Kysymyksiä ja vastauksia kaasuautoilusta

Gasumin tankkausasemilla on ilmoitettu kilohinnat bio- ja maakaasulle, koska kaasua tankataan ja myydään kiloissa. Voimassa olevat hintatiedot ja myös vertailulitrahinnat löydät verkkosivuiltamme.

Katso tankkaushinnat

Kaasuauton verotus muodostuu kertaluontoisesta autoverosta ja vuosittaisesta ajoneuvoverosta, joka sisältää perusveron ja käyttövoimaveron. Päästöperusteiset autovero ja ajoneuvoveron perusosa ovat kaasuautolla bensiiniversiota matalammat perustuen pienempiin hiilidioksidipäästöihin.

Kaasuautosta peritään käyttövoimaveroa, joka on laskentaperiaatteiden mukaisesti vastaavaa dieselkäyttöistä autoa pienempi.

Voit selvittää ajoneuvon verot Traficomin ajoneuvoverolaskimella.

Kaasun hintaan vaikuttavat useat kustannuselementit, jotka on otettava huomioon hinnoittelussa mm. tuotanto tai hankinta, verotus, kaasun jakelulogistiikka, tankkausasemaverkosto ja sen ylläpitokustannukset. Näiden kustannuselementtien lisäksi hinnoittelussa on huomioitava myös markkinatilanne. Tavoitteena on pitää kaasu jatkossakin kilpailukykyisenä polttoainevaihtoehtona kaasuautoilijoille, jotka haluavat ajaa puhtaasti ja edullisesti.​

Biokaasun ja maakaasun kustannusrakenteet ovat hyvin erilaiset tankkausasemilla myytävässä kaasussa, mikä ohjaa myös hinnoittelua eri suuntaan.

Tankkausasemien välisissä kustannuselementeissä mm. kaasun tuotannossa tai hankinnassa, kaasun jakelulogistiikassa ja tankkausasemien ylläpitokustannuksissa on toisinaan eroja, jonka takia käytössämme on aluehinnoittelu. Hintatiedot ja hintaryhmien paikkakunnat löydät täältä.​

Ilmoittamamme hinnat ovat voimassa toistaiseksi. Katso voimassa olevat hintatiedot.

Uusiutuva biokaasu vähentää merkittävästi polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia perustuen Energiaviraston hyväksymään kestävyysjärjestelmään. Lue lisää biokaasun päästöistä.

Maakaasun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 20 % alhaisemmat bensiiniin verrattuna. Maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine

Kaasuauton virallinen CO2-päästölukema ilmoitetaan maakaasun päästöjen mukaan huolimatta siitä, millä käyttövoimalla autolla todellisuudessa ajetaan. Jälkiasennettujen kaasuautojen päästölukema ilmoitetaan bensiinin päästöjen mukaan.

Bensiiniauton voi kustannustehokkaasti muuntaa kaasukäyttöiseksi jälkiasennuksia tarjoavassa asennusliikkeessä. Muunnoksia suorittaa esimerkiksi Terra Gas Finland.

Esimerkiksi Ruotsista ja Saksasta on saatavilla laajempi valikoima käytettyjä kaasuautoja kuin Suomessa. Käytetyn kaasuauton voi löytää ulkomailta edullisesti.

Kaasuauton maahantuonti noudattaa normaalia käytäntöä, eli autosta tulee tehdä käyttöönottoilmoitus ja autoveroilmoitus Verohallintoon ja auto on rekisteröintikatsastettava ennen rekisteröintiä.

LNG-kaasutankkausasemilla henkilöautoihin tankattava paineistettu kaasu (CNG) on höyrystetty nesteytetystä kaasusta. Höyrystetyssä kaasussa on korkeampi etaanipitoisuus kuin kaasuverkossa olevassa paineistetussa kaasussa. Etaani on painavampaa kuin metaani ja tämän johdosta tankattu kaasumäärä painaa hieman enemmän, ja kaasua menee tankkiin kilomääräisesti enemmän kuin muilla kaasutankkausasemilla. Ylitankkauksesta ja turvallisuudesta ei tarvitse huolehtia, koska LNG-asemilla käytettävät paineet ovat samat kuin muillakin tankkausasemilla. Tankkauksen jälkeen kaasusäiliössä oleva kaasu on 200 baarin paineessa. Höyrystämällä tuotettu paineistettu kaasu täyttää korkealaatuisen liikennekaasun laatuvaatimukset.

Kaikki Gasumin sekä muiden toimijoiden ylläpitämät kaasun tankkausasemat näet verkkosivujemme tankkausasemakartasta tai Gasum Driver App -sovelluksesta. Maksuttoman Gasum Driver App -sovelluksen voit ladata Google Play -kaupasta Android-puhelimeen ja AppStoresta iPhoneen. 

Kaasuauton tankkaaminen on helppoa ja kestää suurin piirtein yhtä kauan kuin bensiini- tai dieselauton tankkaaminen. Tutustu tankkausohjeisiin täällä.

