Gasumin asiakaspalvelu

Arkisin klo: 8-17
p. 0800 122 722
asiakaspalvelu@gasum.com

Kiinnostaako kaasuautoilu?

Yhä useampi suomalainen valitsee nyt auton, jossa on bensiinitankin lisäksi myös kaasutankki. Lue viisi hyvää syytä valita kaasuauto!

 

Lue lisää

Lisätietoja tietosuojakäytännöistämme koskien henkilötietojesi käsittelyä, oikeuksistasi ja kuinka kauan säilytämme henkilötietojasi saat Gasumin tietosuojaselosteesta.

Kysymyksiä ja vastauksia kaasuautoilusta

Jaa:

Kiinnostuitko kaasuautoilusta? Kokosimme tietopaketin, josta löydät vastaukset yleisimpiin kaasuautoiluun liittyviin kysymyksiin.

Kaikkiin Suomessa myytäviin kaasuautoihin voi tankata joko biokaasua tai maakaasua, jotka molemmat ovat metaania (CH4). Kaasuautoilija voi siis tankata joka kerta samaa, tai vaihtaa milloin tahansa kaasusta toiseen. Kaikilla Gasumin tankkausasemilla on valittavana sekä bio- että maakaasua. Lisäksi muiden toimijoiden asemilla voi tankata biokaasua.

Kotimainen biokaasu vähentää merkittävästi polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia perustuen Energiaviraston hyväksymään kestävyysjärjestelmään. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 % alhaisemmat kuin bensiinillä.

Kaasuauton virallinen CO2-päästölukema ilmoitetaan maakaasun päästöjen mukaan huolimatta siitä, millä käyttövoimalla autolla todellisuudessa ajetaan. Jälkiasennettujen kaasuautojen päästölukema ilmoitetaan bensiinin päästöjen mukaan.

Suomessa myytävät kaasuautot ovat bi-fuel-mallisia, eli autoissa on kaasutankin lisäksi bensiinitankki, joka useimmissa malleissa on normaalikokoinen.

Automallista riippuen polttoaineiden (kaasu + bensiini) yhdistetty toimintasäde on parhaimmillaan jopa 1000 km. Toimintasäde vaihtelee automalleittain. Esimerkiksi Skoda Octavialla ja Volkswagen Golfilla ajaa kaasun voimin lähes 500 kilometriä ja bensiinillä noin 200 kilometriä lisää.

Kaasuauto toimii kylmässä säässä siinä missä bensiinikäyttöinen autokin. Kaasuauto käynnistyy bensalla ja siirtyy muutamassa sekunnissa käyttämään kaasua.

Gasumin tankkausasemilla on ilmoitettu vertailulitrahinnat erikseen bio- ja maakaasulle. Kaasun mittayksikkö ilmoitetaan kiloina.

Kaasua myydään kiloissa, ja yksi kilo kaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä. Energiasisällöltään maa- tai biokaasu on 50 MJ/kg, kun vastaavasti bensiini on 32 MJ/l ja diesel 36 MJ/l.

Kaasuauton turvallisuuden takaavat sekä polttoaineen fysikaaliset ominaisuudet että tarkoin määritellyt pakolliset kaasujärjestelmän turvalaitteet.

Metaani on ilmaa kevyempää, joten kaasu haihtuu nopeasti ilmaan mahdollisen vuodon tapahtuessa. Metaanin itsesyttymislämpötila on korkea, yli 600 celsiusastetta. Dieselin itsesyttymislämpötila on noin 210 celsiusastetta ja bensiinin noin 260 celsiusastetta. Metaani on syttyvää vain silloin, kun sitä on 5-15 % ilmaan sekoittuneena.

Kaasuauton huoltaminen on jotakuinkin saman hintaista kuin vastaavan bensa- tai dieselkäyttöisen auton. Kaasuautoissa on yleensä kiinteä öljynvaihtoväli, jolloin öljyt pitää vaihtaa käytännössä vähintään kerran vuodessa. Toisaalta kaasuautoissa ei tarvitse käyttää kalliimpaa longlife -öljyä, jota nykyisin autoissa yleensä käytetään.

Autoilun verotus muodostuu kertaluontoisesta autoverosta ja vuosittaisesta ajoneuvoverosta, joka sisältää perusveron ja käyttövoimaveron muuta kuin moottoribensiiniä käyttäville ajoneuvoille.

Autovero

Autovero maksetaan uudesta tai käytettynä maahantuotavasta ajoneuvosta. Autovero määrätään auton yleisen kuluttajahinnan perusteella. Veroprosentin suuruus perustuu autoissa pääsäännön mukaan auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin (g/km), jotka vastaavat auton yhdistetyn kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta (l/100 km).

Veroprosentin suuruus muuttuu päästömäärän mukaan siten, että se nousee hiilidioksidipäästöjen suurentuessa. Autoverolle on määrätty enimmäis- ja vähimmäisprosentit. Autoveron osuus uuden auton kuluttajahinnasta on vuonna 2019 vähintään 2,7 prosenttia ja enintään 48,9 prosenttia.

