, että asiakkaan ei tarvitse heti rynnätä markkinoille uutta sopimusta solmimaan: kaasua kyllä tulee entiseen malliin.

Janne Grönlund on viime aikoina saanut paljon postia, kun eri toimijat ovat lähettäneet hänelle sopimuksia toimimisesta eri rooleissa vapautuvilla kaasumarkkinoilla.

– On hienoa nähdä, että vuosia kestänyt valmistelutyö tulee tyylikkäästi maaliin. Suomi on valmis avaamaan kaasumarkkinansa sovitusti.


4.12.2019

Tutustu myös näihin
Content image
ARTIKKELI

Kaasumarkkina avautuu – Viisi faktaa

Vuoden 2020 alussa Suomen kaasumarkkina avautuu kilpailulle, jolloin kaasun siirto ja energian myynti eriytetään toisistaan.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Valmiina maakaasumarkkinan avautumiseen

Gasum on valmistautunut huolella laajenevaan kilpailuun. Yhtiön keskeiset valtit ovat asiakastarpeiden hyvä tunteminen, luotettava palvelu sekä toimitusvarmuus.

Lue lisää
Content image
ARTIKKELI

Miten megatrendit näkyvät energiamarkkinoilla?

Ympäristötietoisuuden nousu ja edullinen tuulivoima muovaavat nyt sähkömarkkinoita. Kiristynyt päästökauppa haastaa puolestaan fossiiliset tuotantotavat

Lue lisää

Tietoa liittyen koronavirusepidemiaan (COVID-19)

Lue lisää Sulje