Kaikkiin Suomessa myytäviin kaasuautoihin voi tankata joko biokaasua tai maakaasua, jotka molemmat ovat metaania (CH4). Kaasuautoilija voi siis tankata joka kerta samaa, tai vaihtaa milloin tahansa kaasusta toiseen. Kaikilla Gasumin tankkausasemilla on valittavana sekä bio- että maakaasua. Lisäksi muiden toimijoiden asemilla voi tankata biokaasua.

Kaasua myydään kiloissa, ja yksi kilo kaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä. Energiasisällöltään maa- tai biokaasu on 50 MJ/kg, kun vastaavasti bensiini on 32 MJ/l ja diesel 36 MJ/l.

Kaasuauton tankkaaminen on helppo ja nopeaa. Kaasuauton tankkaus kestää noin 3-5 minuuttia. Kaikilla Gasumin tankkausasemilla on kuvalliset ohjeet tankkauksen suorittamiseksi. Mikäli asemalla ilmenee teknisiä ongelmia, voit soittaa numeroon 0800 122 722 ympäri vuorokauden. Kaasuauton tankkausohjeet löytyvät myös Gasum Driver App -sovelluksesta, jonka kautta saa myös suoraan yhteyden asiakaspalveluun. 

LNG-tankkausaseman täyttämisessä muodostuu vesihöyryä. Tämä voi ohikulkijasta näyttää normaalista poikkeavalta, vaikka kyseessä on vaaraton ja normaali tapahtuma lastin purkutilanteissa. Vesihöyryn määrä vaihtelee ulkoilman lämpötilasta riippuen.

Kaasun tankkausprosessi perustuu paine-eroon tankkausaseman ja auton välillä. Aseman paineen tulee olla riittävän paljon suurempi kuin auton, jotta kaasu virtaa autoon ja tankki tulee täyteen. Asemalla kaasu varastoidaan ns. välivarastoon, jossa sen paine nostetaan paineenkorotuskompressoreilla tarvittavalle tasolle. Ruuhkaisina hetkinä voi esiintyä tilanteita, joissa välivaraston paine laskee peräkkäisistä tankkauksista johtuen nopeasti eikä kompressori ehdi nostaa painetta tankkausten välissä riittävälle tasolle. Tällöin voi esiintyä tilanteita, joissa tankkaus jää vajaaksi. Kaasu ei siis ole tällöin loppu asemalta, vaan aseman välivaraston ja auton tankin välinen paine-ero on liian pieni. Kun kompressori on ehtinyt korottaa välivaraston paineen riittävän korkeaksi, täyttyvät tankit taas normaalisti.

Gasumilla on työn alla useita toimenpiteitä tankkausasemakapasiteetin kasvattamiseksi eri puolilla Suomea. Tiedotamme erikseen verkkosivuillamme ja Facebookin Aja kaasulla-ryhmässä käynnistyvistä asemahankkeista.

Gasum on toimittanut asemien sijaintitiedot suoraan keskeisille autonvalmistajien karttatoimittajille (Here, TomTom) sekä Google Mapsiin. Asemien näkyminen navigaattoreissa riippuu siten auton valmistajan ja karttadatan toimittajan välisestä sopimuksesta. Mahdollisissa ongelmissa kehotamme lähestymään suoraan oman autosi merkin jälleenmyyjää tai maahantuojaa.

Gasum Driver App -sovelluksen navigointia kaasutankkausasemalle voi hyödyntää esimerkiksi Apple Car Playn kautta.

Bi-fuel-autot eli kaasuautot ovat autoja, joiden käyttövoimana käytetään maakaasua tai biokaasua tai näiden sekoitusta. Kaasuautoissa on polttomoottori, joten kaasuautoihin voidaan tankata kaasun lisäksi aina myös bensiiniä eli kaasuautoissa on kaksoistankki. Esimerkiksi SEAT kutsuu kaasuautojansa kaasuhybrideiksi tästä ominaisuudesta johtuen.

Suomessa myytävät kaasuautot ovat bi-fuel-mallisia, eli autoissa on kaasutankin lisäksi bensiinitankki.

Automallista riippuen polttoaineiden (kaasu + bensiini) yhdistetty toimintasäde on parhaimmillaan jopa 1000 km. Toimintasäde vaihtelee automalleittain. Esimerkiksi Skoda Octavialla ja Volkswagen Golfilla ajaa kaasun voimin lähes 500 kilometriä ja bensiinillä noin 200 kilometriä lisää.

Kaasuauto toimii kylmässä säässä siinä missä bensiinikäyttöinen autokin. Kaasuauto käynnistyy bensalla ja siirtyy muutamassa sekunnissa käyttämään kaasua.

Kaasuauton huoltaminen on jotakuinkin saman hintaista kuin vastaavan bensa- tai dieselkäyttöisen auton. Kaasuautoissa on yleensä kiinteä öljynvaihtoväli, jolloin öljyt pitää vaihtaa käytännössä vähintään kerran vuodessa. Toisaalta kaasuautoissa ei tarvitse käyttää kalliimpaa longlife -öljyä, jota nykyisin autoissa yleensä käytetään.