Ajoneuvovero

  • Perusvero

Perusvero määräytyy ensisijaisesti valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen (CO2) mukaisesti. Jos päästötietoa ei löydy rekisteristä, määräytyy perusvero auton kokonaismassan perusteella. Katsastuksen yhteydessä mitatuilla päästötiedoilla ei ole vaikutusta veron määrään.  

  • Käyttövoimavero

Käyttövoimavero määräytyy ajoneuvon käyttövoiman ja massan perusteella. Kaasukäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero on lähtökohtaisesti 3,1 senttiä päivässä jokaiselta kokonaismassan alkavalta 100 kilogrammalta. Keskikokoisella kaasuautolla käyttövoimavero on noin 200 euroa vuodessa. Vastaavalla diesel-ajoneuvolla vero on noin 360 euroa vuodessa.

Käyttövoima

snt/pv/alkava 100 kg

Maa- ja biokaasu

3,1

Sähkö

1,5

Sähkö ja bensiini

0,5

Sähkö ja diesel

4,9

Diesel

5,5

*Käyttövoimavero kaasukäyttöisille pakettiautoille 0,9 snt/pv/alkava 100 kg

Voit selvittää ajoneuvon verot TrafiComin ajoneuvoverolaskimella.

Helsingin kaupunki myöntää vähäpäästöisille henkilöautoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista. Etuus koskee myös muita kuin helsinkiläisiä.

Kaasuautot, joiden CO2-päästöt ovat enintään 150 g/km, ovat oikeutettuja alennukseen.

Katso tarkemmat tiedot pysäköintialennuksesta Helsingin kaupungin nettisivuilta.

Esimerkiksi Ruotsista, Saksasta ja Hollannista on saatavilla kaasuautomalleja (Volvo v70, Volkswagen Passat, Mercedes-Benz E) joita Suomessa ei ole myytävänä uutena. Käytetyn kaasuauton voi löytää ulkomailta edullisesti.

Kaasuauton maahantuonti noudattaa normaalia käytäntöä, eli autosta tulee tehdä käyttöönottoilmoitus ja autoveroilmoitus Verohallintoon ja auto on rekisteröintikatsastettava ennen rekisteröintiä.

Bensiiniauton voi kustannustehokkaasti muuntaa kaasukäyttöiseksi jälkiasennuksia tarjoavassa asennusliikkeessä. Muunnoksia suorittaa esimerkiksi Terra Gas Finland.

Kaasuputkiverkoston ulkopuolisille tankkausasemille kaasu toimitetaan joko Porin LNG-terminaalista tai kaasukonteissa kaasun siirtoverkoston alueelta.

Porin LNG-terminaalista toimitettavalla kaasulla on biokaasusertifikaatti. Sertifikaatti tarkoittaa, että tankkausasemilla myytävää biokaasua vastaava määrä tuotetaan Gasumin biokaasulaitoksilla.

Kyllä. Näin biokaasua voidaan jaella energia- ja kustannustehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria – eli kaasuverkostoa – hyödyntäen. Koska jalostettu biokaasu ja maakaasu ovat kemialliselta koostumukseltaan samanlaisia, pääasiassa metaania sisältäviä energiakaasuja, voidaan niitä sekoittaa keskenään. Vaikka biokaasu verkostoon syötettäessä sekoittuu maakaasun joukkoon ja asiakkaille jaeltu kaasu on käytännössä aineelliselta koostumukseltaan biokaasun ja maakaasun seosta, pidämme sertifikaattijärjestelmän avulla huolen siitä, että biokaasua myydään korkeintaan tuotettua vastaava määrä, eikä sitä voida myydä useampaan kertaan eri käyttökohteisiin. 

LNG-kaasutankkausasemilla Jyväskylässä, Turussa ja Vantaalla henkilöautoihin tankattava paineistettu kaasu (CNG) on höyrystetty nesteytetystä kaasusta. Höyrystetyssä kaasussa on korkeampi etaanipitoisuus kuin kaasuverkossa olevassa paineistetussa kaasussa. Etaani on painavampaa kuin metaani ja tämän johdosta tankattu kaasumäärä painaa hieman enemmän, ja kaasua menee tankkiin kilomääräisesti enemmän kuin muilla kaasutankkausasemilla. Ylitankkauksesta ja turvallisuudesta ei tarvitse huolehtia, koska LNG-asemilla käytettävät paineet ovat samat kuin muillakin tankkausasemilla. Tankkauksen jälkeen kaasusäiliössä oleva kaasu on 200 baarin paineessa. Höyrystämällä tuotettu paineistettu kaasu täyttää korkealaatuisen liikennekaasun laatuvaatimukset.

Content image

Millaista on ajaa kaasuautolla?

Kaasuautobuumi laajenee autoilija kerrallaan. Tapasimme kaasukuskeja eri puolilta Suomea ja kysyimme, miksi he päättivät hankkia kaasuauton ja millaista sillä on ajella. Tutustu tarinoihin!