Kaikki kyseistä automerkkiä huoltavat merkkihuoltopisteet huoltavat myös kaasuautoja. Näiden lisäksi on muutamia erityisesti kaasuautoihin erikoistuneita toimijoita, esimerkiksi Terra Gas.

Polttoainetoiminen lämmitin käyttää bensiiniä. Esimerkiksi Skodan uusissa kaasuautoissa lämmittimen bensiinin kulutus on noin 0,6 litraa tunnissa. Lämmitin ei lähde päälle, jos bensiinisäiliön merkkivalo palaa.

Auton määräaikaiskatsastuksen yhteydessä tarkistetaan kaasusäiliöiden ja -putkien kunto sekä silmämääräisesti että kaasuvuodonilmaisimella. Kaasusauton katsastuksesta antavat lisätietoja katsastusliikkeet. Muutoskatsastuksesta vastaa yleensä kaasukonversion toteuttanut asennusliike. Traficomin verkkosivuilla voit tutustua tarkemmin määräyksiin muutoskatsastuksesta.

Kaasuauton turvallisuuden takaavat sekä polttoaineen fysikaaliset ominaisuudet että tarkoin määritellyt pakolliset kaasujärjestelmän turvalaitteet.

Metaani on ilmaa kevyempää, joten kaasu haihtuu nopeasti ilmaan mahdollisen vuodon tapahtuessa. Metaanin itsesyttymislämpötila on korkea, yli 600 celsiusastetta. Dieselin itsesyttymislämpötila on noin 210 celsiusastetta ja bensiinin noin 260 celsiusastetta. Metaani on syttyvää vain silloin, kun sitä on 5-15 % ilmaan sekoittuneena.

Biokaasu on 100% uusiutuva liikennepolttoaine, jota tuotetaan biohajoavista jätteistä mm. kotitalouksien, kauppojen ja teollisuuden hävikistä ja yhdyskuntien jätevesilietteistä. Biokaasu muodostuu noin kolmessa viikossa biokaasulaitoksella. Maakaasu on puhtain fossiilinen polttoaine, jota saadaan maakaasu- ja öljyesiintymistä. Biokaasun ja maakaasun ero on kaasujen syntymistavassa ja elinkaarenaikaisissa päästövähennyksissä.

Kyllä. Näin biokaasua voidaan jaella energia- ja kustannustehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria – eli kaasuverkostoa – hyödyntäen. Koska jalostettu biokaasu ja maakaasu ovat kemialliselta koostumukseltaan samanlaisia, pääasiassa metaania sisältäviä luonnonkaasuja, voidaan niitä sekoittaa keskenään. Vaikka biokaasu verkostoon syötettäessä sekoittuu maakaasun joukkoon ja asiakkaille jaeltu kaasu on käytännössä aineelliselta koostumukseltaan biokaasun ja maakaasun seosta, pidämme biokaasusertifikaatti- ja alkuperätakuujärjestelmien avulla huolen siitä, että biokaasua myydään korkeintaan tuotettua vastaava määrä, eikä sitä voida myydä useampaan kertaan eri käyttökohteisiin. 

Kaasuputkiverkoston ulkopuolisille tankkausasemille kaasu toimitetaan rekkakuljetuksina joko nesteytettynä tai paineistettuna kontteihin. Kaasukontit tulevat asemille biokaasulaitoksilta tai kaasun siirtoverkoston alueelta ja nesteyttyä kaasua toimitetaan rekkakuljetuksina Turun Topinojan biokaasulaitokselta tai Porin LNG-terminaalista.

LNG eli nesteytetty maakaasu (liquefied natural gas) on koostumukseltaan kirkasta, väritöntä ja myrkytöntä nestettä, joka muodostuu kun maakaasu nesteytetään miinus 162 asteiseksi. LNG soveltuu runkoliikenteen polttoaineeksi, mutta sitä käytetään myös energiana teollisuudessa ja meriliikenteessä. LBG eli nesteytetty biokaasu (liquefied biogas) on uusiutuva polttoainevaihtoehto runkoliikenteeseen.

CNG eli paineistettu maakaasu (compressed natural gas) on liikennekaasua, jota käytetään polttoaineena henkilöautoissa, jakelukalustossa, jäteautoissa ja busseissa. CBG eli paineistettu biokaasu (compressed biogas) soveltuu kaikkiin samoihin ajoneuvoihin kuin paineistettu maakaasu.

LPG eli nestekaasu (liquefied petroleum gas) on propaanin ja butaanin seos. Gasumin kaasutankkauasemilla ei myydä nestekaasua. Nestekaasua ei käytetä Suomessa liikennepolttoaineena.

Nesteytetty maakaasu (LNG) on raskaan liikenteen polttoaine, jota käytetään pitkän matkan runkoliikenteessä. LNG:tä ei käytetä henkilöautoissa.